Uunga siunnersuut pillugu tusarniaaneq: Nalunaaquttap aalajangersarneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaat

11.07.2024

 

Siumut 2024-imi ukiakkut ataatsimiinnissamut inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussinissaminut eqqarsaateqartoq sinnerlugu siunnersuut tusarniaatigineqarpoq.

 

Tunuliaqut
Ulloq 25. marts 2023 Kalaallit Nunaat nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC-3-mit UTC-2-mut ikaarsaariarpoq, taamaalillunilu nalunaaqutaq nalunaaquttap akunneranik ataatsimik siuartinneqarluni. Ittoqqortoormiilli nalunaaquttaq ingerlaaqatigiiffiannit UTC-1-imit UTC-2-mut ikaarsaariarpoq, taamaalilluni nalunaaqutaq nalunaaquttap akunneranik ataatsimik kinguartinneqarluni.

 

Innuttaasut ikigisassaanngitsut nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat nutaaq ajornartorsiutitut misigisimavaat nunanilu allani misissuisarsimanerit takutillugu nalunaaquttaq seqinnertarneratalu imminnut naapertuutinnginnerat peqqissutsimut kingulerluuteqartarsinnaasoq.

 

Ajornartorsiutit aamma taakku aasaanerani nalunaaqutaqartitsinermik aaqqissuussinermut atuupput. Aaqqissuussineq taanna malillugu piffissami marsimi sapaammi kingullermiit oktobarimi sapaammut kingullermut nalunaaqutaq siuartinneqartarpoq.

 

Siunnersuutip imarisai pingaarnerit
Siunnersuutip malitsigisaanik Kalaallit Nunaat nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC-3-mut ikaarsaariassaaq. Tamanna isumaqarpoq nalunaaqutaq nalunaaquttap akunneranik ataatsimik kinguartinneqassammat, ullup ilaani nalunaaqutaq 12.00-imiit 11.00-imut allanngortinneqassalluni.

 

Naalakkersuisulli periarfissinneqarput Kalaallit Nunaanni sumiiffiit aalajangersimasut eqqarsaatigalugit taakku nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannik allamik malinninnissaannik aalajangersakkanik aalajangersaanissamut. Silasiorfik Danmarkshavn aamma Pituffik Space Base eqqarsaatigalugit aalajangersakkanik taamaattunik ullumikkut aalajangersaasoqarsimavoq.

 

Aasaanerani nalunaaqutaqartitsisarnermik aaqqissuussinerup atorunnaarsinneqarnera siunnersuutip taamatuttaaq kingunerissavaa. Taamaattorli silasiorfik Danmarkshavn aamma Pituffik Space Base eqqarsaatigalugit aasaanerani nalunaaqutaq pillugu suli aalajangersaasoqarsinnaassaaq.

 

Piffissaliussaq
Tusarniaanermi akissutit inatsisartut@inatsisartut.gl-imut nassiuteqquneqarput assilineralu olech@ina.alla.gl-imut nassiuteqquneqarluni.

 

Inatsisartut Allattoqarfiata inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaataajunnartut kingusinnerpaamik ulloq 5. august 2024, nal. 12.00

 

---------------

 

Uunga siunnersuut:

 

Nalunaaquttap aalajangersarneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaat

(Nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut allamut ikaarsaarneq, aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnera)

 

 

§ 1

 

Nalunaaquttap aalajangersarneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 31-mi 25. november 2022-meersumi tulliuttut allanngortinneqarput:

 

 

1. § 1 imatut oqaasertalerneqarpoq:

”  § 1.  Kalaallit Nunaannut nalunaaquttap nalinginnaasup nalunaaquttamut malitassaq aamma nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat UTC-3 malippaa.

  Imm. 2.  Sumiiffinni erseqqinnerusumik taaneqartuni nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat alla imm. 1-imi aalajangersarneqartunit allaanerusoq malinneqassasoq pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 3.  Danmarkshavnimi aamma Pituffik Space Base-imi aasaanerani nalunaaqutaq pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.”

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat una ulloq 27. oktober 2024, nal. 24.00 atuutilerpoq.

  Imm. 2.  Aasaanerani nalunaaqutaq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 15, 27. marts 2024-meersoq peqatigitillugu atuukkunnaarsinneqarpoq.

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq uu. qqqq 2024

 

 

Naalakkersuisut Siulittaasuat

 

---------------

 

 

Siunnersuummut nassuiaatit

 

Nalinginnaasumik nassuiaatit

 

 

1. Aallaqqaasiut

Kalaallit Nunaat Danmark Europamilu nunat naalagaaffeqatigiiffianni (EU-mi) nunat allat assigalugit 1980-imiilli aasaanerani nalunaaqutaqartarsimavoq. Siusinnerusukkuttaaq – 1948-mi 1949-mi – Landsrådit aalajangernerat malillugu Kalaallit Nunaanni aasaanerani nalunaaqutaqarsimavoq.

 

Aasaanerani nalunaaqutaq tassaavoq piffissap ullup unnuallu aallartittarfiata ukiup ilaani piffissami aalajangersimasumi nalinginnaasumik piffissap naatsorsorneqartarneranut sanilliullugu nalunaaquttap akunneranik ataatsimik nikisinneqartarnera.

 

Aasaanerani nalunaaqutaq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 817, 19. december 1989-imeersumi Kalaallit Nunaata Kalaallit Nunaanni aasaanerani nalunaaquttamik atuutsitsilernissamut pisinnaatitaaneq tiguaa. Pisinnaatitaaneq taanna Aasaanerani nalunaaquttap atorneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 14-imi, 19. oktober 1989-meersumi atorneqarpoq.

