Samling

04. februar 2003.  UPA 2003/40

Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat angerlarsimaffimmilu atuartitaaneq il.il. pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummut nassuiaatit.

              Nalinginnaasumik nassuiaatit

Siunnersuutip saqqummiunneqarneranut tunuliaqutaasut:

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik (KIIIP) 1999-ip ukiaanerani Nuummi angajoqqaat ilaannit saaffigineqarpoq tunngaviusumik atuarfimmik namminersortumik aallartitserusuttunit. Inatsisartunut ilaasortap Otto Steenholdtip Inatsisartut 1999-imi ukiakkut ataatsimiinneranni siunnersuut aalajangiiffiusussaq saqqummiuppaa, tassani siunnersuutigineqarluni Naalakkersuisut peqquneqassasut Inatsisartut 2000-imi upernaakkut ataatsimiinnissaannut siunnersuummik saqqummiussinissamut, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni atuarfinnik namminersortunik pilersitsisinnaanissamut inatsisitigut tunngavissaqalersitsisussamik. Naalakkersuisut akissuteqaamminni paasissutissiissutigaat paasinarsissagaluarpat naammattumik tunngavissaqanngitsoq, taava Naalakkersuisut siunnerfigigaat siunnersuummut saqqummiunneqartumut naapertuuttumik atuarfiit namminersortut aammalu tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummik Inatsisartut 2000-imi ukiakkut ataatsimiinnissaannut saqqummiussaqarniarlutik.

KIIIP oqaaseqaammik Statsministeriaqarfimmut piniarpoq, tamatumalu kingorna Naalakkersuisut Allattoqarfianni Inatsisileriffimmit aamma oqaaseqaammik piniarluni, ilaatigut innuttaasut tunngaviusumik atuarfinnik namminersortitanik pilersitsinissamut ingerlatsinissamullu pisinnaatitaaffii aammalu ilaatigut tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut tunngatillugu Namminersornerullutik Oqartussat malittarisassiortutut oqartussaanerat pillugu. Tamanna tunngavigalugu apeqqummut siullermut tunngatillugu paasinarsivoq tunngaviusumik atuarfimmik namminersortitamik pilersitsinissaq immikkut akuersissuteqarnissaq pisariaqanngitsoq  qularnaarlugu pisinnaatitaaffiummat angajoqqaat atuartussaatitaasunik qitornallit namminneerlutik aalajangersinnaagaat namminersortumik atuartissanerlugit, soorlu assersuutigalugu tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami, tak. Inatsisit Tunngaviusut § 76. Aalajangersagaq taanna aammattaaq issuarneqaqqippoq § 2, imm. 3-mi Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfii pillugit inatsimmi nr. 579-imi, 29. november 1978-imeersuummi (inatsimmi piginnaatitsissutaasumi) kiisalu meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 22. maj 2002-imeersumi § 25-imi (atuarfik pillugu peqqussummi). Namminersornerullutik Oqartussat inatsisiliortutut allaffissornermilu pisortatut oqartussaanerannut tunngatillugu paasinarsisimavoq Namminersornerullutik Oqartussat meeqqat atuarfiata 1980-imi tiguneranut atatillugu atuarfinnut namminersortunut tunngassuteqartut ilanngullugit tigusimanngikkaat. Danmarkimi atuarfiit namminersortut aamma tunngaviusumik atuarfiit namminersortut il.il. pillugit inatsimmik nalunaarut nr. 529, 6. juni 2001-imeersoq (lovbekendtgørelse nr. 529 af 6. juni 2001 om friskoler og private grundskoler m.v.) kingullermik allanngortinneqarsimasoq Inatsimmi nr. 413 6. juni 2002-meersumi atuuppoq. Inatsit taanna Kalaallit Nunaannut atuutinngilaq.

Namminersornerullutik Oqartussat aalajangersinnaavaat, atuartitaanermut tunngasut pillugit inatsisiliortutut allaffissornikkullu ingerlatsineq pillugu pisortatut oqartussaanerup tigunissaa, tamatumani tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut tunngasut ilanngullugit, tak. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat (namminersornerulerneq pillugu inatsit) pillugit inatsit nr. 577, 29. november 1978-imeersumi § 4, imm. 1 aamma 2, inatsimmut ilanngussami imm. 11-mut peqatigitillugu. Suliassaqarfiup tigoreernerata kingorna Namminersornerullutik Oqartussat tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat malittarisassiorsinnaavaat Inatsisartut inatsisaat aqqutigalugit, tak. namminersorneruneq pillugu inatsimmi § 4, imm. 4. Suliassaqarfimmik tigusineq piviusunngortinneqassaaq Inatsisartut inatsisissaannik aalajangersaanikkut.

Naalakkersuisut Inatsisartut 2001-imi ukiakkut ataatsimiinneranni tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat angerlarsimaffimmilu atuartitaaneq il.il pillugit inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut nassiuppaat. Siunnersuut 2001-imi ukiakkut ataatsimiinnermi siullermeerneqarpoq, aammalu aappassaaneerneqarnissaa pingajussaaneerneqarnissaalu 2002-mi upernaakkut ataatsimiinnissamut kinguartinneqarpoq. Inatsisartullu Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaannit kissaatigineqarmat aappassaaneerneqarnissaa pingajussaaneerneqarnissaalu 2002-mi ukiakkut ataatsimiinnissamut kinguartinneqarpoq. Tamatuma kingorna Naalakkersuisut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut nalunaaruteqarput, naalakkersuisut siunnersuut utertikkaat 2002-mi ukiakkut ataatsimiinnermi siunnersuummik nutaamik saqqummiussinissaq siunertaralugu.

Siunnersuut maanna saqqummiunneqartoq siornatigut siunnersuummik saqqummiunneqartumik tunngaveqarpoq. Siunnersuummi § 16-imi ingerlatsinermut tapiissutit annertussusiat allanngortinneqarsimapput, aammalu § 18, imm. 2-mi atuarfiup illutaasa sanaartornerinut tapiissutit taarsigassarsiallu aammalu § 19, imm. 1-imi oqaaseqatigiinni kingullerni tapiiffigineqarsinnaatitaanerup annaaneqarnera allanngortinneqarlutik. Taakku pillugit aalajangersakkani  nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Tamatuma saniatigut §16, immik. 2 erseqqissarneqarsimavoq atuartunik annertusisamik immikkut atuartinneqarnissamik allatullu perorsaanermut aamma tarnit pissusaannut tunngatillugu ikiorsertariaqartunut aningaasartuutit Naalakkersuisut utertillugit akilissagaat soorlu utertitsilluni akiliutit meeqqat atuarfianni atuartut pillugit kommuninut utertitsilluni akiliisarneq pillugu maleruagassat malillugit pisartoq.

Siunnersuutip siunertaa:

Siunnersuummi siunertaavoq meeqqat atuarfiannut pisortanit ingerlanneqartumut taarsiullugu periarfissatut tunngaviusumik atuarfiit namminersortut angerlarsimaffimmilu atuartitaaneq pillugit inatsisitigut tunngavissanik pilersitsinissaq, taassuma ataaniilluni tunngaviusumik atuarfinnik meeqqat atuarfiata avataaniittunik pisortat qanoq annertutigisumik qanorlu pissusilimmik tapiisarnissaannut tunngavissanik aalajangersaaneq.

Siunnersuutip imaa:

Siunnersuut danskit inatsisaat (atuarfiit namminersortut aamma tunngaviusumik atuarfiit namminersortut il.il. pillugit inatsimmik nalunaarut nr. 529, 6. juni 2001-imeersoq, kingusinnerpaamik allanngortinneqartoq inatsisikkut nr. 413-, 6. juni 2002-meersukkut) aallaavigalugu ilusilersugaavoq. Siunnersuutip imarisaa meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut nr. 8-mut, 21. Maj 2002-meersumut  ataqatigiissaarneqarpoq. Siunnersuut imatut ilusilersugaavoq:

Kapitali 1: Atuartitaaneq il.il.

Kapitali 2: Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat, aqutsisut atuartitsisullu.

Kapitali 3: Nakkutilliineq.

Kapitali 4: Tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatit tapiissutillu atorneqarneri.

Kapitali 5: Tapiissuteqariaatsit tapiissutinillu naatsorsuineq.

Kapitali 6: Tapiiffigineqarnissamut qinnuteqaatit, tapiissutit tunniunneqarneri, naatsorsuutit kukkunersiuinerlu.

Kapitali 7: Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ingerlatsinermut tapiissutinik pineq ajortut.

Kapitali 8. Angerlarsimaffimmi il.il. atuartitaaneq.

Kapitali 9: Angajoqqaat pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu.

Kapitali 10: Atortuulersitsineq.

Kapitali 1-imi aalajangersarneqarput tunngaviusumik atuarfinni namminersortitani atuartitaanermi tunngaviit minnerpaaffissarititaat. Imarisaa Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut malitsigisaannik allannguuteqartinneqartoq, tunngaviusumik atuarfiit namminersortut pillugit danskit inatsisaanni kapitali 1-ip imarisaanut naapertuuppoq. Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut allaassuteqartitsisut tassaapput meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 21. maj 2002-meersumi aalajangersarneqarsimasut, qaffasissutsinut immikkoortiterineq, nalilersuisarnermik aalajangersakkat, oqaatsit atuartitsissutaasut pillugit aalajangersakkat, immikkut atuartitsineq pillugu aalajangersakkat immikkut ittut, tapiliussamik atuartitsineq aammalu oqaatsit ilitsoqqussaralugit pigisat atuartitsissutaanerat, perorsaanermut aamma tarnip pissusaanut siunnersuineq pillugit aalajangersakkat aammalu ukiup atuarfiusup sivisussusianut  tunngasut.

Kapitali 2-mi aalajangersaavigineqarput atuarfiit aqunneqarnerat, taakku pisortaqarnerat aammalu pisortat atuartitsisullu akissarsiatigut atorfeqartitaanermilu atugarisaat. Aalajangersakkat taakku aamma aalajangersaavigineqarput danskit inatsisaanni aalajangersakkat assingusut aallaavigalugit. Maleruagassanut taakkununnga tunngatillugu pisariaqartutut isigineqanngilaq  kikkut atuarfiup siulersuisuinut ilaasortaasinnaanersut immikkut maleruagassiussallugu. Taamaattumik suliami atuumassuteqarneq pissutigalugu peqataasinnaannginneq pillugu maleruagassat nalinginnaasut matumani aalajangiisuusartussaassapput.Aammattaaq danskit malittarisassaanni atuartitsinermi oqaatsit atorneqartut allattariarsorluni oqalullunilu pisortamit  piginnaaneqarfigineqarnissaat pillugu erseqqissaanissaq pisariaqarsorinartinneqarsimanngilaq.

Kapitali 3 danskit inatsisaanni maleruagassanut assingusunik tunngaveqarpoq. 2002-mi junimi danskit inatsisaanni allannguisoqarneratigut (inatsit nr. 413, 6. juni 2002-meersoq) nakkutiginninneq sukannernerulersinneqarpoq, Kalaallit Nunaanni pisariaqarsorinanngitsumik. Taamaattumik aalajangersakkat maleruagassat Danmarkimi inatsisip allanngunnginnerani atuuttut aallaavigalugit oqaasertalerneqarput.

Kapitali 3-p imarisaa danskit inatsisaanni kapitalimut ataatsimut isigalugu assingusorujussuuvoq. Allannguutituaasoq tassaavoq § 11-mi aalajangersagaq, tassani aalajangersarneqarluni tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap kommunalbestyrelsi noqqaaffigisinnaagaa najugarfittut immikkoortortaq nakkutigeqqullugu, tassa atuarfiup ingerlataasa ilaa atuartitsinermut tunngasuunngitsoq. Danskit inatsisaanni nakkutiginninneq noqqaassuteqarnikkut atuartitaanermut ministeriaqarfimmit isumagineqarsinnaavoq.

Kapitali 4-mi aamma 5-imi tappiissuteqartarneq pillugu aalajangersakkat danskit aalajangersagaannit allaanerungaatsiarput, tassani pissutaanerpaajulluni kissaatigineqarmat tapiissuteqariaaseq danskit aalajangersagaannit pisariinnerujussuussasoq.

Kapitali 4-mi tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatitut aamma tapiissutit atorneqarneri pillugit tunngavissat aalajangersaavigineqarput. Danskit maleruagassaannit allaassutigaat siunnersuutigineqarmat kommunimi atuarfiup ingerlatsivigisaani kommunalbestyrelsip ingerlatsinermut tapiissuteqartarnissaa, danskit aalajangersagaanni naalagaaffik tapiissuteqartinneqartaraluartoq. Tamatumunnga pissutigineqarpoq kommunit ataatsimoortumik tapiissutinik Namminersornerullutik Oqartussanit pisarmata, ilaatigut atuarfiit ingerlanneqarnerinut atugassanik. Taamaaliornikkut ataatsimoortumik tapiissutit atuartut ataasiakkaat malillugit ingerlasassapput.

Siunnersuutigineqarportaaq Danmarkimisut  kommunalbestyrelsi nammineq akiliutit apparsaavigineqarnissaannut tapiissuteqarsinnaassasoq, matumani aamma atuartut najugaqarfiannut akiliutit, angallassinernut aningaasartuutit ilanngullugit kiisalu atuarfiit illutaasa sananerinut aamma aningaasaliissutinut taakkununnga assingusunut aningaasartuutinut tapiissuteqartarlunilu taarsigassarsisitsillunilu.

Siunnersuummi matumani siunnersuutigineqanngilaq atuartunik allatut oqaaseqartunik immikkut ikiorsiissutitut atuartitsinermut kommunalbestyrelsip tapiissuteqarsinnaanera.

Tapiissutit atorneqarneri pillugit danskit maleruagassaannut paarlangasumik pisariaqartinneqan-ngilaq aningaasat atoriaannaat tunngaviusumik atuarfimmit namminersortitamit pigineqartut qanoq inissinneqassanersut pillugu maleruagassanik aalajangersaasoqarnissaa, taamaallaalli pingaarnerusutigut aalajangersarneqarluni atuarfiup aningaasaatai sapinngisamik atuarfimmut iluaqutaanerpaasussanngorlugit aqunneqassasut tamatumalu saniatigut Naalakkersuisut tunngavissalerneqarput aningaasat atoriaannaat atuarfiup ingerlanneqarneranut atussallugit pisariaqartinneqanngitsut inissinneqartarnissaat pillugu malittarisassiornissamik.

