Ataatsimiititaliap ulluni pingasuni paasisassarsiorluni angalanermini ukkatarai eqqakkanut immikkoortiterineq, nukissiuutit, silap pissusaa issittumilu pissutsit

 

Ulloq siulleq Oslomi Norgemi imermik minguiaavik pulaarneqarpoq, tassani ilaasortat minguiaaviup pingaaruteqassusaa, aqunneqarnera siulianiillu ullumimut nutaaliaasumut ingerlaaseqalerluni ineriartortitsineq. Minguiaavik innuttaasut uumasullu qanimut peqatigalugit ingerlanneqarpoq. 

 

Taassuma kingorna eqqaanermut atoqqiisarnermullu stationi pulaarneqarpoq, tassani eqqakkat ingerlaarneri qanoq ingerlasarnersut ataatsimiititaliamut saqqummiunneqarput – angerlarsimaffinniit immikkoortiterinermiit atoqqiinermut. Plastikit atorneqaqqittarput, nerisakut minguitsumik nukissiuutinngortarput (naturgas), ikuallaavimmiillu kissartumik pilersitsineq nukissiuummik pilersitsisarluni, ilaatigut Oslomi atuarfinnik kiassarnermik pilersitsilluni. Ataatsimiititaliap aamma atoqqiisarnermut peqqumaasivik alakkarpaa, tassani pequtit, qisuit allallu atortussiat aaneqarsinnaallutillu pisiarineqarsinnaasut takullugit. 

 

Ataatsimiititaliap ullup aappaani Folketingemi ataatsimiititalianut pulaarpoq, kaajallaasinneqaqqaarlunilu illorsuup oqaluttuassartaa eqqumiitsulianillu katersat alakkarterneqarlutik. Tamatuma kingorna ataatsimiititaliap Folketingemi ataatsimiititaliat pingasut ataatsimeeqatigai: Avatangiisinut Inuussutissanullu Ataatsimiititaliaq, Silap pissusaanut, Nukissiuutinut Pilersuinermullu Ataatsimiititaliaq kiisalu Grønlandsudvalgi ilaatigut Aki-Matilda Høegh-Damimit Aaja Chemnitzimillu peqataaffigineqartoq. Oqallisigineqartut ilaatigut makkuupput immap naqqani aatsitassarsiorneq aamma nunatsinni eqqakkanik suliarinnittarneq, nunatsinnilu unammilligassat annertuumik Folketingemi ilaasortanit soqutigineqarput, kiisalu aaqqiissutissanut ujartuinermi peqataarusunneq. Ullup qeqqasioreernerup kingorna oqallinneq nangeqqinneqarpoq, ataatsimiititaliallu Geologisk Museum aamma pulaarlugu, tassani ullorissap anaa 16 tonsi nunatta kitaata avannaaneersoq saqqummersinneqarluni. 

 

Ullut pingajussaanni ataatsimiititaliaq Nordatlantens Bryggemi Issittumi silap allanngoriartornera pillugu ataatsimeersuarnermut peqataavoq, tassani ilisimatuut maannakkut ilisimatusarnermi pisunut saqqummiipput. Ataatsimeersuarnermi silap pissusaata annertuumik allanngoriartornera ukkatarineqarpoq, innuttaasunik, nunap inoqqaavinik, uumasunik pinngortitamillu annertuumik sunniisoq. Aamma nunarsuarmi tamarmi naalakkersuinermik ingerlatsinermi pissutsit – uani nunat pissaanilissuit akunnerminni pissaaneqarniuunnerisa issittumi nunanut qanoq iliuusiisa kinguneri, pingaartumik Danmarkip nunattalu atassuteqarnerat – qitiusumik sammisatut ersersinneqarluni. Ataatsimeersuarnermi Issittumi ambassadøri Kenneth Høegh ataatsimiititaliap ilaasortaanut ataasiakkaanut oqaloqateqarpoq, oqaloqatigiinnerlu pitsaasumik pissarsiffiulluni.

 

“Nuannaarutigaara ataatsimiititaliaq angalasimammat eqqakkatigut aamma nukissiuutinit allaninngaannersunit assigiinngitsunik aaqqiissutaasinnaasunik paasisaqarluni. Nunatsinni aaqqiissutaasinnaasut ineriartortinneqarnissaannut pingaarutilerujussuarnik sakkussatsinnik tunisipput” taama ataatsimiititaliap siulittaasua, Napaartoq Isak Petrussen, oqaaseqarpoq.

 

Paasisassarsiorneq ataatsimiititaliamut pitsaasumik pingaarutilimmik pissarsiffiuvoq naalagaaffiup iluani, nunat tamalaat akornanni, avatangiisinut, silap pissusaanut issittumilu pissutsinut ilisimasaqarnerulernermik nukittorsaataasoq ataatsimiititaliap nalilerpaa.

 

 

Inussiarnersumik Inuulluaqqusillunga

Napaartoq Isak Petrussen

Eqqissisimatitsinermut Avatangiisimullu Ataatsimiititaliami siulittaasoq