 

Aasaanerani nalunaaquttap atorneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat 2023-mi Nalunaaquttap aalajangersarneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 31-kkut 25. november 2022-meersukkut atuukkunnaarsinneqarpoq, aasaaneranili nalunaaqutaq pillugit malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaanerannik piginnaatitsissut Inatsisartut inatsisaanni ingerlateqqinneqarluni, taamalu suli atuulluni.

 

Siusinnerusukkut aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinnissaanik suliniuteqarnissaq kissaatigineqarsimavoq, kingullermik 2019-imi upernaakkut ataatsimiinnermi immikkoortoq 55 ”Aasakkut nalunaaquttap atorunnaarsinnissaa suliniutigeqqullugu Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut” aqqutigalugu. Siunnersuut akuerineqarpoq, kisianni suli piviusunngortinneqanngilaq. Inatsisartut aalajangiinerannut EU-mi (European Union) aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnissaata apeqqutaatinneqarnera tamatumani pissutaavoq. EU-mi aasaanerani nalunaaqutaq suli atorunnaarsinneqanngilaq.

 

Nalunaaquttap aalajangersarneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat 25. november 2022-imi atuutilerpoq.

 

Inatsisartut inatsisaata Kalaallit Nunaata annersaata nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannit UTC-3-mit UTC-2-mut ikaarsaariarnera malitsigaa. Taamaalilluni nalunaaqutaq akunnermik ataatsimik siuartinneqarpoq. Nalunaaqutaq taamaalilluni ullup ilaani 12.00-iusimagaluarluni 13.00-inngorpoq.

 

Ittoqqortoormiit nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannit UTC-1-imiit UTC-2-mut ikaarsaariarpoq, taamaalillunilu nalunaaqutaq akunnermik ataatsimik kinguartinneqarluni. Nalunaaqutaq taamaalilluni ullup ilaani 12.00-iusimagaluarluni nal. 11.00-inngorpoq. Inatsisartut inatsisaata taamaalilluni malitsigaa Ittoqqortoormiit nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut, Danmarkshavn aamma Pituffik Space Base suli immikkut ingerlaqatigiiffeqartut eqqaassanngikkaanni, Kalaallit Nunaata sinneranut atuuttumut ikaarsaariarmat.

 

Tamatuma kingorna paasinarsivoq innuttaasut amerlasuut nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat nutaaq ajornartorsiuteqarfiusut misigisaraat.

 

Ukioq manna apriilimi sapaatit akunnerisa marluk ingerlaneranni inuit atsiornerinik katersisoqarpoq tassanilu inuit 2.700-it missaasa nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC-3-mut (tassa nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut siusinnerusukkut Kalaallit Nunaata annersaanut atuuttumut) ikaarsaariarnissaq, taamatullu aamma aasaanerani nalunaaquttaq atorunnaarsinneqarnissaa taperserlugu.

 

Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip kissaat tamanna naammassivaa.

 

Innuttaasut kissaataat nalunaaquttallu ingerlaqatigiiffiannik nutaamik misilittakkat tunngavigalugit taamaalilluni aasaanerani nalunaaqutaqartarnermik aaqqissuussinerup atorunnaarsinneqarnissaa taamatullu aamma nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC-3-mut ikaarsaariarnissaq siunnersuutigineqarput – taamaattorli nalunaarusiornikkut Naalakkersuisut periarfissaqartillugit sumiiffiit aalajangersimasut (tamatumani ass. Danmarkshavn aamma Pituffik Space Base) eqqarsaatigalugit taakku nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannik allamik malinnissinnaanissaannut.

 

2. Siunnersuummi immikkoortut pingaarnerit

2.1. Aasaanerani nalunaaquttaq atorunnaarsinneqarnera

 

A) Inatsisiliornerit atuuttut

Nalunaaquttap aalajangersarneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 31-mi 22. november 2022-meersumi §1-imi immikkoortut pingajuanni Naalakkersuisut piginnaatinneqarput aasaanerani nalunaaqutaq pillugu malittarisassanik aalajangersaanissaminnut.

 

Aalajangersagaq taanna tunngavigalugu Aasaanerani nalunaaqutaq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 15, 27. marts 2024-meersoq Naalakkersuisut atulersippaat.

 

Nalunaarummi aalajangersarneqarpoq aasaanerani nalunaaqutaq marsip qaammataani sapaat kingulleq UTC+0 nalunaaqutaa malillugu nal. 01.00 aallartissasoq (tassa Kalaallit Nunaannut nalunaaqutaq nalinginnaasoq UTC-2 malillugu marsip qaammataani arfininngornermi kingullermi nal. 23.00. Aasaanerani nalunaaquttap aallartinnerani nalunaaqutaq nalunaaquttap akunneranik ataatsimik siuartinneqassaaq, nalunaaqutaq arfininngornermi nal. 23.00-imiit sapaammi nal. 00.00-imut nikisinneqarluni.

 

Aasaanerani nalunaaqutaq oktobarip qaammataani sapaat kingulleq UTC +0 nalunaaqutaa malillugu nal. 01.00 atuukkunnaassaaq (Kalaallit Nunaanni aasaanerani nalunaaqutaq malillugu 00.00). Aasaanerani nalunaaquttap atuukkunnaarnerani nalunaaqutaq nalunaaquttap akunneranik ataatsimik kinguartinneqassaaq nalunaaqutaq sapaammit nal. 00.00-miit arfininngornermut nal. 23.00-mut nikisinneqarluni.

 

Nalunaarut Danmarkshavnimut Pituffik Space Base-imullu atuutinngilaq. Danmarkshavn aamma Pituffik Space Base eqqarsaatigalugit Danmarkshavnimi aamma Pituffimmi (Thule Air Base) nalunaaquttap ingiaqatigiiffianik aalajangersagaq aammalu aasaanerani nalunaaquttap atuusinnaanera pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat atuuppoq. Nalunaarummi § 1-imi Danmarkshavn eqqarsaatigalugu aasaanerani nalunaaqutaq atorneqassanersoq taamaassappallu qaqugu naalagaaffimmi oqartussanut attuumassutilinnut aalajangigassanngortinneqarpoq. Aalajangersakkami § 2-mi Thule Air Base (ullumikkut Pituffik Space Base) eqqarsaatigalugu USA-mi oqartussat taamaaqataanik piginnaatinneqarput.