Kapitali 5-imi tapiissuteqariaatsit taakkualu naatsorsorneqartarnissaat aalajangersaavigineqarpoq. Soorlu tassani takuneqarsinnaasoq tapiissuteqariaaseq ataasiinnaq tassani pineqarpoq, tassalu meeqqat atuartut ataasiakkaat tunngavigalugit  ingerlatsinermut ukiumoortumik tapiissutissaq. Taamaaliornikkut danskit malittarisassaannut naleqqiullugu malunnarluartumik pisariillisaaneqarpoq, tassani nalinginnaasumik ingerlatsinermut tapiissutit saniatigut atuarfiit illutaannut immikkut tapiissuteqartoqartarpoq, atuarfinnut najugaqarfiusunut  immikkut tapiissuteqartoqartarluni, tyskit ikinnerussuteqartut atuarfiutaannut immikkut tapiissuteqartoqartarluni, atuareernermi atuartunik paarsinermut aaqqissuussinermut immikkut tapiissuteqartoqartarluni, ilinniartitsisut sulinerannut saniatigut aningaasartuutaasartut matussuserneqartarnerannut immikkut tapiissuteqartoqartarluni, atuartut annertuumik innarluuteqartut atortussaannut angallanneqartarnerinullu tapiissuteqartoqartarluni, kiisalu atuarfimmut akiliummut apparsaassutissanik tapiissuteqartoqartarluni, kiisalu atuartut najugaqarfianni najugaqarnermut akiliummut apparsaatissanik tapiissuteqartoqartarluni aamma angallassinermut tapiissuteqartoqartarluni.

Tapiissuteqariaatsit tamakku siunnersuummut ilanngunneqannginnerannut pissutaatinneqarpoq tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut ingerlatsinermut tapiissutit meeqqat atuarfianni atuartumut ataatsimut Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninut ataatsimoortumik tapiissutaasartut tamakkiisut angeqqatigissammatigik. Tamatuma saniatigut tapiissuteqariaaseq paasiuminartoq aammalu allaffissornikkut pisariitsoq anguniarneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat kommuninut atuarfeqarfinnut tunngatillugit ukiumut ataatsimut tapiissutigisaat 2002-imi 319 mio. kr.-iupput, taakkunannga 116 mio. kr.-it nunaqarfinni atuartunut agguagassaallutik, 203 mio. kr.-illu illoqarfinni atuartunut agguagassaallutik. Ataatsimoortumik tapiissutit agguaanneqartarneranni nunaqarfinni atuartunut ataatsimoortumik tapiissutit marloriaammik annertussuseqartitaasarput. Nunaqarfinni atuartut 6-nniit 17-inut ukiullit  katillutik 2.631-upput, illoqarfinnilu atuartut 6-niit 17-inut ukioqartut 9.138-iullutik. Ataatsimoortumik tapiissutit katillutik nunaqarfimmi atuartumut ataatsimut 44.090 kr.-iupput, illoqarfimmili atuartumut ataatsimut 22.215 kr.-iullutik. Taamaalillutik kommunit tunngaviusumik atuarfimmut namminersortitamut tapiissutissaat atuartumut ataatsimut 22.215 kr.-iupput. Siunnersuummi § 16 malillugu kommunalbestyrelsip tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq atuartup atuarfissatut allassimaffigisaa atuartunut arfinilinniit 17-inut ukiulinnut tamanut ukiumut ingerlatsinermut tapiissuteqarfigissavaa. Atuartumut ataatsimut tapiissutit Namminersornerullutik Oqartussat illoqarfinni atuartumut ataatsimut kommuuninut ataatsimoortumik tapiissutaasa assigaat. Tamanna siusinnerusukkut siunnersuummut sanilliullugu allanngortinneqarpoq, tassani tapiissutit illoqarfimmi nunaqarfimmilu atuartumut tapiissutit oqimaaqatigiissinnerisigut agguaqatigiissinneqarsimagaluarlutik. § 16-inut nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Kapitali 6-imi aalajangersaavigineqarput tapiiffigineqarnissamut qinnuteqartarnissat, tapiissutit tunniunneqarneri, naatsorsuutit kukkunersiuinerlu. Naatsorsuutit kukkunersiuinerlu pillugit aalajangersakkat danskit aalajangersagaat assigaat, taamaallaat allaassutigalugu pisariaqartutut isigineqanngimmat suliami attuumassuteqarneq pissutigalugu peqataasinnaannginnermut tunngatillugu kukkunersiuisut pillugit immikkut piumasaqaateqartarnissamik aalajangersaasoqarnissaa. Taamatuttaaq pisariaqartutut isigineqanngilaq siulersuisunut ilaasortat namminneq suliami attuummassuteqarneq pissutigalugu peqataasinnaannginnerminnut tunngatillugu ilumoorluinnarnerminnik nalunaaruteqartarnissaq pillugu aalajangersakkatigut pisussaaffiliinissaq. Tapiissutit tunniunneqartarneri pillugit aalajangersakkat danskit malittarisassaannit allaanerungaatsiarput, tapiissuteqariaatsit annertuumik assigiinngissuteqarnerat pissutigalugu, tak. tamanna pillugu nassuiaatit qulaani allassimasut. Pitsaanerusutut isigineqarpoq ingerlatsinermut tapiissutinik, ingerlatsinermut siumoortumik tapiissutaagallartussanik qinnuteqaatip kingusinnerpaamik tunniunneqarfissaanik aamma qinnuteqaatit tiguneqartut kommunalbestyrelsimit aalajangiiffigineqarnissaat tapiissutissallu tunniunneqartarnissaat pillugit piffissalersuilluni aalajangersaanissaq.

Kapitali 7-imi aalajangersaavigineqarput Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat naapertorlugit tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ingerlatsinermut tapiissuteqarfigineqarneq ajortut. Tamatuma malitsigisaanik atuartitaanermi, atuarfiup aqunneqarnerani, matumani aamma kommunalbestyrelsimut nalunaaruteqartarnissamik pisussaaffeqarneq ilanngullugit, nakkutilliinermi, angajoqqaat pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu pillugit kiisalu kommunalbestyrelsip peqqussuteqartarnissamut periarfissaqarnissaanut taamatullu naatsorsueqqissaarnermut tunngatillugu paasissutissanik piniartarnissaanut tunngasunut Inatsisartut inatsisaanni tunngavissatut maleruagassanut atuarfiit taamaattut aamma malinnittussaapput. Taamaattorli tunngaviusumik atuarfiit  namminersortitat taamaattut atuarfiit aqunneqarnerat pillugu malittarisassanut qilersorsimanngillat aamma ilinniartitsisut akissarsiatigut atorfeqartitaanikkullu atugassarisaannut tunngasunut, soorunami aamma tapiissutit pillugit malittarisassanut qilersorsimanngillat, nammineerluni  akiliutit apparsaavigineqarnissaannut aamma angalassinernut tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut taamaattunut aammattaaq kommunit tapiissuteqartarsinnaanerat eqqaassanngikkaanni, kiisalu kommunit atuarfiit illutaasa sanaartorneqarnerinut aamma assingusunut aningaasaliissutinut aningaasartuutinut tapiissuteqarsinnaanerat imaluunniit taarsigassarsititsisinnaanerat eqqaassanngikkaanni. Maleruagassat taakku danskit maleruagassaat ataatsimut isigalugu assigiinnangajappaat.

Kapitali 8-mi aalajangersaavigineqarpoq angerlarsimaffimmi il.il. atuartitsineq. Aalajangersakkat taakku danskit aalajangersagaannut assingungajapput, taamaallaat allaassutigalugit pissutsit Kalaallit Nunaannut tunngassuteqartut immikkut ittut aallaavigalugit allannguutigitinneqartut.

Kapitali 9-mi aalajangersaavigineqarput angajoqqaat pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu, taakku  atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 22. maj 2002-meersumi § 29-imi aalaja-ngersakkanut naapertuupput.

Naggasiullugu kapitali 10-mi atuutilersitsinissamut aalajangersakkat aalajangersaavigineqarput. Tassani takuneqarsinnaavoq Inatsisartut inatsisaata 1. juni 2003-mi atuutilersinneqarnissaa siunnersuutigineqartoq.

Tusarniaaneq:

Piffissami 8. juli 2002-mit 5. august 2002-mut peqqussutissatut siunnersuut ukununnga tusarniaassutigineqarpoq: KANUKOKA, IMAK, KIK, Undervisningsministeriet, Statsministeriet, Nuuk Internationale Friskole (NIF), Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik (Aningaasaqarnermik Pilersaarusiortarfik aamma Isumaqatigiinniartarnermut Immikkoortortaq), Aqutsinermut Pisortaqarfik, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik kiisalu Naalakkersuisut Allattoqarfianni Inatsisileriffik. Aammattaaq illuatungeriinnut taakkununnga siunnersuut 2001-imi inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqartoq aammalu siunnersuummut matumunnga aallaaviusoq tusarniaassutigineqarsimavoq. Piffissaq tusarniaaffigineqartoq tassaavoq 3. - 4. september 2001.

2001-imi ukiakkut Statsministeriaqarfik aamma Undervisningsministeriaqarfik kiisalu KANUKOKA, NIF aamma Aningaaqarnermut Pisortaqarfik ataatsimeeqatigineqartarput.

2001-imi ukiakkut tusarniaanermi oqaaseqaatit makku tiguneqarput, siunnersuummi matumani ilanngunneqanngitsut.

KANUKOKA-p § 18, imm. 1-imut (maanna § 16, imm. 1) oqaatigaa ikaarsaarialernermi aaqqissuussisoqassasoq, tamatumani kommuni atuartunut ukioqatigiiaanut taamaallaat tapiisussaatitaalluni aammalu kommuni tamatumani klassinik ilusilersuinermissaminut periarfissaqassasoq kommunimi meeqqat atuarfianni tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap pilersinneqarnerata kingunerisaanik atuartut ikileriarnissaat iluaqutiginiassaguniuk. Tamanna pillugu aammattaaq taaneqarpoq: “Peqqussutikkut atuuttukkut atualeqqaani  tunngaviusumillu atuarfimmi klassit ilusilersorneqassapput atuartut 1. klassimi atualerneranni. Klassit taakkua sapinngisamik 9. klasse ilanngullugu taakkuujuarlutik ingerlaannassapput. Taavalu 10. klassimi aallartinnermi klassit ilusilersornerat nutaaq pissalluni, tamatumani atuartut nalinginnaasumik annertusisamillu atuartitsinermut avinneqassallutik. Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussut nutaaq atuutilerpat taamaallaat atuartut atualerneranni klassinik ilusilersuineq pisassaaq, tamatuma kingorna klassit taakkua 10. klassit ilanngullugit atuarnerup ingerlanera tamaat taakkuujuarlutik ingerlassallutik. Meeqqat atuarfiannut peqqussut nutaaq aammalu tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat pillugit inatsisartut inatsisaat nutaaq 1. august 2002-mi atuutilerpata piffissami ikaarsaariarfiusumi nalinginnaasumik atuartunut ukioqatigiiaanut ukununnga kommunikkuutaartumik tapiissuteqartoqarsinnaassaaq, tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap atuartunut ukioqatigiiaanut tamanut atuartitsinissaq neqeroorutigissappagu:

Ukioq atuarfiusoq 2002/03: Atuaqatigiiaat 1. +  atuaqatigiiaat 10.

Ukioq atuarfiusoq 2003/04: Atuaqatigiiaat 1.-2. + atuaqatigiiaat 10.-11.

Ukioq atuarfiusoq 2004/05: Atuaqatigiiaat 1.-3. + atuaqatigiiaat 10.-11.

Ukioq atuarfiusoq 2005/06: Atuaqatigiiaat 1.-4. + atuaqatigiiaat 10.-11.

Ukioq atuarfiusoq 2006/07: Atuaqatigiiaat 1.-5. + atuaqatigiiaat 11.

Ukioq atuarfiusoq 2007/08: Atuaqatigiiaat 1.-6.

Ukioq atuarfiusoq 2008/09: Atuaqatigiiaat 1.-7.

Ukioq atuarfiusoq 2009/10: Atuaqatigiiaat 1.-8.

Ukioq atuarfiusoq 2010/11: Atuaqatigiiaat 1.-9.

Tamatuma kingorna:                          Atuaqatigiiaat tamarmik

Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat kingusinnerusukkut atulersinneqassappata ikaarsaariarnermi aaqqissuussineq taamaaqataanik kinguartinneqassaaq. Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap nalunaarutigineqarneratigut Naalakkersuisut kommunimilu tunngaviusumik atuarfiup namminersortup inissisimaffigisaani kommunalbestyrelsip isumaqatigiissutigissavaat, ikaarsaariarnermi aaqqissuussinissami piffissaq aalajangersimasoq atuartut ukioqatigiiaat qassit atuarfiup atuartitsinikkut neqerooruteqarfigissagai.

Piffissami ikaarsaariarfiusumi aningaasartuuteqarnerulerneq, inatsisiliap matuma kinguneranik takkuttussaq Namminersornerullutik Oqartussat akilertariaqarpaat. Namminersornerullutik Oqartussat piffissami ikaarsaariarfiusumi tunngaviusumik atuarfik namminersortitamut ukioqatigiiaanut kommunip tapiiffiginngisaanut § 18, imm. 1-imi (maanna § 16, imm. 1) taaneqartumut tapiissutaasariaqassapput.

Naalakkersuisut KANUKOKA-p ikaarsaariarnermi aaqqissuussinissamik kissaateqarnera malissimanngilaat, tamanna tunngavissaqarsorinnginnamikku. Taamaalilluni meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi kommunit atuarnerup ingerlanerani atuartut tunngavigalugit klassinik allatut ilusilersuinissaat akornutissaqartinneqanngilaq. KANUKOKA-p tusarniaanermi nassuiaatai allat immikkut oqaaseqaatissiinngillat.

