Inatsisartut Siulittaasuannit Lars-Emil Johansenimit

 

Kunngikkormiutut ataqqinassusillip Prins Henrikip toqukkut qimagunneranut atatillugu Inatsisartut Siulittaasuata Lars Emil Johansenip Ataqqinartorsuarmut Dronning Margrethemut kunngikkormiullu ilaqutaannut tamanut misiginneqatiginnini apuuppaa imatullu eqqaaniaalluni oqaaseqarluni:

 

Kunngikkormiutut ataqqinassusillip Prins Henrikip Fredensborg Slottimi ilaquttani qaninnerit najortigalugit eqqissilluni anerningersimaneranik nutaarsiassaq aliasuutigeqisannik tusarpara.

 

Nunatsinnit Prins Henrik ilisimavarput inuttut tukkusuutut, kulturimik soqutigisalittut inuttullu silappaarissutut, pisortatigoortumik tikeraarnerni namminerluinnaq soqutigisani aallaavigalugit iliuuseqarnissaminut tunuarsimanngisaannartutut, taamalu pissuseqarnermigut aaqqissuussinerit qeratavallaalaarsinnaasut nuannernerulersittarlugit.

 

Inuiaqatigiinni qaffasissumik appasissumillu inissisimasunut kissalaartumik ilakkuminartumillu attaveqartarmigut inuusuttuniit utoqqarsuarnut alutorsartittarsimavai.

 

1970-imiit Dronningip Prins Henrikillu pisortatigoortumik tikeraarnerpassuini Prins Henrik qanittumik misigisaqarfigisarsimavara puigugassaanngitsunik.

 

Nunatta Prins Henrikimik naapitsinera siulleq 1970-imi pivoq, Tasiilamut taamanikkut Ammassaliusumut - tikeraarmat.

 

Nunatsinni kulturi pinngortitallu tipaatsunnartui minnerunngitsumik nerisasserisuutut soqutigisaanut pinngortitap tunniussinnaasai - Prins Henrikip qamannga annertuumik soqutigisarisimavai. Taamaattumik aamma takornartaaneq ajorpoq pisortatigoortumik tikeraarnerni nerisasserinikkut misigisassat, nammineq nerisassiortarneranut pinngortitap ukiullu qanoq ilinerata tunniussinnaasai, aqqusaarneqaraangata.

 

Prins Henrikip nunatta annersaa tikeraarsimavaa nunalu ilisimallualersimallugu. Nunatsinni sumulluunniit pigaangami nunatsinni kulturi ujartortarpaa, soorlu aamma qimagunneranut atatillugu eqqaaniaaterpassuit takutikkaat nunatsinni eqqumiitsuliornermik soqutiginninnera qanoq annertutigisimanersoq.

 

Namminerlu oqaasiliortarnermigut assersuutigalugu kaffemik i Uummannaq og dansemik i Upernavik aamma takutissimavaa nunatsinni kulturi iserfigilluarsimallugu inooriaaserpullu paasilluarsimallugu.

 

2004-imi Prins Henrikip 70-iliineranut atatillugu taamanikkut Inatsisartut Siulittaasorisaata Jonathan Motzfeldtip Kunngikkormiutut Ataqqinassusilik Prins Henrik nunarput sinnerlugu tunissutitut Tunup avannarpasissortaani qeqertamut inoqanngitsumut atsiunneqarpoq. Qeqertaq pineqartoq 1905-imi ilisimasassarsiortunit franskinit/belgiamiunit nunap assinganut nalunaarsorneqaqqaarpoq taaguuserneqarluni Ile de France (Frankrigip Qeqertaa). Qeqertap pineqartup aqqa Prins Henrikip inuuissorneranut atatillugu allanngortinneqarpoq Qeqertaq Prins Henrikimik ateqalersillugu.

 

1997-imi kunngikkormiut nunatsinnut pisortatigoortumik tikeraarnerat Prins Henrikip kisimiilluni ingerlattariaqarsimavaa, Dronningi seeqqulunnini pissutigalugu angerlartariaqarsimammat. Angalanermi tassani kujataani Nanortalimmiit avannaani Pituffimmut Prinsip angalaneranut peqataavunga.

 

Angalanermi tassani nunatta Prins Henrik iluamik ilisarisimalerpaa, qularnanngilarlu Prins Henrikip angalanermi tassani, Dronningi sanilerinagu ingerlattariaqarsimasamini, aamma nunarput ilisimaarillualersimassagaa.

 

Prins Henrikip taamatut inissisimasarneranut atatillugu pissusissamisoorpoq Prins Henrik pillugu Philippe V. DespIacesip atuakkiaani Skæbne forpligter (Inuunermi piumaartussat pisussaaffiliipput) Prins Henrik matuminnga issuassallugu: Imminut piumaartussanut tunniukkama, uummatiga tusarnaarpara, tassanngaanniillu tipaatsunneq takkuppoq Issuaaneq prinsip nammineq qarnganeersoq, qularnanngitsumillu Kunngikkormiutut Ataqqinassusilittut Prins Henrikitut inissisimalernermini suliassarpassuarmini akuttunngitsumik nammineq misigisarsimasaa ilisarisarsimasaalu.

 

Prins Henrikip taalliaanit toqqakkanit: Tarnimi tungujortut-nit taalliaa Kalaallit Nunaannut pigititaq Prins Henrikip nunatsinnik qanoq misigisaqarsimaneranik kusanarnerpaamik ersersitsivoq.

 

Ilumut Kalaallit Nunaat ikinngummik kunngikkormiumik kunngikkormiunilu immikkut malunnaatilimmik annaasaqarpoq.

 

Kunngikkormiutut ataqqinassusillip Prins Henrikip eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.