 

B) Siunnersuuteqartup isumaliutai

Aasaanerani nalunaaquttamik nikisitsisarnermik aaqqissuussinerit siulliit Europami nunani assigiinngitsuni 1916-imi atuilersinneqarput. Taamani sorsunnersuup siulliup kingornatigut ikummatissamik amigaateqarnerup nassataanik nukissamik sipaaruteqarnissaq siunertaasimavoq. Aasaaneranili nalunaaquttamik nikisitsisarnermik aaqqissuussineq ikummatissamik amigaateqarnerup qaangiukkiartornera ilutigalugu atorneerukkiartulertorpoq. Sorsunnersuup kingulliup kingorna aamma taamatut pisoqaqqippoq, kiisalu 70-ikkunni ikummatissamik amigaateqalernermi atorneqaqqilerluni – 70-ikkulli qaangiutereersut aasaanerani nalunaaquttamik nikisitsisarnernik aaqqissuussineq attatiinnarneqarluni.

 

EU aasaanerani nalunaaquttap nikisinneqartarneranut 1996-imi assigiissaarivoq, taamaalilluni aasaanerani nalunaaquttamik nikisitsisarneq nunani EU-mut ilaasortaasuni tamani ataatsikkut piffissamilu assigiissumi pisalerluni.

 

Ullumikkut nunarsuaq tamakkerlugu nunat 70-it missaanniittut aasaanerani nalunaaqutaqartitsisarnermik aaqqissuussinermik atuisuupput.

 

Aasaanerani nalunaaquttap nikisinneqartarnerata eqqunneqarneranut pissutaavoq ullup qaamarngata unnuup tungaanut sapinngisamik atorluarneqarnissaa.

 

Ullumikkulli aasaanerani nalunaaquttamik nikisitsisarnerup, nukissanik sipaaruteqarnissaq eqqarsaatigalugu, sunniutai killeqalernikuupput, tamanna innaallagiaq ullumikkut qaammaqqusersornermut atorneqartoq qangaanerusumut sanilliullugu annikinnerummat. Pærit sipaarniutit kiisalu LED atorlugu qaammaqqusersuinerit allat siaruaasimanerisa innaallagissamik atuineq malunnaatilimmik annikillisissimavaat, qaammaqqusersuinerlu innaallagissamik atuinermut tamarmiusumut ilanngartuutaavallaarunnaarsimalluni.

 

Aaqqissuussinerup Danmarkimi innaallagissamik ukiumut atuineq, DONG Energy'p uuttortagai malillugit, taamaallaat procentip ataatsip missaanik appartittarpaa.  Ilisimasat naapertorlugit aaqqissuussinerup nunami maani qanoq annertutigisumik nukissanik sipaaruteqaataatiginera qulaajarniarlugu misissuisoqarsimanngilaq.

 

Aasaanerani nalunaaqutaqarnerup sunniutaasa minnerulernerat peqatigalugu ajoqutaasut

tappiffigineqarnerulernikuupput. Ukiut kingulliit ingerlanerini ilisimatuut misissuinerisa

takutippaat nalunaaquttamik nikititsisarneq peqqinnissamut ajoqutaasoq. Sunniutit taakku sininnerup akornuserneqarneranik timillu pissusilersorneranik allannguinermik aallaaveqarnerat ilimagineqarpoq. Aasaaneranut ikaarsaarnerup kinguneri pillugit misissuinerit tamarmiunngillat assortorneqarsinnaanngitsumik takutitsisut, misissuinerillu ilaat assortuussutaapput.

 

Aasaanerani nalunaaqutaqartitsisarnermik aaqqissuussinerit innuttaasut akornanni annertuumik nuannarineqarneq ajornerat taamatuttaaq erseqqippoq. EU-kommissioni assersuutigalugit 2018-imi tamanut ammasumik aasaanerani nalunaaqutaqartitsisarnermik aaqqissuussineq pillugu tusarniaatitsivoq. Akissuteqartunit katillugit 4,6 mio.-iusunit 84%-iisa aaqqissuussinerup atorunnaarsinneqarnissaa kissaatigaat. USA-mi 2022-mi isumasiuinerup (Monmouth University Poll) takutippaa isumasiorneqartut 61%-iisa atorunnaarsinneqarnissaanut isumaqataasut.

 

Aasaanerani nalunaaqutaqartarnerup atorunnaarsinneqarnissaanik siusinnerusukkut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaasarsimasunut (UKA 2016/88 aamma UPA 2019/55) akissuteqaatigisarsimasaminni Naalakkersuisut uparuarpaat aasaanerani nalunaaqutaq Europa tamarluinnaat Amerikamilu avannarlermi atorneqarmat oqaatigalugu Naalakkersuisut isumaqarmata ataatsimut suut tamaasa isigalugit pissusissamisoornerusoq nunarpassuarni Kalaallit Nunaanni innuttaasut, inuussutissarsiortut oqartussallu ulluinnarni attaveqarfigisartagaanni aasaanerani nalunaaquttap atorneqarnera malikkaanni.

 

EU-p inatsisartuisa 2019-imi marsimi ukiuunerani aasaaneranilu nalunaaqutaqartarnerit ukiumoortumik nikisinneqartarnerata atorunnaarsinneqarnissaannik EU-kommissionimit siunnersuut akueraat. Siunnersuulli naammassineqarsinnaassappat EU-p ministerrådiata siunnersuummik ilaliinissaa piumasaqaataavoq, tamannalu suli pisimanani.