Nuuk Internationale Friskolip (NIF) tusarniaanermi akissuteqaammini oqaatigaa isumaqarluni inatsisissatut siunnersuut tunngavissarititatigut amigaateqartoq naleqqutinngitsortaqartorlu, kingunerissallugulu inatsisip tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat pilersinneqarneranni pissusiviit eqqarsaatigalugit tunngavilersuutaasinnaannginnera, pissutigalugu Nunatsinni tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq aningaasatigut atugassarititaasussat taamaattut malillugit ingerlanneqarsinnaanngimmat.

Ajornartorsiut annertunerpaaq ersersinneqartoq tassaavoq atuarfiup illutaasa sulisunullu inissiat aningaasalersorneqarnissaat. Sulisunut inissiat eqqarsaatigalugit allaffissornerup aningaasaqarnerullu kingunerisassai pillugit nassuiaatit takoqquneqarput.

Siunnersuummi matumani § 18-imi, imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq atuarfiup illutaasa sanaartornerinut assigisaannullu aningaasaliissutinut  kommunalbestyrelsit tunngaviusumik atuarfimmut namminersortitamut aningaasanik tapiissuteqarsinnaallutillu taarsigassarsisitsinnaasut. NIF isumaqarpoq, tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat sulisunut inissialiornissamut atuarfiullu illutaanik sananissamut taarsigassarsisinneqarsinnaanissaminnut inatsisitigut piumasaqaateqartassasut. NIF-ip kissaatigaa, tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat “10/40/50-imik aaqqissuussineq” malillugu imaluunniit Illuliortiternermut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 13. oktober 1998-imeersoq imaluunniit aaqqissuussineq alla ilanngunneqassasoq, tassalu tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut sanatitsinermi akiusup 60 %-ianik ernialiussassat ilanngullugit aammalu ukiuni 15-ini taarsersugassaanngitsumik, tamatumalu kingorna akilerneqartussanik, taarsigassarsinissamik periarfissiisussaq.

Aalajangersagaq tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut taarsigassarsisitsisinnaanissamik periarfissiisoq ilanngunneqarpat, inatsisissatut siunnersuut Nunatta karsianut aningaasartuuteqarnerulernermik kinguneqassaaq. Inatsisissatut siunnersuummut siusinnerusukkut saqqummiunneqartumut sanilliullugu siunnersuummi matumani atuarfiit illutaannik sanaartornissamut kiisalu aningaasalersuinermi aningaasartuutinut assigisaannut Namminersornerullutik Oqartussanit taarsigassarsinissamut tapiiffigineqarnissamullu periarfissiisoqanngilaq.Tamatumunnga peqqutaavoq tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat Namminersornerullutik Oqartussanit taarsigassarsinissamut tapiiffigineqarnissamullu piviusorsiunngitsumik naatsorsuuteqartitsilernissaat Naalakkersuisut kissaatiginngimmassuk, Namminersornerullutik Oqartussat pisussaaffigissammassuk illutanik ullumikkumut naleqquttunik naammattunik meeqqat atuarfianni atugassanik qulakkeerinissaq.

Illuliortiternernut aningaasalersuisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 21. maj 2002-meersumi inatsisartut peqqussutaata atuuffissaa annertusineqarpoq, tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat namminneq angerlarsimaffimminni atuartitsinermik ingerlataqartut inatsisartut peqqussutaanni maleruaqqusat malillugit taarsigassarsianik qinnuteqarsinnaalersillugit. Taamaattorli sulisorisanut inissianik sananermut taamaallaat taarsigassarsianik qinnuteqartoqarsinnaassaaq, tassalu ininut atuartitsivinnut il.il. pinnani.

Oqaaseqaatit piffissami tusarniaaffiusumi 8. juli - 5. august 2002-mi tiguneqartut:

Tusarniaaffigineqartunit ukunannga akissutit tiguneqarput: Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, KANUKOKA, IMAK, Statsministeriaqarfik, Undervisningsministeriaqarfik, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, Aqutsinermut Pisortaqarfik.

Tusarniaanermit akissutini oqaatigineqartut  inatsisinillu misissuineq tunngavigalugit siunnersuummi annikitsuinnarnik erseqqissaasoqarpoq (§ 6, imm. 5-imi § 8-milu) aammalu siunnersuummi nassuiaatini annikitsuinnarnik erseqqissaasoqarluni. Matumani tusarniaanermit akissutinit oqaatigineqartut pingaarnerit nassuiaatigineqassapput.

KANUKOKA-p tusarniaanermit akissutit siusinnerusukkut nassiunneqartut innersuussutigai. Aammattaaq KANUKOKA isumaqarpoq Naalakkersuisut matuminnga siunnersuuteqarnermikkut tunngaviusumik atuarfinnik namminersortitanik pilersitsinissamut periarfissat ima ajorseriartitsigissagaat, taamaattut pilersinneqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaassanani.

Naalakkersuisut isummamut tassunga isumaqataanngillat. Ilumoorpoq tapiissutit maanna siunnersuutaasumi ikinnerummata, aalajangersakkanulli ukununnga nassuiaatini soorlu nassuiaatigineqartutut tamatumunnga piviusunik tunngavissaqarpoq.

Aammattaaq KANUKOKA-p oqaatigaa Naalakkersuisut siunnersuummi § 18-ip allanngortinneqarnissaanik siunnersuuteqarnermikkut atuarfiit illutaanik aningaasalersueqataasinnaanermut imminnut pisussaaffiiartut. Tamanna Kattuffimmit ima paasineqarpoq Naalakkersuisut taarsigassarsisitsisarnerit tapiissuteqartarnerillu kommuninut tunniukkusukkaat, uffa taakku maanna nammatassat suliassallu agguataarneqarnerat pissutigalugu atuarfinnik sanaartornissamut aningaasalersuinissaminnut aningaasassaqanngitsut.

Naalakkersuisut tunngaviusumik isumaqarput tunngaviusumik atuarfinnik namminersortitanik sanaartorneq pisortanit aningaasalersorneqassanngitsoq.

NIF-ip oqaatigaa, tapiissut pisortanit pissarsiarineqarsinnaanngippat angajoqqaat siulliullutik  aningaasalersuisussaasut. Pisortat tapiissutaasa 4.000 kr.-inik annikillisinneqarneratigut, angajoqqaat namminneq akiligassaat 4.000 kr.-inik amerlissapput.

NIF isumaqarpoq, angajoqqaat perorsaanermik atuartitseriaatsimillu allamik toqqaanermik kingunerisaannik aningaasartuuteqarnerunerit akilertariaqaraat - matumani ukiumi ataatsimi atuartumut ataatsimut 7.000 kr.-it pineqarlutik - inatsisissatut siunnersuummi oqaatigineqartutut 21.000 kr.-iunatik.

Naalakkersuisut isumaqatigaat  maanna siunnersuummi tapiissutit ikilisimasut, aalajangersakkanulli taakkununnga nassuiaatini nassuiaatigineqartutut tamatumunnga pissutissaqarpoq.

Aammattaaq NIF-ip oqaatigaa, maanna siunnersuummi meeqqat atuarfiat assigalugu atuarfiup illutai akeqanngitsumik atugassanngortinneqassanngitsut. NIF-ip siunnersuutigaa, assersuutigalugu 10 - 40 -50-imik aaqqissuussineq atuarfiup illutaanut atatillugu tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut atugassanngortinneqassasoq.

Naalakkersuisut tunngaviusumik isumaqarput tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat atuarfinnik sanaartornerat pisortanit aningaasalersorneqassanngitsoq.

NIF-ip oqaatigaa, atuarfimmik aallartitsisoqarusunngitsoq angajoqqaat atuartumut ataatsimut qaammamut 4.400 kr.-inik akilersuiffissaannik. NIF isumaqarpoq, inatsisissatut siunnersuut atuarfinnik namminersortunik imaluunniit tunngaviusumik atuarfinnik namminersortitanik pilersitsinissamut periarfissiinngitsoq.

Naalakkersuisut tamatumunnga isumaqataanngillat.

IMAK-ip oqaatigaa naatsorsuutigalugu tunngaviusumik atuarfinni namminersortitani atuartitsinermut minnerpaamik piumasaqaataassasut meeqqat atuarfiannut piumasaqaatinut naapertuutissasut. Taamaattumik IMAK isumaqarpoq meeqqat atuarfianni ilinniakkatigut piumasaqaatit assingi pisortanut atuartitsisunullu piumasaqaataassasut, t.i. taakku ilinniartitsisunngorniarfimmi ilinniartitsisutut ilinniartitaanermik naammassinnissimassasut. Naalakkersuisut tamatumunnga isumaqataanngillat. Ilumoorpoq tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami atuartitsineq meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaatinut nalimmattuusussaasoq, tak. siunnersuummi § 1. Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut naliliipput, angusat aalajangiisuussasut sakkussat pinnatik, - matumani pineqarlutik pisortat atuartitsisullu. § 1-imi piumasaqaat naammassineqarsimappat apeqqutaassanngilaq pisortaq atuartitsisulluunniit ilinniakkatigut aalajangersimasumik piginnaaneqarnersut.

IMAK-ip kaammattuutigaa siunnersuummi § 8 peerneqassasoq, tassani oqaatigineqarluni inatsisitigut aalajangersagaq taamatut imalik pituttorsimanngitsumik isumaqatiginninniarsinnaanernut inatsisitigut tunngavilimmik killiliissasoq. Naalakkersuisut tamatumunnga atatillugu oqaatigissavaat, isumaqatiginninniarsinnaanernut killissanik aalajangersaanissamut tunngaviatigut akornutissaqanngitsoq. Tamatumani tunngavigineqarpoq tunngaviusumik atuarfinni namminersortitani atuartitsisunut pisortanullu akissarsiatigut atorfinitsinneqarnikkullu atugassarititaasut  meeqqat atuarfianni pisortat neqeroorutigisinnaasaannit pitsaanerusumik neqeroorfigineqannginnissaannik qulakkeerinnikkusunneq. Taamaanngippat tamanna nunatsinni meeqqat atuarfianni sulisussarsiornermik sulisullu atatiinnarnissaannut periarfissat suli ajornerulissapput. Aammattaaq oqaatigineqassaaq aalajangersakkap maanna oqaasertai ilusilerneqarmata KIIIP-ip, Aqutsinermut Pisortaqarfiup NIF-illu akornanni  isumasioqatigiinnikkut.

Kiisalu IMAK-ip oqaatigaa, eqqarsarnartoqartoq siunnersuutip kingunerisassaanik  tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat annertuumik namminneq akiliisartut meeqqanut ilaqutariinnit akissaqarnerusuneersunut sammitinneqarnerunissaat siunnersuummut siullermut sanilliullugu annertunerusumik, taamaalillunilu meeqqat atuarfiannik imaluunniit tunngaviusumik atuarfinnik namminersortitanik toqqaaneq malillugu ilaqutariinnik meerartalinnik inuuniarnikkut assigiinngisitseqataalissutaasumik. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq naalaakkersuisut siunnersuummik suliarinninnermi aallaavigimmassuk Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu aningaasartuuteqannginnissaat, taamaattumillu nunatsinni pilersitsiniarnermi aningaasartuutit annertunerujussuat pissutigalugu nammineq akiligassap annikinnerulersinnissaanut periarfissaqarsimanani. Taamaakkaluartoq siunnersuutikkut kommunit nammineq akiligassap annikillisinnissaanut annertunerusumik tapiissuteqarsinnaanissaannut ammaassisoqarpoq.

Sulisitsisut Peqatigiiffiata tusarniaanermut akissummini oqaatigaa, siunnersuummi maanna nassiunneqartumi tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ingerlannissaannut annertuumik ajornerulersitsisoqartoq, ilaatigut ingerlatsinermut tapiissutit ikilinerisigut aammalu atuarfiit illutaannut Namminersornerullutik Oqartussanit taarsigassarsisinnaanerup tapiiffigineqarsinnaanerullu peerneqarnerisigut. Naalakkersuisut tamatumunnga isumaqataanngillat. Ilumoorpoq maanna siunnersuummi tapiissutit ikilineqartut, aalajangersakkanulli taakkununnga nassuiaatini soorlu nassuiaatigineqartoq, tamatumunnga piviusunik tunngavissaqarpoq. Atuarfiit illutaannut taarsigassarsianut tapiissutinullu atatillugu ilumoorpoq siusinnerusukkut siunnersuummi taakkuninnga Namminersornerullutik Oqartussanit taarsigassarsinissamut periarfissaqartoq, kisiannili tamanna periarfissaannaasimavoq, maannakkut aningaasaqarnikkut killissarititat ataanni piviusunngortikkuminnaattussaq.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata aamma ilisimatitsissutigaa aningaasaqarnikkut kingunerisassat nassuiaatigineqarnerannut atatillugu siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatit siunnersuummilu aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit akornanni imminnut assortuuttoqarsorinartoq. Tamanna ilumuunngilaq. Siunnersuummi kommunit atuarfeqarnermi pisussaaffiinut atatillugu aningaasartuuteqartitsinnginnissaq anguniarneqarsimavoq. Taamaalilluni kommunit ataatsimoortumik tapiissutaat atuartup tunngaviusumik atuarfimmut namminersortitamut ikaarsaariarnerani ingiaqatigitinneqassapput. Nassuiaatini oqaatigineqartutut tamanna kommuninut ataasiakkaanut sipaarutaasinnaassaaq, kommunip atuartumut ataatsimut aningaasartuutai ataatsimoortumik tapiissutinit qaffasinnerummata, kommunillu aningaasartuutaanerusut taakku akilernissaannut pisussaaffeqanngimmata. Kommunip sipaarutip taassuma atuartup tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami atuarnerani nammineq akiligassami appartinnissaanut tapiissutitut atussallugu toqqarsinnaavaa.