 

Aasaanerani nalunaaquttamik nikisitsisarnermik aaqqissuussaq atorunnaarsinneqassappat, ukiuunerani nalunaaquttap imaluunniit aasaanerani nalunaaquttap najoqqutatut atorneqarnissaa pillugu nunat ilaasortaasut isumaqatigiissuteqarnissaat ministerrådimit kissaatiginartinneqarpoq. Nunat ilaasa ukiuunerani nalunaaquttamik najoqqutatut malinninnissaq toqqarpassuk allallu aasaanerani nalunaaquttamik najoqqutatut malinninnissaq toqqarpassuk, EU-mi nalunaaquttap ingerlaqatigiiffii marlunnik ilaratarsinnaapput. EU-mi nalunaaquttap ingerlaqatigiiffii ullumikkut pingasuupput. Tamanna nunat akornanni killiligaanngitsumik niueqatigiinnermik ajornakusuulersitsissaaq. Maannakkutullu isikkoqartillugu nalunaaquttamik ataatsimoorussamik najoqqutaqarnissaq isumaqatigiinngiffiuvoq.

 

UKA2019/55-ip oqaluuserineqarnerani aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnissaa Inatsisartut ilalerpaat, naatsorsuutigaluguli EU-p aamma aasaaneranik nalunaaquttamik atorunnaarsitsinissaa. Tamannali suli naammassineqarsimanngilaq naammassiniarneqarneralu sivisoorujussuusinnaalluni.

 

Tamanna tunngavigalugu siunnersuuteqartup nalilerpaa EU-mi aalajangiisoqarnissaanik Kalaallit Nunaata suli utaqqinissaa isumaqanngitsoq – mannalu piffissanngortoq aasaanerani nalunaaqutaqartitsisarnermik aaqqissuussinerup ajoqutaasa pitsaaqutaanit annertunerunerat pissutigalugu allanngortinneqarnissaanut.

 

C) Siunnersuut

Siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut aasaanerani nalunaaqutaq pillugu malittarisassanik aalajangersasinnaanermut piginnaatitaanerat atuuttoq killilerneqassasoq taamaallaat Danmarkshavnimut Pituffik Space Base-imullu atuuttussanngorlugu, taamatullu aamma aasaanerani nalunaaqutaq pillugu nalunaarut atuuttoq (Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 15, 27. marts 2024-meersoq) atuukkunnaarsinneqassasoq.

 

Piginnaatitsissutikkut siunnersuutigineqartukkut Danmarkshavn aamma Pituffik Space Base eqqarsaatigalugit aasaanerani nalunaaqutaqartitsisarnermik aaqqissuussineq Danmarkshavnimi aamma Pituffimmi (Thule Air Base) nalunaaquttap ingiaqatigiiffianik aalajangersagaq aammalu aasaanerani nalunaaquttap atuusinnaanera pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 8-mi, 24. marts 2023-meersumi aalajangersarneqarsimasoq Naalakkersuisut attatiinnarsinnaassavaat.

 

Kalaallit Nunaanni sumiiffiit allat eqqarsaatigalugit siunnersuutip malitsigissavaa ulloq 27. oktober 2024, nal. 24.00 atuutilersumik aasanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnera.

 

Kalaallit Nunaannut aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnerata ukiut tamaasa piffissami marsimi sapaatip kingulliup aamma oktobarimi sapaatip kingulliup akornanni EU suli aasaanerani nalunaaqutaqartitsinermik aaqqissuussisoqarsimatillugu Kalaallit Nunaata EU-milu nunat (Danmark ilanngullugu) akornanni piffissat assigiinnginnerat nalunaaquttap akunnerani ataatsimik sivitsussaaq.

 

2.2. Nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut nutaamut ikaarsaariarneq

 

A) Inatsisiliornerit atuuttut

Nalunaaquttap aalajangersarneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 31-mi 25. November 2022-meersumi § 1, imm. 1-imi aalajangersarneqarpoq Kalaallit Nunaannut nalunaaquttamut nalinginnaasumut nalunaaquttamut malitassaq aamma nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat UTC -2 malinneqartoq.

 

Inatsisartulli inatsisaanni § 1, imm. 2-mi Naalakkersuisut piginnaatinneqarput sumiiffinni erseqqinnerusumik allanneqartuni nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat alla malinneqassasoq pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaanerminnut.

 

Aalajangersagaq taanna tunngavigalugu Naalakkersuisut

 

Aalajangersagaq taanna tunngavigalugu Naalakkersuisut Danmarkshavnimi aamma Pituffimmi (Thule Air Base) nalunaaquttap ingiaqatigiiffianik aalajangersagaq aammalu aasaanerani nalunaaquttap atuusinnaanera pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 24. marts 2023-meersoq atuutilersissimavaat. Nalunaarummi § 1-imi Danmarkshavn eqqarsaatigalugu nalunaaquttat ingerlaqatigiffiata aalajangersarneqarnissaanut naalagaaffimmi oqartussat susassaqartut aalajangersaanissaminnut piginnaatinneqarput nalunaarummi § 2-mi Thule Air Base (ullumikkut Pituffik Space Base) eqqarsaatigalugu USA-mi oqartussat taamaaqataanik piginnaatinneqartut.

 

Tamanna naapertorlugu Danmarkshavnip nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat UTC+0 malippaa Pituffik Space Base-ip nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat UTC-4 malikkaa.

 

Kalaallit Nunaanni sumiiffiit allat tamarmik – taakkununnga Ittoqqortoormiit, siusinnerusukkut nalunaaquttat ingerlaaqatigiiffiannik namminerisamik malitaqarsimasoq, aamma ilanngullugit – ullumikkut nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC-2-mut ilaapput.

 

B) Siunnersuuteqartup isumaliutai

Kalaallit Nunaat ulloq 25. marts 2023, nal. 22.00 nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC-2-mut ikaarsaariarpoq. Tamanna Kalaallit Nunaanni nalunaaquttap nalinginnaasup nalunaaquttap akunneranik ataatsimik siuartinneqarneranik kinguneqarpoq.

 

Kalaallit Nunaat taamaalilluni nalunaaquttat ingerlaqatigiiffii eqqarsaatigalugit Amerikap avannarliup kangimut sineriaata Europallu kimmut sineriaata akornanni qiterpiaanni inissisimavoq sumiiffinnut pineqartunut tamanut piffissap assigiinngissutaa nalunaaquttap akunneri pingasuullutik.

 

Tamanna pivoq piffissap aalajangersarneqartarnera pillugu Inatsisartut inatsissaannut Naalakkersuisut siunnersuutaata (UKA 2022/17) Inatsisartunit akuersissutigineqarneratigut Nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC-2-mut ikaarsaariarnissamut Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerannut suna tunuliaqutaanersoq piareersaataasuni takujuminaappoq. Naalakkersuisulli inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussissumminni erseqqissarpaat siunnersuutip inuussutissarsiornermut, minnerunngitsumik silaannakkut angallannermut, aningaasaqarnikkut pitsaasumik kinguneqarnissaat naatsorsuutigineqartoq.

 

Inatsisissatut siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatini Naalakkersuisut paasissutissiissutigivaat siunnersuutip innuttaasunut innuttaasulluunniit peqqissusiannut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngitsoq.

 

Islandimi peqqissutsimut ministeriaqarfiup ataani suleqatigiissitap taamaalilluni 2018-imi inerniliuppaa Islandimi nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiata piffissalu seqinnerfiusartut assigiinnginnerisa napparsimalersinnaaneq annertusisittaraa, meeqqat atuartut ilikkagaqarsinnaanerat ajornerulersittaraa, taamatullu aamma minnerunngitsumik meeqqat inuusuttullu akornanni nanertisimanermik qasunermillu eqqorneqarsinnaaneq annertunerulersittarlugu.

 

Nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC-2-mut Kalaallit Nunaata ikaarsaariarnerata kingorna paasinarsisimavoq innuttaasut ikigisassaanngitsut nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat nutaaq ajornartorsiutitut misigisimagaat.

 

Ukioq manna apriilimi sapaatit akunnerisa marluk ingerlaneranni inuit atsiornerinik katersisoqarpoq tassanilu inuit 2.700-it missaasa nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC-3-mut (tassa nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut siusinnerusukkut Kalaallit Nunaata annersaanut atuuttumut) ikaarsaariarnissaq, taamatullu aamma aasaanerani nalunaaquttaq atorunnaarsinneqarnissaa taperserlugu.

 

Atsiornernik katersuisitsinerup tusagassiorfinnit allaaserineqartarneranut atatillugu atuarneqarsinnaavoq nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiata allanngortinneqarnera arlallit meeqqaminnut sunniuteqarsimasoq misigisarsimagaat, tassa meeqqat unnukkut sininniarnerminnik ullaakkullu makinniarnerminnik atuariartornissaminnillu ajornartorsiuteqartarsimammata. Taamatutaaq atuarneqarsinnaasimavoq Kalaallit Nunaata Avannaani aalisartorpassuit piniartorpassuillu piniariarnissaminnut seqerngup nuinissaa utaqqikatattarsimagaat.

 

Siunnersuuteqartoq isumaqarpoq nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut atuuttumut ikaarsaariarnerup inuussutissarsiortunut iluaqutissaatut naatsorsuutigineqarsimasut ima pingaaruteqartiginngitsut akornutinit innuttaasut amerlasoorpassuit misigisartagaannit pingaarnerutinneqarsinnaanatik.

 

Misilittagaalersimasut taamaalillutik nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC -3-mut uternissaq oqariartuutigaat.

 

C) Siunnersuut

Siunnersuummi aalajangersarneqarpoq nalunaaquttamut malitassaq aammalu nalunaaquttap ingerlaqatigiiffia sorleq Kalaallit Nunaanni malinneqassanersoq. Siunnersuummi siunnersuutigineqarpoq nalunaaquttamut malitassaq tassaassasoq UTC, aammalu nalunaaquttamut nalinginnaasumut nalunaaquttap ingerlaqatigiiffia UTC -3 malinneqassasoq.

 

Kalaallit Nunaanni ullumikkut nalunaaquttap ingerlaqatigiiffia UTC -2 malinneqarpoq. Taamaalilluni siunnersuummi siunnersuutigineqarpoq Kalaallit Nunaanni nalunaaqutaq nalinginnaasoq nalunaaquttap akunneranik ataatsimik kinguartinneqassasoq.

 

Taamaalilluni seqineq Kalaallit Nunaata Kitaani nal. 12 missaani qutsinnerpaaffimminissaq – kisiannili Tunumiunngitsoq Qaanaamiinngitsorlu. Ittoqqortoormiini seqineq nal. 10 missaani qutsinnerpaaffiminissaaq, Tasiilami nal. 11 missaani Qaanaamilu nal. 14 missaani qutsinnerpaaffiminiissalluni.

 

Ullumikkut Kalaallit Nunaata Islandillu, Savalimmiut aamma Kunngeqarfik Tuluit Nunaat aamma Irland Avannarleq akornanni nalunaaqutaq nalunaaquttap akunnerinik marlunnik nikingassuteqarpoq. Kalaallit Nunaat aamma Danmarkip, Norgep, Sverigep, Tysklandip allallu Europap kitaaniittut akornanni nalunaaqutaq nalunaaquttap akunnerinik sisamanik nikingassuteqarpoq. Aammalu Kalaallit Nunaata aamma Grækenlandip, Bulgariaip aamma Rumænien akornanni nalunaaquttap akunnerinik tallimanik nikingassuteqarluni. Nalunaaquttap ingiaqatigiiffiat, siunnersuummi siunnersuutigineqartutut. UTC-3-mut nikisikkaanni, tassani nalunaaquttap nikingassutaa nalunaaquttap akunneranik ataatsimik sivikillissaaq.