Sulisitsisut Peqatigiiffiata oqaatigaattaaq, assigiissitsinissamik tunngavik aallavigalugu aamma annertusisamik immikkut ittumik atuartitsineq atuarfiillu illutaat pillugit  meeqqat atuarfiannut malittarisassat assingi malillugit aningaasalersorneqartariaqartut. Atuarfiit illutaasa aningaasalersorneqarnera qulaani oqaaseqarfigineqarpoq. Tassunga atatillugu ilanngullugu oqaatigineqassaaq, naalakkersuisut tunngaviatigut  isumaqarmata tunngaviusumik atuarfinnik namminersortitanik sanaartorneq pisortanit aningaasalersorneqassanngitsoq. Annertusisamik immikkut ittumik atuartitsinermut atatillugu atuarfiit namminersortitat immikkut ittumik atuartitsinermut aningaasartuutaat kommuunit pineqartarnerattulli utertitsinneqarsinnaapput.

Sulisitsisut Peqatigiiffiata naggasiullugu oqaatigaa, peqatigiiffiup nalorninartoqartikkaa siunnersuut saqqummiunneqartoq atorlugu meeqqat atuarfiannut taarsiullugu periarfissamik pilersitsisoqarnissaa, nammineq akiligassaq annertuallaassammat. Nammineq akiligassap annertussusianut ilaatigut pilersitsinermut ingerlatsinermullu aningaasartuutit ilaatigullu tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ingerlatsinerminnut qanoq annertutigisumik tapiiffigineqarnissaat apeqqutaapput. Taamaattumik tunngaviusumik atuarfinnik namminersortitanik sanaartornissamut periarfissanik pilersitsinissamut aamma apeqqutaassaaq atuarfiup ingerlanneqarneranut kommunit qanoq annertutigisumik tapiissutinik akileeqataassanersut.

Inatsisileriffiup inatsisinut oqaaseqaatai siunnersuummi ilanngunneqarput.

Allaffissornikkut ingerlatsinermut aningaasatigullu kingunerisassai:

Siunnersuut Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasatigut sunniuteqassanngilaq, malittarisassiornermut aamma allaffissornikkut ingerlatsinermut aningaasartuutaanerusussat eqqarsaatigissanngikkaanni, massakkut suli aningaasanik immikkoortitsivigineqanngitsut.

Siunnersuutip aningaasatigut allaffissornikkullu kommuninut kingunissaasa qanoq ikkumaarnerinut apeqqutaajumaarpoq kommunini ataasiakkaani tunngaviusumik atuarfinnik namminersortitanik pilersitsisoqartassanersoq aamma atuartut qanoq amerlatigisut (nunaqarfinneersut illoqarfinneersullu) atuarfimmi ataatsimi atuartuusalerumaarnersut. Siunnersuut kommuninut aningaasartuutaassangatinneqanngilaq, taamaallaat atuartumut ataatsimut aki akilertartussaagamikkut Namminersornerullutik Oqartussanit ataatsimoortumik tapiissutit aqqutigalugit tigusartakkamik annertoqataa. Kommunit atuartumut ataatsimut akilertagaat ataatsimoortumik tapiissutinit annertunerujussuummat kommunit tunngaviusumik atuarfimmik namminersortitamik pilersitsisut sipaaruteqarsinnaassapput.

Tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut pilersinneqarumaartussanut siunnersuutip malitsigisussaassavaa atuarfiit tapiiffigineqartarnissaat, Namminersornerullutik Oqartussat kommunini atuartunut 6-17-inik ukiulinnut aningaasartuutigisartagaasa annertoqataannik. Naatsorsuusiat Nuuk International Friskolimit suliarineqartut takutippaat atuartumut ataatsimut siunnersuummi tunngavissiissutigineqartut naapertorlugit nammineerluni akiliutissat 66.400 kr.-inik annertussuseqassasut. Atuarfiup ingerlanneqarnissaanut aningaasartuutissat saniatigut naatsorsuusiornermi aamma ilanngunneqarput atuarfiliornissamut atuarfimmilu atorfeqartussanut inissialiornissanut taarsigassarsiassanut akilersuutissaajumaartut erniaritinneqarumaartullu. Tamakku tunngaviliullugit nammineerluni akiliutaasartussat atuartumut ataatsimut ukiumut 44.000 kr.-it missaannik amerlassuseqartartussaassapput.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup oqaatigaa, sulisorisanut inissialiortoqarnani tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat INI-mi inissanik tunineqarsinnaasut. Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfimmi, Ineqarnermik aqutsisoqarfiup ilisimatitsissutigaa suliffeqarfiit namminersortut il.il. inissanik INI-mit qinnuteqarsinnaanngitsut. Tamatumali akerlianik suliffeqarfiit namminersortut il.il. Inatsisartut peqqussutaat nr. 1, 21. maj 2002-meersoq tunngavigalugu 10 - 40 - 50-imik aaqqissuussinermik taaneqartoq malillugu sanaartornermut aningaasartuutinut aningaasaliiffigineqarnissamik qinnuteqarsinnaapput.

Oqaatigineqassaaq siunnersuut kommuninut aningaasaqarnikkut sunniuteqassammat, § 18, imm. 2 naapertorlugu tapiissuteqarnikkut taarsigassarsiniarnikkulluunniit aningaasaliissuteqartoqassappat.

                      Aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

              Kapitali 1-imut

Atuartitaaneq il.il.

              § 1-imut

Aalajangersakkami aalajangersaavigineqarput tunngavisumik atuarfinni namminersortitani atuartitsinerup ingerlanneqarsinnaanissaanut pingaarnerusutigut tunngavissat. Aalajangersakkakkut tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat piginnaatinneqarput 1.-10. klassini atuartitsinermik neqerooruteqarsinnaanissamut, pisussaaffilerneqarlutillu minnerpaamik meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik atuartitsinissamik piumasarineqartunut nallersuuttumik. Aalajangersagaq imatut paasineqassaaq tunngaviusumik atuarfiit namminersortut atuartitsissutitut sammisat meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik sammisanut agguataarneqarsinnaasutut atuartitsinissamik neqerooruteqassasut. Piumasarineqanngilaq meeqqat atuarfianni atuartitsissutitut sammisat tamaasa atuartitsinermi atuartitsissutigineqarnissaat.

              § 2-mut

10. klassimi atuartitsineq meeqqat atuarfianni naggataarutaasumik naliliinissamut piareersarfiusinnaavoq. Imm. 1-ip imm. 3-mut ataqatigiissinnerata malitsigissavaa atuarfiup pisortaa Naalakkersuisunit akuerineqaqqaarluni maleruagassat meeqqat atuarfiannut atuuttut naapertorlugit meeqqat atuarfiata  nalilersuisarneratut inaarutaasumik  nalilersuinissamut.

Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik nalilersuisarnermi ilaavoq atuartunut angajullernut ingerlaavartumik nalilersuisarnerit - tassa 8.-10. klassini - aammalu ilanngunneqartarlutik atuartup atuartitsissutini pisassamini  tamani naliliivigineqartarnera. Meeqqat atuarfianni taaguusersuisarnerit malillugit atuartitsissutit pineqartut taassaapput oqaatsit, kulturi aamma inuiaqatigiit,  kiisalu matematik aamma pinngortitaq.

Imm. 2-mi aalajangersagaq imm. 1-imi aalajangersakkamut qaqutigoortumik taartaasartussaavoq. Aalajangersakkami siunertaavoq atuartut ukiut qulingiluat atuareersimallutik ilisimasassatigut inuttullu inuusuttuunermi ilinniarnissamut  piareersimalersimasut meeqqat atuarfianni inaarutaasumik naliliivigineqarnissamut misilitsinnissamullu qaqugukkulluunniit atuuttumut periarfissinnissaat.

Naalakkersuisut tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami pisortaq meeqqat atuarfianni misilitsinnerit naliliinerillu sukkulluunniit atuuttut ingerlanneqartarnissaannut piginnaatissinnaavaat. Tamatumuuna tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat misilitsinnerit/naliliinerit meeqqat atuarfiannut atuuttut atornissaannut periarfissinneqassaaq. Taamaaliornissamulli pisortap malittarisassanik meeqqat atuarfianni sukkulluunniit atuuttunik malinninnissaa piumasaqaataavoq, tamatumani ilanngullugit nakkutilliisoqarnissamut il.il.  malittarisassat.

              § 3, imm. 1-imut

Aalajangersakkat atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8, 21. maj 2002-meersumi § 8, imm. 1 assigaat. Kalaallisut oqaatsit oqaatsitut pingaarnertut inissisimanissaat taamaalilluni meeqqat atuarfiannisut ippoq. Qaffasinnerusumik ilinniartitaanerup ingerlanneqarnissaani atuartut oqaatsinik piginnaasaqartariaqarnerat eqqarsaatigalugu siunertatut naleqquttutut isigineqarpoq meeqqat atuarfianninngaannili oqaatsit arlallit oqaatsitut atuartitsissutigineqartussatut ilanngunneqarnissaat.

Imm. 1 malillugu kalaallisut aammalu qallunaatut oqaatsit oqaatsitut atuartitsissutitut inissinneqarnissaat qulakkeerissaaq oqaatsit taakku marluk atuartut ilitsoqqussaralugit oqaasiinik aallaveqartumik atorneqarnissaannik. Tamatuma peqatigisaanik oqaatsit marluk atuartitsinermi atorneqarnerisigut atuartut nunat allamiut oqaasiinik  ilikkarnissaannut periarfissat pitsaanerulissapput.

Aalajangersakkap kingunerissavaa atuartitsinermi  atuartunut tamanut oqaatsit taakku marluk  naammaginartumik atorneqarnisaannut pisussaaffiliinissaq, atuartut oqaatsinik ilikkarnissaat siunertaralugu oqaatsitigut tunuliaqutaasut apeqqutaatinnagit. Taamaattumik siunertarineqanngilaq atuartitsinermi oqaatsit marluk tamarmiusumik ingerlanneqarnissaat, atuartitsinermili oqaatsinik atuineq atuartunut ataasiakkaanut atuartoqatigiiaanullu oqaatsitigut piumasarineqartunut pisariaqartinneqartunullu naleqqussarneqassalluni.

Aalajangersakkami nunat allamiut oqaasiinik atuartitsinerup oqaatsit pineqartut atorlugit ingerlanneqarnissaa mattunneqanngilaq. Aammattaaq kalaallisut qallunaatullu oqaatsit saniatigut fagini allani allamiut oqaasii atorlugit atuartitsisoqarsinnaavoq, tamanna oqaatsitigut atuartitsinermut atasumik pissappat.

              § 3, imm. 2-mut

Imm. 2 naapertorlugu tuluit oqaasii aamma atuartitsissutitut atorneqarsinnaapput. Siunertaasoq tassani aammattaaq tassaavoq oqaatsinik taakkuninnga atuartut ilikkartinniarnissaat aamma tuluttoortitsinerup avataatigut oqaatsinik taakkuninnga atuinermikkut. Aammattaaq tassani pineqarpoq tuluttut atuartitsinermut atortussanik  atuineq tuluttut oqaatsit atuartitsissutitut atorneqarnerattut isigisariaqartoq .

              § 3, imm. 3-imut

Aalajangersakkami Naalakkersuisut periarfissinneqarput maleruagassanik sanioqqutitsilluni immikkut ittumik pisoqartillugu kalaallit danskillu oqaasiinit allaanerusunik atuilluni atuartitsisoqartarnissaata akuerisarnissaanut. Immikkut akuerineqarsinnaasussat tassaanerussapput atuarfiit meeqqanut Kalaallit Nunaanni najugaqartunik angajoqqaalinnut sivikitsuinnaanerusumilli nunami maaniittussanut atuartitsisartussat. Tamatigut kalaallisoortitsineqartassaaq kalaallisut oqaatsit atorlugit, danskisoortitsineqartassallunilu danskisut oqaatsit atorlugit. Atuarfik meeqqanik Kalaallit Nunaanni najugaqanngitsunik imaluunniit najugaqarsimanngitsunik angajoqqaalinnik atuartitsippat pissusissamisuuginnassaaq oqaatsit atuartitsissutit kalaallisuujullutillu danskisuujuppata, tamanna angajoqqaat Kalaallit Nunaanni inatsisit malillugit meeqqamik atuartinneqarnissaannik kissaateqarnerannik peqquteqarsimassammat.

              § 4, imm. 1-imut

Immikkut atuartitaaneq aamma perorsaaniarnikkut allatigut ikiuuttarnissaq, tapertaasumik atuartitaanissaq pillugit maleruagassaliornissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput,  aammalu atuartut napparsimanertik, peqqiilliuuteqarnertik imaluunniit ajunngitsumik atugaqarnissaat eqqarsaatigalugit atuarfimmi atuartinneqarsinnaanngitsut pillugit maleruagassiuunneqarnissaannut piginnaatitaallutik.

Aalajangersagaq imarisamigut atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 21. maj 2002-meersumi §§ 14-15-imut naapertuuppoq.

Imm. 1, nr. 1-imi pineqarput nalinginnaasumik kiisalu annertusisamik immikkut atuartitsisarnerit. Atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 21. maj 2002-meersoq assigalugu  inatsisitigut aalajangersakkani nalinginnaasumik annertusisamillu immikkut atuartitsisarnerit immikkoortinneqanngillat.

Imm. 1, nr. 2-mi pineqarput atuartut ikorfartuiffigineqarallarnissamik pisariaqartitsisut atuartitaanissaat, immikkut atuartitsineq pinngikkaluarlugu. Uani tunngavissaatinneqartoq tassaavoq atuartut taamaallaat immikkut atuartinneqarnissamut innersuunneqartassasut ajornartorsiutit piujuarnerusut ikiorsiivigineqarnissaat pineqaraangat. Meeqqat ataasiinnarnik oqaasillit ikorfartorlugit atuartinneqartarnissaat aamma uani pineqarpoq. Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat meeqqat ataasiinnarnik oqaaseqartut Kalaallit Nunaanni najugaqavissut kalaallisut danskisullu meeqqat atuarfianni piumasaqaatit assingi tunngavigalugit ilinniartinneqartarnissaat qulakkeertassagaat piumasarineqarpoq.

Nalinginnaasumik ikorfartuilluni atuartitsinissamut pisussaaffik immikkut atuartitsisarnissaq pillugu nr. 1 naapertorlugu pisussaaffimmit pingaarneruvoq.

Imm. 1, nr. 3-imi pineqarput atuartut napparsimanertik, peqqiilliornertik imaluunniit ajunngitsumik atugaqarnissaat eqqarsaatigalugit sivisuumik atuarfimmi atuartinneqarsinnaanngitsut.

Tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq nammineq immikkut atuartitsinissamik imaluunniit oqaatsit ilitsoqqussaralugit pigineqartut pillugit atuartitsinissamik neqerooruteqarsinnaanngikkuni, atuarfiup kommunalbestyrelsi imaluunniit tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq alla isumaqatigiissuteqarfigisinnaavaa atuartup immikkut atuartitaanera imaluunniit oqaatsit ilitsoqqussaralugit pigineqartut pillugit atuartitaanera meeqqat atuarfianni imaluunniit tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami allami ingerlanneqassasoq.

              § 4, imm. 2-mut

Imm. 2-mi aalajangersakkami perorsaaneq aamma tarnip pissusaa pillugit siunnersuineq akeqanngitsumik Naalakkersuisut tunniuttassagaat, atuarfik  pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 21. maj 2002-meersumi § 33, imm. 1, nr. 1-imut naapertuuppoq. Atuartunik siunnersuinerup meeqqat atuarfianni atuartut siunnersorneqartarnerat assigissavaa.

              § 5-imut

Aalajangersakkakkut aalajangersarneqarpoq ukioq atuarfiusoq augustip aallaqqaataani  aallartittartoq. Tamanna imatut paasineqassanngilaq tunngaviusumik atuarfiup namminersortup atuartitsinini augustip aallaqqaataani aallartittassagaa. Erseqqissaataavoq ukiup atuarfiusup augustip aallaqqaataaniit juulip 31-anut ingerlasussaaneranik. Ukiumi atuarfiusumi ullut atuarfigineqartussat minnerpaamik 200-uussapput, meeqqat atuarfianni ikinnerpaaffissatut piumasarineqartunut naapertuullutik. Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap killiliussap taassuma iluani nammineerluni aalajangersinnaavaa ullut atuartitsivissat qassit kissaatiginerlugit, aammalu kissaatiginerlugu sapaatit akunneranut ullut tallimat imaluunniit ullut arfinillit  atuarfigineqartassanersut.

              Kapitali 2-mut

Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat, aqutsisut atuartitsisullu

              § 6, imm. 1-imut

Imm. 1-mi aalajangersakkami erserpoq tapiissuteqarfigineqartarnissamut piumasaqaataasoq atuarfiit suliffeqarfiussasut imminnut pigisut, taakkulu aqunneqarnissaat aningaasatigullu atugarisassaat pillugit malittarisassani aalajangersakkat Naalakkersuisunit akuerineqartassasut.

§ 6 tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut ingerlatsinermut tapiissutinik pineq ajortunut atuutinngilaq.

Naalakkersuisut piginnaatinneqarput malittarisassat imarisaat pillugit maleruagassiornissamut. Malittarisassat imassaannik maleruagassat tassaasussaapput minnerpaamik piumasaqaataasussat. Malittarisassat ilaatigut imarissavaat siulersuisunut ilaasortat ilaasa angajoqqaat akornannit angajoqqaanillu qinerneqartarnissaat pillugit maleruagassat. Aammattaaq angajoqqaat atuarfiup aningaasatigut missingersuutaannik naatsorsuutaannillu atuarfimmit paasitinneqartarnissaat malittarisassani ilaatinneqassaaq. Aalajangersagaq tunngavigalugu Naalakkersuisut aamma tamanit najoqqutarineqartussanik malittarisassaliorsinnaapput aammattaaq nakkutilliisussanik toqqaasarnissami periaasissat pillugit aalajangersakkanik imaqarsinnaasunik, tak. siunnersuummi § 10, imm. 2.

              § 6, imm. 2-mut

Suliffeqarfiit imminnut pigisut nalinginnaasumik maleruagassaat naapertorlugit suliffeqarfik arlaannaannulluunniit atasuussanngilaq, aammalu aningaasat suliffeqarfiup imminut pigisup siunertaanut atorneqassapput, matumunnga tunngatillugu atuarfimmut atuartitsinermullu tunngasunut. Aalajangersakkami pineqarpoq inatsit manna malillugu tapiissutit atuarfimmi atuartisinermullu tunngasut atorneqassasut. Piumasaqaat tamanna naammassineqarpat atuarfiit tapiissutinik qanorluunniit atuisinnaapput. Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat taamaallaat atuarfimmut pineqartumut soqutiginninnermit aqunneqassapput atuarfiup nammineq atuartuinut iluaqutissaasumik, aammalu ataatsimoorussamik  allatulluunniit iliornikkut susassaqanngitsunit imaluunniit avataaninngaanniit soqutigisanit aqunneqassanatik.  Siunertaanngilaq pissusissamisoortumik, pingaartumik perorsaanermik aallaaveqarluni tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat imaluunniit meeqqat atuarfiata akornanni suleqatigiinnissap akornuserneqarnissaa.

Aalajangersakkami siulersuisut aammalu pisortap atuarfiup aningaasaataanik atuinissaannut killiliinerit aalajangersarneqarput. Pisortaq siulersuisunut akisussaasuussaaq aningaasat atuarfimmut atuartitsinermullu atorneqarnissaannut, siulersuisullu angajoqqaaqatigiinnut akisussaasuussapput.

              § 6, imm. 3-mut

Imm. 3-imi takuneqarsinnaavoq tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap siulersuisui tassaasut atuarfiup pingaarnertut aqunneqarneranik isumaginnittut aammalu atuarfiup ingerlanneqarnera pillugu  kommunimut tunngaviusumik atuarfiup namminersortup najugaqarfittaanut  ingerlanneqarneranut akisussaasut. Ilaatigut tamatuma nassataraa tapiissuteqarnermi piumasaqaatit atugassarititallu eqqortumik maleruarneqarnissaannut siulersuisut akisussaasuunerat, maleruarneqanngippatalu kingunissaannut aamma akisussaasuuneq.

              § 6, imm. 4-mut

Suliffeqarfittut imminut pigisutut tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat pisortat sullissinerat pillugu inatsimmi aalajangersakkat avataaniipput. Naapertuuttutut isigineqarpoq suliffeqarfinnut taakkununnga nipangersimasussaatitaaneq pillugu aamma suliami attuummassuteqarneq pissutigalugu peqataasinnaannginneq pillugu aalajangersakkat atortuutinneqassasut.

              § 6, imm. 5-imut

Imminut pigisuunermut tunngaviusumik naleqqunnerpaatut isigineqarpoq tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat nerisaqarfiuutigisunik immikkoortortallit  kisermaassillutik illuutinik piginnittuussappata. Atuartut najugaqarfiannik immikkoortortaqarneq pissutigalugu immikkut ittunik attartuisoqariataarsinnaavoq kisermaassinertut isikkulinnik attartortitsisumullu iluaqusiillutik atuarfimmut ajoqusiisunik. Atuarfik illuutinik toqqaannartumik piginnittuussaaq. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffimmit taannaluunniit aqqutigalugu pigineqarsinnaanngillat, tassami tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat  tamarmik immikkut suliffeqarfiussammata imminnut pigisut. Atuarfik kisimiilluni piginnittuussaaq, tassalu imaappoq illuutit ataatsimut assingusumilluunniit pigineqarsinnaanngillat. Atuarfiup illuutaasa nunaminertaasaluunniit  ilaminiinnannguisa attartugaanerat, assersuutigalugu timersornermut siunertanut tunngasunut, akuerineqarsinnaavoq,  tamannalu oqaatsip “taakku annersaannik” atorneqarneranut pissutaavoq. Tassa imaappoq, tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq nerisaqarfiuutigisunik immikkoortortalik tunngaviatigut illuutinik tamanik piginnittuusussaavoq, qaqutiguinnarli atuarfiup illutaanik attartorsinnaalluni.

              § 6, imm. 6-imut

Imm. 6-imi aalajangersarneqarpoq tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq sumiissutsimigut illuutitigullu immikkoortuussasoq. Pisariaqartinneqarpoq immikkoortortanik pilersitsinissamik akuersissuteqarnissap itigartitsissutigineqarnissaanut erseqqissumik tunngavissaqarnissaq, nalunaaruteqarfissatut piffissamik killiliussamik eqqortitsinani pilersinneqartunut. Aalajangersakkap imaraa immikkoortortanik pilersitsisoqartassanngitsoq atuarfiup assinganik ingerlaqatigisassaanik, tassa qallunaatut ‘parallelskolemik’. Akerlianilli atuarfiup pissusissamisoortumik allisikkiartorneqarnissaata nuukkiartuaarneqarnissaatalu akornusiivigineqarnissaat siunertarineqanngilaq, taamatullu aamma pitsaanerusinnaalluni assersuutigalugu atuartut minnerit innarluutillilluunniit atuarfimmut immikkoortortaliussami assigisaaniluunniit atuartinneqartassappata.

              § 7, imm. 1-imut

Aalajangersakkami tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami pisortamik ataatsimik atorfinitsitsisoqassasoq aalajangersaavigineqarpoq. Nalinginnaasumik suliffeqarfiup imminut pigisup siulersuisui suliffeqarfiup pisortassaanik atorfinitsitsisuusassapput, angajoqqaanit piginnaatitaanertik aallaavigalugu. Pisortaq ulluinnarni atuartitsinermik aqutsisuussaaq, aammalu tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap siulersuisuinut atuarfiup ingerlanneqarnera pillugu akisussaasuulluni.

              § 7, imm. 2-mut

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq pisortap atuartut atuartitaasussaatitaanermik eqqortitsinissaat qulakkiissagaa. Atuartitaasussaatitaaneq aallartissaaq atuarnerup aallartinnerani qaammatisiutit malillugit ukiumi meeqqap arfinilinnik ukioqalerfiani, taamaatissallunilu atuartup ukiuni qulingiluani ataavartumik atuartinneqareerneratigut, tak. atuarfik pillugu inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 21. maj 2002-meersumi § 26, imm. 1. Taamatut atuarfiup pisortaata nakkutilliisut pinnatik atuarfiup pisortaata pisussaaffilerneqarneranut pissutaavoq nakkutilliisut ajornartorsiutigisussaammassuk atuartunik ulluinnarni malinnaaniarneq.Nakkutilliisut § 10, imm. 2 naapertorlugu atuartunik ataasiakkaanik  nakkutilliineq suliassarinngilaat, kisiannili nakkutigisassaralugu atuartitsinerup meeqqat atuarfianni atuartitsinermi angusassanut nallersuuttumik ingerlanneqarnissaa. Kommunalbestyrelsip nalinginnaasumik pisussaaffigaa atuartut atuartussaatitaanertik eqqortinneraat nakkutigissallugu. Taamaattumik aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq atuartup atuartussaatitaanini eqqortinngippagu, tamanna pisortap kommunalbestyrelsimut nalunaarutigissagaa.

Aammattaaq aalajangersakkami nassuiarneqarpoq ”kommunalbestyrelsi” tassaasoq kommunimi atuarfiup sumiiffigisaani kommunalbestyrelsi.

              § 7, imm. 3-mut

Kommunalbestyrelsip atuartut atuartussaatitaanerannik nakkutilliineranut tunngatillugu atuartup atuarfimmi atuarunnaarnerata kingornagut sapinngisamik piaarnerpaamik atuarfiup kommunalbestyrelsi ilisimatittassavaa. Nalunaaruteqarnissamut piumasaqaat taamaallaat atuartunut atuartussaatitaasunut tunngavoq.

              § 8-mut

Siunniunneqarpoq tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap pisortaq atuartitsisullu aningaasarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugarisassaat pillugit nammineerluni isumaqatigiissuteqarfigisassagai. Pisortanilli tapiiffigineqartarnissaq eqqarsaatigalugu piumasaqaataavoq aningaasarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugassarititaasut pisortani atorfinnut assingusunut naapertuutissasut. Tunngaviusumik atuarfinni namminersortitani pisortanut atuartitsisunullu aningaasarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugassarititat Naalakkersuisunut kommunalbestyrelsimullu ilisimatitsissutigineqartassapput. Aningaasarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugassarititaasut pisortani atorfinnut assingusunut naapertuutinngippata atuarfik tapiissutinik pissarsisinnaanngilaq, tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat Inatsisartut inatsisaanni piumasaqaataasunik eqqortitsisussaammata, tak. § 13.

Aalajangersakkami tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat aningaasarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugassarititaasuni periarfissinneqarnissaat eqqarsaatigineqarpoq atuartitsisarnissap - taamatullu aamma atuartitsisut sulisarnissaasa - meeqqat atuarfianni ilisimaneqartumit allaanerusumik aaqqissuunneqartarsinnaanera.

“Atorfik assingusoq” naliliivigineqaraangat pisortanut atuartitsisunullu atorfiit imarisaat aalajangersimalluinnartut tunngavigineqassapput. Pingaartumik tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap pisortaa meeqqat atuarfianni pisortamut assersuukkuminaassaaq, pissutigalugu tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap pisortaa aningaasaqarnikkut perorsaanikkullu amerlaqisutigut siulersuisuminut angajoqqaaqatigiinnullu akisussaasuussammat.

Aalajangersagaq tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut ingerlatsinermut tapiissutinik pineq ajortunut atuutinngilaq, tak. § 23.

              § 9, imm. 1-imut

Imm. 1-imi allassimavoq tunngaviusumik atuarfimmik namminersortumik pilersitsineq kommunalbestyrelsimut Naalakkersuisunullu nalunaarutigineqartassasoq. Tunngaviusumik atuarfimmik namminersortitamik nalunaarutiginninnerup kommunalbestyrelsi periarfississavaa kommunimi meeqqat atuarfiinik ingerlatsineq pillugu pitsaanerusumik pilersaarusiortarnissaanik. Naalakkersuisunut nalunaarutiginninnissamut tunuliaqutaavoq nuna tamakkerlugu tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat pillugit tamakkiisumik ilisimasaqarnissaat. Aalajangersakkami aamma pineqarput tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat tapiissuteqarfigineqarneq ajortut.