 

Amerikap avannarliup kangiata sineriaani, soorlu assersuutigalugu Iqaluit, Quebec, Toronto, Boston, New York, Washington D.C. aamma Miami, nalunaaquttap ingerlaqatigiiffiani UTC-5-imiippoq. Ullumikkut Kalaallit Nunaata Amerikallu avannarliup kangiata akornanni nalunaaquttat akunnerminik pingasunik nikingapput. Siunnersuutigineqartutut Kalaallit Nunaat nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC-3-mut ikaarsaariassappat tamatumani piffissat nikinganerit nalunaaquttaq akunneranik ataatsimik sivikillineqassaaq.

 

Siunnersuummi aamma siunnerfigineqarpoq, Kalaallit Nunaanni sumiiffinni erseqqinnerusumik taaneqartuni allani nalunaaquttap ingiaqatigiiffiinik, kitaanut naleqqiullugu allanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqassasut. Taamaattoq inatsimmi tunngavissaq sumiiffinnut taakkununngaannaq killeqanngilaq, kisianni nalinginnaasumik atorneqarsinnaalluni.

 

3. Pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassai

Siunnersuut pisortanut aningaasaqarnikkut imaluunniit allaffissornikkut sunniuteqassanngilaq.

 

(Tusarniaanermi akissutit utaqqineqarput).

 

4. Inuussutissarsiortunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassai

Siunnersuutip inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kingunerluutinik nassataqarnissaanut ilimasuutigineqanngilaq, kisianni inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu sunniuteqarluarnissaa ilimasuutigineqarpoq.

 

Aasaanerani nalunaaquttaq atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutip inuussutissarsiortunut pingaarutilinnik ajortunik aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.

 

Kalaallit Nunaannili aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnerata ukiut tamaasa piffissami marsimi sapaatip kingulliup aamma oktobarimi sapaatip kingulliup akornanni Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni piffissat nikinganerat nalunaaquttap akunneranik ataatsimik annertusisissavaa. Nunat allat aamma aasaanerani nalunaaqutaqarfiusartut eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaani aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnera taamaatuttaaq ukiup ilaani piffissat assigiinnginnerannut sunniuteqassaaq. Nunarsuarput tamaat eqqarsaatigalugi ullumikkut nunat 70-it missaat aasaanerani immikkut nalunaaqutaqartarput. Naatsorsuutigineqartariaqarpoq nunanik taakkuninnga Kalaallit Nunaata niueqateqarnera nunanullu taakkununnga angallannikkut attaveqarnera piffissami ilaani nalunaaquttap allanngortinneqartarneratigut killilimmik ajornarnerulersinnaassasoq.

 

(Tusarniaanermi akissutit utaqqineqarput).

 

5. Avatangiisinut, pinngortitamut inuillu peqqissusaannut kingunerisassai

Nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC -2-mut uteqqinnissamut siunnersuutip avatangiisinut pinngortitamullu kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.

 

Innuttaasut peqqissusiat eqqarsaatigalugu nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannut UTC-2-mut uternissamik siunnersuutip pitsaasunik kinguneqarsinnaanera naatsorsuutigissallugu pissutissaqarpoq, naak tamakku annikitsuinnaassagunaraluartut.

 

Islandimi peqqissutsimut ministeriaqarfiup ataani suleqatigiissitap taamaalilluni 2018-imi inerniliuppaa Islandimi nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiata piffissallu seqinnerfiusartup assigiinnginnerata napparsimalersinnaaneq annertusisittaraa, meeqqat atuartut ilikkagaqarsinnaanerat ajornerulersittaraa, taamatullu aamma minnerunngitsumik meeqqat inuusuttullu akornanni nanertisimanermik qasunermillu eqqorneqarsinnaaneq annertunerulersittarlugu.

 

Aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuut CO2-mik aniatitsinerup annertunerlerneratigut avatangiisinut pinngortitanullu ajortumik kinguneqarnissaa, taamaattoqassappalluunniit annikitsuinnarmik, naatsorsuutigineqanngilaq.

 

Aasaanerani nalunaaqutaqartitsisarnerup ikummatissamik sipaarniarneq eqqarsaatigalugu sunniutaa taamaalilluni killeqartorujussuartut oqaatigineqartariaqarpoq, ullumikkummi ikummateqarnermut innaallagiaq annikinnerusoq atorneqartarmat, qulliit sipaarniutit LED-llu atorneqarnerulersimanerat pissutigalugu.

 

DONG Energyp 2012-imi nalilerpaa aasaanerani nalunaaqutaqartitsisarnermik aaqqissuussineq Danmarkimi innaallagissamik atuineq eqqarsaatigalugu ukiumut ataatsimut isigalugu procentip ataatsip missaannaanik sipaarutaasartoq. Ilisimasagut malillugit aaqqissuussineq ikummatissamik sipaarniarneq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni ikummatissamik sipaartoqartarneranik malitseqarsimanersoq qulaajarniarlugu misissuinernik ingerlatsisoqarsimanngilaq. Taamaattorli aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnerata annikikkaluamik innaallagissamik atuinermik annertunerulersitsinissaa naatsorsuutigineqartariaqarpoq.

 

Tamatumunnga atatillugu aamma oqaatigineqassaaq ullumikkut Kalaallit Nunaanni innaallagissap atorneqartartup 65 %-ia sinnerlugu erngup nukinganit innaallagissiorfinnit CO2-mik aniatitsinngitsunik tunngaveqarmat.

 

Innuttaasut peqqissusiat eqqarsaatigalugu pissutissaqarpoq naatsorsuutigissallugu aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuut ajunngitsunik kinguneqarsinnaassasoq, naak immaqa annertunngikkaluartunik.

 

Ilisimatuussutsikkut misissuinerit assigiinngitsut taamaalillutik takutissimavaat piffissamik nikisitsisarneq peqqissutsikkut artukkerneqarnermik malitseqarsinnaasartoq. Sunniutaasartut tamakkua sinittarnerup akornusersorneqartarneranut timittalu ingerlasarnerata allanngortinneqarneranut attuumassuteqarsorinarput.

 

Assersuutigalugu University of Coloradomi ilisimatuut ukiut sisamat ingerlanerini ilisimatusarfigisimavaat aasaanerani aamma ukiuunerani nalunaaquttamut ikaarsaarnissaq sioqqutitsiarlugu taamatullu ikaarsaarnerup kingunitsiannguaq ataasinngornermi qassit napparsimavimmut unittarnersut. Misissuinermi 2014-meersumi, paasineqarpoq aasaanerani nalunaaquttamut ikaarsaarnerup kingorna ataasinngornikkut 24 procentinik amerlanerusut uummatimikkut ajoquteqalernissaat qaninnerusarsimasoq allanut ataasinngornernut naliginnaasunut naleqqiullugu. Paarlattuanik ukiukkut nalunaaquttamut ikaarsaarnerup kingorna ataasinngornikkut uummallulersartut 21 %-nik ikinnerusarsimapput - tassani ulloq akunnermik ataatsimik sivisunerulertarpoq.

 

Aamma oqaatigisinnaavarput Karolinska Instituttip 2018-mi atugassiami New England Journal of Medicinemi misissuinera saqqummersinneqarnikuusoq. Tassani misissuinermi takutinneqarpoq aasakkut nalunaaquttamut ikaarsaanerup kingorna sapaatip akunnerani siullermi agguaqatigiisillugu 5 procentinik amerlanerusut uummamminni taqarsuarminnik milikartoortarsimasut. Paarlattuanilli ukiukkut nalunaaquttamut ikaarsaarnerup kignorna ataasinngornerup qaangiunnerani uummamminni taqqamikkut milittoortartut ikisarsimapput. Ataatsimut isigalugu ukiukkut nalunaaquttamut ikaarsaarnerup nalaani ajutoornissaq ungasinnerulaarnera minnerulaarpoq aasaanerani nalunaaquttamut ikaarsaarnerup nalaani ajutoornissamut naleqqiullugu.

 

Aasaaneranut ikaarsaarnerup kinguneri pillugit misissuinerit tamarmiunngillat assortorneqarsinnaanngitsumik takutitsisut, misissuinerillu ilaat assortuussutaapput.

 

(Tusarniaanermi akissutit utaqqineqarput).

 

6. Innuttaasunut kingunerisassai

Inatsisartut inatsisaata ulloq 27. oktober 2024, nal. 24.00 atuutilerneratigut Kalaallit Nunaat ataavartumik ukiuunerani nalunaaqutaqarnermut (nalinginnaasumik nalunaaquttamut) ikaarsaariassaaq peqatigitillugu nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannit UTC-2-mit UTC-3-mut ikaarsaariassalluni.

 

Nalunaaqutaq taamaattumik ulloq 27. oktober 2024, nal. 24.00 nalunaaquttap akunnerinik marluni kinguartinneqartariaqassaaq nal. 22.00-nngorlugu.

 

Nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannit UTC-2-mit UTC-3-mut ikaarsaariarnissamik siunnersuutikkut, taamatullu aamma aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutikkut – ukioq tamaat ataatsimut isigalugu – ullaakkut ullup qeqqata siorna qaamasarnera annertusissaaq taamaaqataanillu ualikkut unnukkullu qaamasarnera annikillilluni.

 

Aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutip malitsigissavaa innuttaasut sininniarnikkut ajornartorsiuteqarnerup timittalu ingerlanerata allanngortinneqarnerata malitsigisaanik aasaanerani ukiuuneranilu (nalinginnaasumik) nalunaaquttaq nikisinneqartarneranik akornusersorneqarunnaarnerat.

 

(Tusarniaanermi akissutit utaqqineqarput).

 

7. Kingunerisinnaasai pingaarutillit allat

Siunnersuutip pingaarutilinnik allanik kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.

 

(Tusarniaanermi akissutit utaqqineqarput).

 

8. Tusarniaaneq

Siunnersuut piffissami xx. qaammat xx. qaammat 2024 iluanni Naalakkersuisut tusarniaanermut nittartagaanni tamanut ammasumik tusarniaassutigineqarpoq.

 

Tamatuma saniatigut uku toqqaannaq siunnersuummik nassiussivigineqarsimapput:

 

Oqartussat: Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia, Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, Naalagaaffinngornissamut Nunanullu allanut Naalakkersuisoq, Meeqqanut Inuusuttunullu Naalakkersuisoqarfik, Ilinniartitaanermut, Kulturimut, Timersornermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Nunalerinermut, Imminut pilersornermut, Nukissiornermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut, Suliffeqarnermut Nunamullu Namminermut Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoqarfik, Kommune Kujalleq, Kommuneqarfik Sermersooq, Qeqqata Kommunia, Kommune Qeqertalik, Avannaata Kommunia, Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni sinniisaa.

 

Suliffeqarfiit: Air Greenland, Inissiaatileqatigiiffik INI, Great Greenland, Greenland Oil Spill Response, Nalik Ventures, Illuut, KNI, NunaGreen, Royal Arctic Line, Royal Greenland, Tusass, Visit Greenland, BankNordik, GrønlandsBANKEN, Polar Seafood, Inu:IT, Comby, Permagreen.