              § 9, imm. 2-mut

Aalajangersaavigineqarpoq atuarfinnik pilersitsinerit pisassasut ukiup atuarfiusup aallartinnerani. Aalajangersagaq ikkunneqarpoq tapiissuteqartarnissamut aalajangersakkat, kiisalu atuartut tunngaviusumik atuarfimmit namminersortumit imaluunniit meeqqat atuarfiannit atuarfimmut nutaamik pilersinneqartumut nuuttartussat eqqarsaatigalugit.

              § 9, imm. 3-mut

Imm. 3-p imaraa ilaatigut nalunaaruteqartarnissamut piffissaliussassanik atuarfiillu qinnuteqartut periaasissai allat pillugit Naalakkersuisut maleruagassiortarnissamut piginnaatitaanissaat. Aalajangersagaq tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut tapiissutinik pineq ajortunut atuutinngilaq.

Nalunaarutit pimoorussaanissaat qulakkeerumallugu periarfissiisoqarpoq nalunaaruteqarnermi akiliutaagallartunik piumasaqaateqartoqarsinnaaneranut.

                      Kapitali 3-mut

Nakkutilliineq

              § 10, imm. 1-imut

Soorlu imm. 1-imi takuneqarsinnaasoq angajoqqaaqatigiit tassaapput atuarfiup nalinginnaasumik ingerlanneqarneranut akisussaasuullutillu nakkutiginnittuusussat, aamma meeqqat atuarfianni atuartitsinermut nalinginnaasumut nallersuunneqarsinnaasumik atuartitsisoqartoq. Angajoqqaaqatigiit nammineerlutik aalajangertassavaat nakkutiginninnerup qanoq isumagineqarnissaa.

Angajoqqaaqatigiit nakkutilliineranni ilaapput atuarfiup ingerlanneqarnerata tamarmi nakkutigineqarnera, matumani angajoqqaaqatigiit sinnerlugit siulersuisut aqutaasa aningaasat nakkutigineqarnerat ilanngullugu, atuartitaanerup nakkutigineqarnera aammalu meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaataasartunut nallersuunneqarsinnaasumik atuartitsinerup ingerlanneqarnissaata nakkutigineqarnera. Nakkutilliinissaq taaneqartoq kingulleq angajoqqaaqatigiit nakkutiginninnissaasa saniatigut nakkutilliisumit avataanersumit isumagineqassaaq, tak. § 10, imm. 2, imaluunniit kommunalbestyrelsimit § 10, imm. 2-3 naapertorlugu isumagineqassalluni.

              § 10, imm. 2-mut

Imm. 2 naapertorlugu angajoqqaaqatigiit avataanniit inuk ataaseq arlaqartulluunniit toqqarneqarsinnaapput meeqqat atuarfianni atuartitsinermut nallersuuttumik atuartut atuartinneqarnerinik nakkutiginnittussat. Nakkutilliisussaq nakkutilliisussalluunniit taakku angajoqqaaqatigiinnit sivisunerpaamik ukiunut sisamanut toqqarneqartassapput. Siunnersuutigineqarpoq nakkutilliisussamik qinersinermi angajoqqaaqatigiit tamakkerlutik peqataasarnissaat, peqataasussalli qanoq amerlassuseqarnissaat pillugu maleruagassanik aalajangersagaqanngilaq. Angajoqqaaqatigiit kommunalbestyrelsi qinnuvigisinnaavaat nakkutilliineq isumageqqullugu. Imm. 2-mi pkt. 2-mi, oqaaseqatigiit aappaanni aalajangersarneqarpoq inuk avataaneersoq nakkutiginnittuusussaq suliami attuummassuteqarnini pissutigalugu peqataasinnaanngitsuusuussanngitsoq, imaluunniit atuarfiup ingerlanneqarneranut annertuumik nammineq soqutigisaqartuussanngitsoq, imaluunniit atuarfimmi atorfeqartuussanngitsoq. Atuarfiup kommunalbestyrelsi ilisimatissavaa kina nakkutilliisussatut toqqarneqarsimanersoq.

Tunngaviusumik atuarfimmik namminersortitamik pilersitsinissamut tunngavimmut naleqqunnerpaatut isigineqarpoq nakkutilliisussamik qinersinissamut angajoqqaat nammineerlutik periarfissinneqarnissaat. Meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaataasartunut nallersuuttumik atuartut atuartinneqartarnissaat qulakkeeriviginiarlugu siunnersuutigineqarpoq arlaannaannulluunniit atanngitsumik nakkutilliisussamik qinersisoqartarnissaa. Nakkutilliisussap sunik piginnaasaqarnissaa piumasaqaasiorfigineqanngilaq. Piumasaqaatigineqassaarli nakkutilliisuutitassaq atuarfiup pissusiinut ima paasisimasaqartigissasoq  meeqqat atuarfianni atuartut  nalinginnaasumik angusaqarsimanissaannik nallersuuttumik nalilersuisinnaassalluni. Aammattaaq piumasaqaatigineqassaaq nakkutilliisuutitassaq oqaatsinik kalaallisut, danskisut tuluttullu atuartitsissutaasunik ima paasinnissinnaatigissasoq ilinniagassat taakkua atuartitsissutigineqarneranni nalilliilluarsinnaanissamut periarfissaqassalluni.

Nakkutilliinissap pilersaarusiornissaa ingerlanneqarnissaalu nakkutilliisup akisussaaffigissavaa, nakkutilliinissamilli pilersaarusiaq pilersinneqallaqunarpoq tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq paaseqatigalugu, soorlu assersuutigalugu periusissaq, annertussusissaa qanorlu tamaviaarunneqartiginissaa pillugit. Nakkutilliisarnissamik suliassat tamarmik pilersaarummi takuneqarsinnaasariaqarput, aammattaaq nakkutilliisup qanoq angajoqqaaqatigiinnut atuarfiullu siulersuisuinut nalunaarutiginnittarnissaa ilanngullugu, tak. § 10, imm. 4.

Avataanit nakkutilliisut atuartut tamaasa ataasiakkaarlugit immikkut naliliivigissanngilaat, taamaallaalli atuartitsineq naammassineqarsimasoq nalinginnaasumik naliliivigissallugu.

Tunngaviusumik atuarfik namminersortoq meeqqat atuarfiannit allaanerusumik naliliisinnaavoq atuartitsissutissat aalajangersimasut qaqugu atuarnerup ingerlanerani atuartitsissutigineqarnissaat pillugu. Meeqqat atuarfianni atuartitsinermut nallersuuttumik atuartitsinerup naliliiviginissaanut  tiimit agguataarneqartarnissaat pillugit tunngavissatut pilersaarusiat aammalu atuagassanut tunngavissatut pilersaarusiat meeqqat atuarfeqarfiannit nassiussuunneqartartut nakkutilliisup najoqqutatut atorsinnaavai.

Nakkutilliisut akissarsiaqartinneqarnerat inatsimmi aalajangersarneqanngilaq, taamaattumillu nakkutilliisut atuarfiullu namminneq isumaqatigiissutigissallugu.

Taarsiullugu angajoqqaat kommunalbestyrelsi nakkutiginnittooqqullugu noqqaavigisinnaavaat, aammalu angajoqqaat qanoq iliuuseqanngippata kommunalbestyrelsi nakkutilliinermik ingerlatsissaaq. Kommunalbestyrelsip nakkutilliinerminut aningaasartuutit nammineq akilissavai.

              § 10, imm. 3-mut

Angajoqqaaqatigiit nakkutilliisussamik qinersinngippata nakkutilliineq kommunalbestyrelsimit ingerlanneqassaaq. Tamatumunnga pissutigitinneqarpoq kommunalbestyrelsip nalinginnaasumik nakkutigisassarimmagu kommunimi innuttaasut tamakkerlutik atuartussaatitaanermik eqqortitsinissaasa qularnaarsimaneqarnissaat. Kommunalbestyrelsip nakkutilliinermut aningaasartuutit akilissavai.

              § 10, imm. 4-mut

Atuartut angusimasaat pillugit nakkutilliisuutitaq ukiut tamaasa angajoqqaaqatigiinnut siulersuisunullu nalunaarusiortassaaq. Imaanngilaq atuartut ataasiakkaat angusimasaat nakkutilliisup nalunaarusiortassagai, atuartulli ataatsimut angusimasaat nalunaarusiortassallugit.

Tunngavissaatinneqarpoq nakkutiginnittuutitap amigaatit iluarsineqarnissaannut pisariaqartumik piffissaliisarnissaa. Atuartitsineq suli amigaateqarpat angajoqqaaqatigiit siulersuisullu tusarniaavigereerlugit tamanna kommunalbestyrelsimut nalunaarutigineqassaaq. Tamatuma kingornagut kommunalbestyrelsip aalajangersinnaavaa atuartut atuarfimmi allami atualersinneqassanersut, kommunalbestyrelsip suliassarimmagu kommunimi meeqqat atuartussaatitaasut tamakkerlutik meeqqat atuarfianni atuartitaanissaat imaluunniit ima pitsaatigisumik atuartitaanissaat meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaataasartunut nallersuuttumik atuartinneqassallutik.

              § 10, imm. 5-imut

Imm. 5-imut aalajangersagaq ilanngunneqartoq naapertorlugu immikkut pisoqartillugu kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq atuarfiup nakkutigineqarnerata annertusineqarnissaanik. Uani ilaatigut eqqarsaatigineqartoq tassaavoq taamaaliortoqartarsinnaanera, soorlu apeqqusiivigineqarpat meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaataasunut nallersuuttumik atuarfik atuartitsinersoq. Aalajangersagarli atuartitsinermuinnaq tunnganngilaq. Aalajangersagaq tunngavigalugu kommunalbestyrelsi susassaqarfinnik allanik, atuarfiup aningaasaataasa atorneqarnerinik assigisaannilluunniit sukannernerusumik nakkutilliisinnaavoq.

              § 10, imm. 6-imut

Nakkutiginnittuusoq kommunalbestyrelsilu imm. 2, 3 aamma 5-imi taaneqartutut nakkutiginninnerminut atortussanik tamanik takunnissinnaatitaapput, tassa atuartitsinerup pilersaarusiorneqarneranut tunngassuteqartunik, matumani ilaallutik atuartunut suliassiissutit, karakteerit allattorsimaffii, perorsaaneq tarnillu pissusaat pillugit siunnersuisarfiup oqaaseqaatai aammalu  atuartut atuartitsinerlu il.il. pillugit pisortat oqartussaasut akornanni allakkatigut attaveqaqatigiinnermi allakkat.

              § 11-imut

Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat kommunalbestyrelsi qinnuigisinnaavaat atuartut najugaqarfiannik atuarfimmut atasumik nakkutiginnittooqqullugu. Kommunalbestyrelsip nakkutiginninnissaani pineqartut taamaallaat tassaassapput atuarfiup suliniutai § 10-mi pineqan-ngitsut.

Kommunalbestyrelsip nakkutilliinerminut aningaasartuutit akilissavai.

Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap atuartut najugaqarfiannik kommuni nakkutilleeqqullugu qinnuiginnissinnaaneranut peqqutaasoq tassaavoq, nakkutilliineq tamanna atuarfiup ingerlanneqarneranik nakkutilliinermut ilaanngimmat.

              § 12, imm. 1-2-imut

Kommunalbestyrelsi oqartussaaffilerneqarpoq tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap ingerlatsinerata allanngortinneqarnissaa pillugu atuarfimmut peqqusisinnaanissamut, tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ingerlatsinissaannut malittarisassanut atuuttunut akerliusumik ingerlatsisoqarpat.

Kommunalbestyrelsip peqqusisinnaatitaaneranut tunuliaqutaavoq kommunalbestyrelsi tassaammat kommunimit ingerlatsinermut tapiissutinik tunniussisartussaq. Akuersisartutut, nakkutiginnittutut kinguneqartitsisartutullu pisortatut oqartussaaneq imminnut ataqatigiittariaqarput.

Imm. 2-p atuarfiup ingerlanneqarnera pillugu kommunalbestyrelsi paasissutissanik inatsisitigut piumasaqarsinnaatippaa.

Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu tapiissuteqartarnermi piumasaqaatit tunngaviusumik atuarfimmiit namminersortumit eqqortinneqarnersut pillugit misissuinissamut paasissutissanik attuumassuteqarsinnaasunik tamanik kommunalbestyrelsi piniarsinnaavoq.

Aalajangersagaq aamma atuuppoq tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut ingerlatsinermut tapiiffigineqarneq ajortunut. Atuarfiit taakku pillugit paasissutissanik attuumassuteqartunik tamanik kommunalbestyrelsi piniarsinnaatitaavoq, Inatsisartut inatsisaanni matumani piumasaqaataasunik eqqortitsisimanermut misissuinissaminut atugassanik, taamaallaat pineqanngillat paasissutissat aalajangersakkanut atuarfinnut  taakkununnga attuumassuteqanngitsut, tak. § 23.

              Kapitali 4-mut

Tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatit tapiissutillu atorneqarnerat

              § 13, imm. 1-imut

Aalajangersarneqarpoq tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat Inatsisartut inatsisaanni matumani piumasaqaatinik eqqortitsisut kommunimit atuarfiup ingerlanneqarfigisaanit ingerlatsinermut tapiissuteqarfigineqarnissamik inatsisitigut pisinnaatitaaffeqartut. Atuarfiup kommunerisaata meeqqanik atuarfimmiittunik akiliussisarnissaanut tunuliaqutaavoq piumasaqaataammat meeqqat kommunimi atuarfiup sumiiffigisaani inuit nalunaarsorneqarfiannut nalunaarsimasuunissaat. Tamatuma malitsigissavaa meeqqat taakku pillugit ataatsimoortumik tapiissutinik kommunip pisarnissaa. 

              § 13, imm. 2-mut

Atuarfiit tapiissutinik ukiumut aningaasaliiffiusussap tullianut ileqqaagaqarsinnaapput aammalu atuarfimmik atuartitsinermillu ingerlatsinermut taarsigassarsisinnaallutik.

Atuarfimmik atuartitsinermillu ingerlatsinermi atuartitsinermut tunngassuteqartut tamarmik pineqarput, tamatumani atuarfiit illutaat, atuartut najugaqarfii, atuarfimmi sulisunut inissiat ilaallu ilanngullugit.

Taamaalillutik atuarfiit periarfissinneqarput atuarfinni pissutsit aalajangersimasut naapertorlugit tapiissutit atorneqarnissaannut naleqqussaasarnissamut.