 

Kattuffiit allallu: Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat (KNAPK), Qalerualinniat Aalisagarniallu Kattuffiat (QAK), Sinerissap Qanittuani Aalisartut Piniartullu Kattuffiat (SQAPK), Sulisitsisut, Ilinniagartuut Kattuffiat (ASG), Ilinniartitsisut Meeqqat Atuarfianneersut Kattuffiat (IMAK), Nunatsinni Perorsaasut Kattuffiat (NPK), Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit (PPK), Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat (SIK), Sulisunik Siulersuisut Kattuffiat (SSK).

 

Tusarniaanermi akissutit taakku pillugu allakkiami sammineqarput. Ilanngussaq 2 innersuussutigineqarpoq.

 

 

Siunnersuummi malittarisassanut ataasiakkaanut nassuiaatit

 

§ 1-imut

 

Aalajangersakkami Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 1, imm. 1-2 ingerlateqqinneqarput, taamaattorli Kalaallit Nunaannut nalunaaquttamut malitassaq aamma nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat nalinginnaasoq UTC-3-mut allanngortinneqarluni.

 

Aalajangersakkakkut Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 1, imm. 3 taamatuttaaq ingerlateqqinneqarpoq, allannguutigaluguli matumani Naalakkersuisut taamaallaat piginnaatinneqarmata Danmarkshavn aamma Pituffif Space Base eqqarsaatigalugit aasaanerani nalunaaqutaq pillugu malittarisassiorsinnaanissaminnut. Taamaalilluni Kalaallit Nunaata immikkoortuinut allanut aasaanerani nalunaarutaq atorunnaarsinneqassaaq.

 

§ 1, imm. 1-imut

Imm. 1-imi aalajangersarneqarpoq Kalaallit Nunaannut nalunaaquttap nalinginnaasup nalunaaquttamut malitassaq aamma nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat UTC-3 malissagaa. Ullumikkut taanna UTC-2-uvoq.

 

§ 1, imm. 2-mut

Sumiiffinni erseqqinnerusumik taaneqartuni nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannit nalinginnaasumit UTC-3-mit nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiata allap malinneqarnissaa pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaanermut Naalakkersuisut piginnaatinneqarnerat atuuttoq imm. 2-mi ingerlateqqinneqarpoq.

 

Piginnaatitsissut atuuttoq tunngavigalugu Naalakkersuisut nalunaarusiorsimapput: Danmarkshavnimi aamma Pituffimmi (Thule Air Base) nalunaaquttap ingiaqatigiiffianik aalajangersagaq aammalu aasaanerani nalunaaquttap atuusinnaanera pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 24. marts 2023-meersoq.

 

Taamaalilluni ullumikkut sumiiffiit marluk nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannit nalinginnaasumit ullumikkut UTC-2-usumit nalunaaquttaq ingerlaqatigiiffiannik allamik malitaqarput. Tamatumani pineqarput Danmarkshavn nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannik UTC+0-mik malitaqartoq aamma Pituffik Space Base nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiannik UTC-4-mik malitaqartoq. Sumiiffinnut pineqartunut nalunaaquttat ingerlaqatigiiffisa allanngortinneqarnissaat eqqarsaatigineqanngilaq.

 

§ 1, imm. 3-mut

Aalajangersakkakkut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput Danmarkshavnimi aamma Pituffik Space Base-imi aasaanerani nalunaaqutaq pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaanerminnut.

 

Piginnaatitsissutip taamatut oqaasertalerneqarsimaneratigut Kalaallit Nunaata ilaanut allanut Kalaallit Nunaannulluunniit tamarmiusumut aasaanerani nalunaaqutaq pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaassanngillat.

 

 

§ 2-mut

 

Imm. 1-imut

Inatsisartut inatsisaata ulloq 27. oktober 2024, nal. 24.00 atuutilernissaa siunnersuutigineqarpoq.

 

Imm. 2-mut

Inatsisartut inatsisaata matuma atuutilerneratigut Aasaanerani nalunaaqutaq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 15, 27. marts 2024-meersoq atuukkunnaarsinneqarpoq.

Ilanngussaq 1

 

Inatsisissatut siunnersuut inatsimmut atuuttumut sanilliullugu

Oqaasertai atuuttut

Inatsisissatut siunnersuut

 

§ 1

Nalunaaquttap aalajangersarneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 31-mi 25. november 2022-meersumi tulliuttut allanngortinneqarput:

 

 

  § 1.  Kalaallit Nunaannut nalunaaquttamut nalinginnaasumut nalunaaquttamut malitassaq aamma nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat UTC -2 malinneqarpoq.

  Imm. 2.  Sumiiffinni erseqqinnerusumik allanneqartuni nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat alla imm. 1-imi aalajangersarneqartunit allaanerusoq malinneqassasoq pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut aasaanerani nalunaaqutaq pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

1.  § 1 imatut oqaasertalerneqarpoq:
”  § 1.  Kalaallit Nunaannut nalunaaquttap nalinginnaasup nalunaaquttamut malitassaq aamma nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat UTC-3 malippaa.

  Imm. 2.  Sumiiffinni erseqqinnerusumik taaneqartuni nalunaaquttat ingerlaqatigiiffiat alla imm. 1-imi aalajangersarneqartunit allaanerusoq malinneqassasoq pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 3.  Danmarkshavnimi aamma Pituffik Space Base-imi aasaanerani nalunaaqutaq pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.”

 

 

§ 2

Inatsisartut inatsisaat una ulloq 27. oktober 2024, nal. 24.00 atuutilerpoq.

  Imm. 2.  Aasaanerani nalunaaqutaq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 15, 27. marts 2024-meersoq peqatigitillugu atuukkunnaarsinneqarpoq.