              § 14 imm. 1-imut

Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap minnerpaamik 1.-7. klassimut atuartitsineq neqeroorutigissavaa.  Tamatumunnga tunuliaqutaavoq meeqqanut atuarfeqarfimmut naleqqiussinissamik kissaateqarneq, taamaalilluni tunngaviusumik atuarfinni namminersortuni atuartitsineq ingerlanneqartoq meeqqat atuarfianni minnerpaamik atuartuni nukarlerpaani akullernilu  atuartitsinermut naapertuunniassammat.

              § 14, imm. 2-mut

Siunnersuummi imm. 2-p imaraa Naalakkersuisut tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap minnerpaamik 1. klassiniit 7. klassimut atuartitsinermik neqerooruteqarnissaata avataatigut  immikkut akuersissuteqarsinnaatitaasut. Taamaalilluni tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat 1.-3. klassinik ingerlatsisut akuersissuteqarfigineqarnissaat periarfissaqalissaaq, meeqqat atuarfianni nukarlerpaanut naapertuuttut. Aammattaaq tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat marluk arlallilluunniit atuartunik angajullerpaanik ataatsimoortitsinissaminnut kattussisinnaanerat akuersissuteqarsinnaaneq. Aammattaaq atuarfinnik nutaanik pilersitsisoqarneranut atatillugu immikkut akuersissuteqarnissaq atorneqarsinnaassaaq, taamaalilluni klassit ukiuni arlalinni ingerlaavartumik amerliartuaartinneqarsinnaanerat pisinnaassalluni.

              § 15-imut

Suliffeqarfittut imminut pigisutut atuarfiup aningaasaatai sapinngisamik isumannaannerpaamik aqunneqassapput. Atuarfiit aningaasaatiminnik iluanaarniuteqarlutik  taamalu atuarfiup aningaasaataanik atoriaannarnik ulorianartorsiortitsisinnaasumik siunertaqartunut inissiissanngillat.

Aalajangersakkami pineqarput aningaasat tapiissutisiat kiisalu aningaasat allatut iliorluni atuarfimmit pissarsiarineqartartut, soorlu nammineerluni akiliutit. Aktianut aningaasaliissuteqarnerit inerteqqutaapput. Taamaattorli akuersaarneqarsinnaavoq ingerlatsinermut aningaasaatit pitsaanerusumik erniaqarnissaat anguniarlugu atuarfiup summiiffimmi aningaasaateqarfiup aktiaanik pisariaqartunik pisisinnaasarnissaa, aningaaseriveqarnerup iluani tamanna pillugu nalinginnaasumik neqeroorutaasartut naapertorlugit. Atuarfiit inuussutissarsiunik ingerlatsinermi akooqqusaanngillat. Aningaasaliinissat akuerineqarsinnaanngitsut ilaattut assersuutigineqarsinnaapput qularnaveeqqusiissutit allagartaannik, pantebrevinik, pisinerit. Aningaasanik inissiinernut akuerineqarsinnaasunut ilaapput uninngasuutit Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit aningaaserivinni aktiaatit, danskit realkreditinstituttiinit aamma suliffeqarfinnit aningaasalersuisarfinnit allanit, pisortanit nakkutigineqartunit atulersitaasut, aammalu aningaasanik nalillit allagartaat, fondsaktiat imaluunniit akiligassanut allagartat  Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit danskit naalagaaffianit atulersitaasut qularnaveeqqusiivigisallu.

              Kapitali 5-mut

Tapiissuteqariaatsit tapiissutinillu naatsorsuineq

              § 16 imm. 1-imut

Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkanik naammassinnissimasut kommunimit atuarfiup ingerlanneqarfianit ingerlatsinermut tapiissutisinissaminni inatsisitigut piumasaqaateqarsinnaapput.

Atuartumut ataatsimut tapiissutip ukiumut angissusissaa ima aalajangerneqartassaaq, illoqarfiup atuarfiani atuartumut ataatsimut ukiumut ataatsimoortumik tapiissutitut kommunip tigusartagaasa  annertoqatigissagaa. Tamatumunnga peqqutaavoq tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat illoqarfinni pilersinneqartarnissaannik naatsorsuutiginninneq, taamaattumillu illoqarfinni atuarfimmi atuartumut ataatsimoortumik tapiissutinut tunngavissarititaasut atorniarneqarput, aammattaaq tunngaviusumik aturfinnut namminersortitanut atuuttut. Taamaalilluni kommunit tunngaviusumik atuarfinnut namminersortunut atuartussanik tunniussisut aningaasartuuteqannginnissaat anguniarneqarpoq. Tamatuma saniatigut annertussuserititap taassuma aalajangersarneratigut aaqqissuussineq pisariitsoq anguniarneqarpoq.

                                                               § 16, imm. 2-mut

Aalajangersakkakkut aalajangersarneqarpoq perorsaanermut aamma tarnit pissusaannut tunngatillugu siunnersuinermut atatillugu atuartunik annertusisamik immikkut atuartinneqarnissamik allatullu perorsaanermut aamma tarnit pissusaannut tunngatillugu ikiorserneqartariaqartunut aningaasartuutit utertillugit akilerneqarsinnaasut.

Utertitsilluni akiliuteqarneq meeqqat atuarfianni atuartut pillugit kommuninut utertitsilluni akiliisarnertulli pisassammat imaappoq  utertitassanut naatsorsuutit ukiumut marloriarluni KIIIP-mut nassiunneqartassasut utertitsilluni akiliisoqannginnerani.                                     

              § 17, imm. 1-imut

Atuartut qassiunerannik naatsorsuineq ukioq tapiiffigineqarfiusoq sioqqullugu 5. september atuartut qassiunerat tunngavigalugu. Aalajangersakkami tamatumani aalajangersarneqarpoq atuartut amerlanerulernerat ikinnerulerneralluunniit tunngavigalugu nalimmassaasoqartannginnissaa, ukiup ingerlanerani atuartut ilagaluarpata ilanngaraluarpataluunniit, taamaattoq tak. imm. 2-mut nassuiaatit.

Siunnersuutigineqarpoq 5. september  kommunimi pineqartumi akileraaruteqartussaatitanermut killigititaasartoq naatsorsuiffiusassasoq.

              § 17, imm. 2-imut

Soorlu § 5-imi takuneqarsinnaasutut ukioq atuarfiusoq 1. august aallartittarpoq 31. julimilu naammassisarluni. Taamaattumik tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami atuartut amerlassusiat 1. augustimi allannguuteqartassaaq, pissutigalugu atuartut ilaat atuarunnaarsimassammata allallu atualersimassallutik. Taamaattumik aalajangersagaq ilanngunneqarpoq piffissami 1. augustimiit 31. decemberimut ukiumi tapiiffigineqarfiusumi 5. september atuartut qassiunerat tunngavigalugu ingerlatsinermut  tapiissutissanik aaqqiissutaasussaq, taamaalillunilu ingerlatsinermut tapiissutissat ukiumi atuarfiusumi atuartut qassiunerat malittarissallugu.

§ 17, imm. 3-mut

Atuarfimmik nutaamik pilersitsineqarpat tapiissutissat naatsorsorneqartassapput ukiumi tapiissuteqarfigisami septembarip tallimaani atuartut amerlassusiannik naatsorsuineq tunngavigalugu.

Tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut nutaamik pilersinneqartunut tapiissutissat tamakkerlutik naatsorsorneqassapput atuartut ukioq qaammatisiuteqarfiusoq tamakkerlugu ukiumi tapiissuteqarfimmi septembarip tallimaani atuartut  amerlassuserisassarigaluat aallaavigalugu atuarfiup tamarmiusumik tapiissutisiassarisassarigaluisa 5/12-iinut. Tapiissutit amerlaqatigiinnut agguarlugit naafferartumik tunniunneqartassapput, tak. § 21, imm. 1.

              § 17, imm. 4-mut

Atuarfik nutaamik pilersinneqartoq aningaasanik siumoortumik tunineqarallarnissaminik qinnuteqaateqarsinnaavoq, tak. § 20, imm. 3. Siumoortumik tunniunneqarallartussat naatsorsorneqassapput atuartut ukiumi tapiissuteqarfimmi 1. juni atuarfimmi atuartutut allatsissimasut amerlassusiat tunngavigalugu. Ukiumi tapiissuteqarfimmi 5. september atuarfimmi atuartutut allatsissimasut amerlassusiat tunuliaqutaralugu iluarsiisoqartassaaq. Iluarsiissuteqarneq pisassaaq ukiup tapiiffigineqarfiusup kingorna 1. januar ingerlatsinermut tapiissutit akilerneqarnerannut atasumik, tak. § 21, imm. 3.

              § 18, imm. 1-imut

Ingerlatsinermut tapiissutit saniatigut qinnuteqartoqarnera malillugu angajoqqaat nammineerlutik akiliutaasa apparsaavigineqarnissaannut, atuartunik angallassinermut atuartullu  najugaqarfiannut kommunalbestyrelsi tapiisinnaavoq. Kommunit ataasiakkaat namminneerlutik aalajangertassavaat ingerlatsinermut tapiissutit saniatigut allanut tapiissuteqartarusunnerlutik. Ingerlatsinermut tapiissutit saniatigut atuarfiit allatigut tapiiffigineqarnissamut piumasaqaateqarsinnaatitaanngillat.

              § 18, imm. 2-mut

Kommunalbestyrelsi tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat  sananeqarnerinut  assingusunullu aningaasaliissutinut atuarfinnut tapiissuteqarsinnaallutillu taarsigassarsisitsisinnaapput.  Atuarfiup illutaasut paasineqassapput illuutit tamarmik, tamatumani ilaallutik init atuartitsiviit, init faginut mernguernartunut soorlu nipilersornermut, eqaarsaarnermut, iganermut il.il. atorneqartartut, init allaffeqarfiit sulisunullu inissiat. Tamatumani pineqarput illuutit tamarmik tunngaviusumik atuarfiup namminersortup pigisai pigilerumaagaalu. Assingusunik aningaasaliissutit tassaasinnaapput pequtit, pisattat il.il. Kommuni nammineerluni tunngaviusumik atuarfimmut namminersortitamut tapiissuteqarnissamut aamma/imaluunniit taarsigassarsititsinissamut soqutiginninnerminik periarfissaqarnerminillu nalilersuisassaaq.

              Kapitali 6-imut

Tapiissutit qinnuteqaatigineqarneri,tunniunneqartarneri, naatsorsuutit

kukkunersiuisoqarnerlu.

              § 19-imut

Takuneqarsinnaavoq kommunalbestyrelsi kommunimi tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap ingerlanneqarfianiittoq tunngaviusumik atuarfiummi namminersortitami atuartut allassimasut amerlassusiannik paasissutissinneqartassasoq.

Aalajangersakkami pineqarput paasissutissat tamakkiisut tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat tapiissutinik pissarsissagunik ukiumoortumik kommunalbestyrelsimut ingerlatittagassaat. Piumasaqaatitut aalajangersarneqarpoq atuarfiup kommunalbestyrelsi paasissutissittassagaa atuartut aqqinik inuttullu normuinik aammalu atuartut atuartussaatitaasuunersut. Paasissutissat tunniunnissaannut piffissaq killiliunneqarpoq 1. oktober, tassami atuarfik atuartut amerlassusiannik 5. september aatsaat naatsorsuisassammat. Atuartut pillugit paasissutissiisarnissamut pissutaavoq kommunip qulakkeersinnaasarniassammagu kommunimi atuartut atuartussaatitaasutut ukiullit tamarmik ilumut atuarfinni atuartitaanersut angerlarsimaffinniluunniit  atuartinneqarnersut.

Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap allattukkat qinnuteqaammut, tak. § 20 imm. 1, peqatigitillugit kingusinnerpaamik 1. oktober kommunalbestyrelsimit tiguneqareersimanissaat qulakkiissavaa. Allattukkat kommunalbestyrelsimit kingusinnerpaamik 1. oktober tiguneqareersimanngippata ukiumut tapiiffigineqarfiusussamut tullermut tapiissutisisinnaatitaaneq annaaneqassaaq. Kommunip ukiumut tullissamut tapiissutit tunniussinnaagaluarpai, tunngaviusumilli atuarfik namminersortitaq tapiissutinik inatsisitigut piumasaqarsinnaanngilaq, killissarititaq qaangerneqarsimappat.

Kommunit misissuineranni erserpat atuartoq ataaseq atuarfinni marlunni ataatsikkut nalunaarsimasoq, taava atuartup sorlermut attaveqarnera atuarfiit pineqartut qularnaallissavaat.

Imm. 1-imi 2-milu aalajangersakkat siunertaraat inatsit manna naapertorlugu atuartut amerlassusissaasa tapiissuteqarfigineqartussat siumoortumik nakkutiginiarneqartarnissaat. Taamaaliornikkut tapiissutissat naatsorsorneqartarnerat isumannaannerujussuanngussaaq. Ilutigitillugu kommunit namminneq aningaasatigut siumut missingersuusiornissaannut pitsaaqutaaginnartussaavoq, sapinngisamik siusissukkut ilisimariissallugu atuartut sorliit ingerlatsinermut tapiissutinik qinnuteqarnermi tunulequtaanersut.

Atuartut kommunimi inuit nalunaarsorsimaffianni septembarip ulluisa tallimaanni allassimasut meeqqallu atuarfianni imaluunniit tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami allami atuartuunngitsut allattorsimaffiat uppernarsaaserlugu atsiugaq kommunalbestyrelsip atuarfimmut nassiutissavaa. Allattorsimaffik ingerlatsinermut tapiissutip qanoq annertutiginissaanik ilalik, tak. § 20, imm. 2, tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap tigoreersimassavaa kingusinnerpaamik novembarip aallaqqaataani. Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap nalunaarsugaq nalunaarullu piffissarititaasup qaangiunnerani tigusimanngippagu, tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap atuartunik allatsissimasunik nalunaarsugai tunngavigalugit ingerlatsinermut tapiissutissat naatsorsorneqassapput.

Piffissatut killiliussaq aalajangersarneqarpoq tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ukiumut tullissamut missingersuusiornissaaminnut periarfissinniarlugit. Eqqunngitsoqarsorineqarpallu januaarip ulluisa aallaqqaataanni akiligassat siulliit akiligassanngunnginneranni tamatuma naammassineqarnissaannut atuarfiit  periarfissinneqarlutik.

              § 20, imm. 1-imut

Ukioq tapiissuteqarfiusussaq sioqqullugu 1. oktober nallertinnagu atuarfiup kommuni  ukiumut ingerlatsinermut tapiissuteqarnissamik qinnuteqarfigissavaa. Immikkut pissutissaqartoqartillugu piffissaliussaq kommunalbestyrelsip sivitsorsinnaavaa. Pissutsit immikkut ittut assersuutigalugu tassaasinnaapput, atuarfiup allaffissornikkut periaasii qarasaasiakkut atortutigut ajornartorsiuteqarnerup sulisoqarnikkulluunniit ajornartorsiuteqarnerup kingunerisaanik piffissap ilaani atorsinnaasimanngippata. Kommunalbestyrelsi naliliissaaq piffissaliussap sivitsornissaaanut immikkut pissutissaqarnersoq. Kommunalbestyrelsip piffissaliussaq sivitsorsinnaavaa nammineerluni imaluunniit tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap qinnuteqarneratigut.

Tapiissutissat allat pillugit qinnuteqarfissaq killiliivigissanerlugu kommunip nammineerluni aalajangertassavaa. Ilimagineqarpoq atuarfik  ukioq naallugu qinnuteqartarsinnaassasoq, kommuni ingerlatsinermut tapiissutissaanngitsunik allanilli qinnuteqarnissamut killissarititamik aalajangersaasimanngippat.

Killiliussaq maleruarneqanngippat kinguneqaataasinnaasut pillugit § 19-imut nassuiaatit innersuussutigineqarput.

              § 20, imm. 2-mut

Ukioq tapiissuteqarfissaq sioqqullugu 1. november nallertinnagu kommunip atuarfik tapiissutissatut akuersissutigineqartut annertussusiannik nalunaarfigissavaa. Tamaaliornermi siunertaavoq atuarfik periarfissinneqarpoq ukiumut tullermut aningaasanut ukiorisassamut aningaasatigut siumut missingersuusiornissamut.

Killiliussaq maleruarneqanngippat kinguneqaataasinnaasut pillugit § 19-imut nassuiaatit innersuussutigineqarput.

§ 20, imm. 3-4-mut

Atuarfinnut nutaanut tapiissutit siumooortumik tunniunneqarallarnissaannik qinnuteqaat kommunalbestyrelsimit ukiumi tapiissuteqarfigisami kingusinnerpaamik 1. juni tiguneqaareersimassaaq, kommunalbestyrelsillu tunniussinermut peqatigitillugu tapiissutitut siumoortumik tunniunneqarallartup angissusia nalunaarutigissavaa, tak. § 21, imm. 3. Nalunaarut tunngaviusumik atuarfimmit namminersortitamit ukiumi tapiiffigineqarfimmi kingusinnerpaamik 1. juli tiguneqareersimassaaq. Siumoortumik tapiissutaagallartut qaammatinut marlunnut akilerneqassapput - augustimut septemberimullu, tassalu ingerlatsinermut ukiumoortumik tapiissutit tamarmiusut 2/12-ii.

Qinnuteqarfissatut piffissaq killiliussaq aalajangerneqarpoq, kommunit taamaalinerani meeqqat atuarfianni atuartunik allattuinerit pigisarmatigit. Kommunip tapiissuteqarnissamut neriorsuuteqarnissaa aalajangiivigineqarpoq tapiissutissap annertussusilernissaata  naatsorsornissaanut suliamik ingerlatsinissaminut kommunip naammattumik piffissalernissaa qulakkeerumallugu.

              § 20, imm. 5-imut

Tapiissutinik qinnuteqartarnissamut erseqqinnerusunik maleruagassiornissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Maleruagassanik amerlanerusunik pisariaqartitsisoqassappat Naalakkersuisut piareersimapput KANUKOKA suleqatigilluinnarlugu tamakkuninnga suliarinninnissamut, taamaalilluni taakkua kommunit ingerlatsivii aamma isiginiarlugit suliarineqarsinnaaniassammata.

              § 21, imm. 1-imut

Nalinginnaasumik ingerlatsinermut tapiissutit kommunalbestyrelsip sisamanut angeqqatigiinnut agguarlugit naafferartumik 1. januar, 1. april, 1. juli aamma 1. oktober tunniuttassavai. Naafferartumik agguarlugit tunniunneqartarnissaannut pissutaavoq kommunit qaammatikkuutaartumik ataatsimoortunik tapiissutinik pissarsitinneqartarnerat, taamaattumillu tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut tapiissutissat qaammatit pingasukkaarlugit tunniunneqartassappata  kommunip tigoriaannarnik aningaasaqarneranut sunniuteqarujussuarnaviaratik. Tamatuma peqatigisaanik atuarfiit aningaaserivinnit aningaasanik annertuumik atuisinnaatitaanissaq isumalluutigissanngilaat. Aammattaaq tunuliaqutaavoq tapiissutit  aningaasanut ukioq malittussaammassuk, taamaattumik agguarlugit naafferartumik akiliutissaq siulleq tunniunneqartussaavoq 1. januar, kiisalu tunuliaqutaavoq atuarfiup nutaamik pilersinneqartup tapiissutit pisussaammagit kingusinnerpaamik atuarnerup aallartinnerani 1. augustimi.

              § 21, imm. 2-mut

Ingerlatsinermut tapiissutit iluarsissutaat, tak. § 17, imm. 2, ukiumi tapiiffigineqarfiusumi tulliuttumi 1. januarimiit akiliutissat siulliit akilerneqarnerannut atasumik akilerneqassapput. Iluarsissutit aatsaat ukiup tulliani akilerneqarnissaannut tunuliaqutaavoq kommunit tamatumani  missingersuusiornerminni taakkua ilanngunnissaannut periarfissaqaqqullugit.

              § 21, imm. 3-mut

Kommunalbestyrelsip ukiumi tapiiffigineqarfiusumi 1. juli nallertinnagu tapiissutinut akiliutaagallartussat akilissavai. Tapiissutissaviit ukiumi tapiiffigineqarfiusumi 5. september atuartut qassiunerat tunngavigalugu naatsorsorneqassapput. Tapiissutit amerlanaarlugit ikinaarlugilluunniit tunniunneqartut ukiumi tapiiffigineqarfiusumi 1. januarimi akiliutissat siulliit akilerneqarnerannut atatillugu aaqqiivigineqassapput.

              § 21, imm. 4-mut

Imm. 4-mi aalajangersakkami kommunalbestyrelsi inatsisitigut pisinnaatinneqarpoq tapiissutinik tunniussinnginnissaminut tapiissuteqanngitsoornissamulluunniit, atuarfiit inatsimmi aalajangersakkat imaluunniit peqqussutit kommunalbestyrelsimit pilersinneqarsimasut maleruanngippatigik, tak. § 12. Tapiissutit tunniunnaveersaarneqarsinnaapput atuarfiit pissutsinik iluarsiisimanerminnik  uppernarsaanissaasa tungaanut. Tapiissutissanik naatsorsuinermut tunngavissatut  atuarfimmit  nalunaarutigineqartut kukkuneqartut paasinarsippata, kommunip aammattaaq tapiissutit uterteqqusinnaavai, tapiissutit inaarutaasumik tunniunneqarsimagaluarpataluunniit. Aalajangersakkami siunertarineqarpoq  naatsorsuinermi  tunngavigineqartut kukkuneqarnerisigut atuarfiup naatsorsuinermi eqqortumik tunngavilersuisussaatitaaneraninngarnit amerlanerusunik tapiiffigineqarneq kingunerisimappagu.

Kommunip Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 19 maleruartussaavaa, taamaalilluni kommuni pisussaavoq aalajangiisoqannginnerani suliassap atuarfimmit namminersortumit oqaaseqarfigineqarnissaanut saqqummiutissallugu. Taamatuttaaq Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni §§ 22-24-mi  tunngavilersuineqassaaq.

              § 21, imm. 5-imut

Tapiissutit amerlanaakkat kommunip tapiissummik akuersissuteqartup pisassarai. Kommunip nammineerluni aalajangissavaa amerlanaaraluni tapiissutitut ingerlatsinermut tapiissutissani tunniunneqarumaartussani ilanngaatigiinnarumanerlugit. Amerlanaarilluni tunniussinerup uppernarsineqarnerat kingornagut naafferartumik tunniussassanut siullernut kommuni ilanngaateqarsinnaavoq.

              § 21, imm. 6-imut

Naalakkersuisut piginnaatinneqarput tapiissutit tunniunneqartarnissaat pillugu maleruagassaliornissamut. Pisariaqartinneqarpat maleruagassat taakku KANUKOKA aamma qanittumik suleqatigalugu suliarineqarsinnaapput. Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ilanngunneqarsinnaagaangata pissusissamisuuginnassaaq aamma taakku ilaatinneqartarnissaat.

              § 22, imm. 1-2-mut

Aalajangersakkap qulakkeerpaa ukioq naatsorsuuteqarfik tassaasoq ukioq qaammatisiuteqarfiusoq. Naatsorsuutit kukkunersiuinermi ileqqut nalinginnaasut pitsaasullu naapertorlugit naatsorsuutit ingerlanneqarlutillu kukkunersiorneqartassapput.

Piumasarineqarpoq atuarfiit naatsorsuutaasa naalagaaffimmit akuerisaasunit imaluunniit kukkunersiuisutut nalunaarsugaasunit kukkunersiorneqartarnissaat, naatsorsuutillu tunniunneqarsimaffissaat killiliivigineqarluni ukiup tapiissuteqarfigineqartup tulliani kingusinnerpaamik 1. juni. Naatsorsuutit kommunalbestyrelsimit tiguneqareersimassapput kingusinnerpaamik 1. juni. Tamanna maleruarneqanngippat kommunit ingerlatsinermut tapiissutinik tunniussinaveersaarnissaminnut imaluunniit tapiissutit piffissamut naatsorsuuteqarfiusumut tunngasut  utertillugit tiguneqarnissaanut piumasaqaateqarsinnaapput. Kommunalbestyrelsi piffissamit killiliussamit immikkut akuersissuteqarnissamik nalunaaruteqarsinnaavoq.

Naalagaaffimmit akuerisaasumit imaluunniit kukkunersiuisutut nalunaarsugaasumit kukkunersiuisoqarnissamik piumasaqaammut pissutaavoq naatsorsuutit kukkunersiuisarnissamik ileqqussamut pitsaasumut maleruagassat malillugit naatsorsuutinik kukkunersiuisoqartarnissaa taamaaliornikkut qularnaarneqarsinnaammat.

              Kapitali 7-imut

              Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ingerlatsinermut tapiissutinik pisanngitsut

              § 23-mut

Atuarfiit ingerlatsinermut tapiissutinik pissarsinissamik kissaateqanngitsut, Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat eqqortittussaavaat, taamaallaat uku pinnagit:

   suliffeqarfiit imminnut pigisut pillugit maleruagassat eqqortittariaqanngilaat, tak. § 6,

   pisortat atuartitsisullu aningaasarsiassaat pillugit maleruagassat eqqortittariaqanngilaat, tak. § 8,

   Naalakkersuisunit tunngaviusumik atuarfiit namminersortut, tapiissuteqarfigineqarnissaminnik kissaateqartut, pilersinneqarnissaat pillugu malittarisassaannut aalajangersarneqartunut ilaatinneqassanngillat, tak. § 9, imm. 3,

   tapiissuteqarnissamut piumasaqaatit aammalu tapiissutit atorneqarnissaat pillugu malittarisassat eqqortittariaqanngilaat, tak. kap. 4,

   tapiissuteqariaatsit tapiissutissanillu naatsorsuineq pillugu malittarisassat eqqortittariaqanngilaat, tak. kap. 5, taamaattorli kommunalbestyrelsi tapiissutinik taarsigassarsiniarnernilluunniit  allanik qinnuteqarfigisinnaallugu, tak. kap. 18 kiisalu

   tapiissuteqarnissamut qinnuteqaatit, tapiissutit tunniunneqarneri, naatsorsuutit kukkunersiuinerlu pillugit maleruagassat eqqortittariaqanngilaat, tak. kapitali 6, taamaattorli septembarip tallimaani atuartut pillugit paasissutissat kommunalbestyrelsimut ingerlatittussaavaat, kommunalbestyrelsillu kommunimi atuartut inuit nalunaarsorneqarfianni allassimasut aamma meeqqat atuarfianni imaluunniit tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami allami nalunaarsimanngitsut pillugit allattukkat atsiukkat nassiutissallugit, tak. § 19, imm. 1 aamma imm. 2, oqaaseqatigiit siulliit.

Kommunalbestyrelsip qulakkiigassaa ataaseq tassatuaavoq atuartut tunngaviusumik atuarfinni namminersortitani atuartuusut tapiiffigineqartanngitsulli meeqqat atuarfianni piumasarisaasunut nalinginnaasunut nallersuuttumik atuartinneqarnissaat. Taamaattumik aalajangersakkat qulaani taagorneqartut atuarfinnut taakkununnga atuutsinneqanngillat. Atuartut nalunaarutigineqartarnissaat pillugu, matumani atuarunnaartut nalunaarutigineqartarnissaat pillugu maleruagassat atuarfinnut tapiissuteqarfigineqartanngitsunut aamma atuupput, taamaalilluni kommunalbestyrelsi periarfissaqarniassammat qulakkeertassallugu atuartut atuarfinnut arlalinnut allatsissimasannginnissaat, aammalu kommunalbestyrelsip qulakkeersimaniassammagu kommunimi atuartut tamakkerlutik meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaataasartunut nallersuuttumik atuartinneqartarnissaat.

     Kapitali 8-mut

Angerlarsimaffimmi il.il atuartitaaneq

     § 24, imm. 1-2-mut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq angajoqqaat kommunalbestyrelsi allakkatigut nalunaarfigissagaat meeqqamik atuartitaanissaat nammineerlutik isumagigunikku. Atuartitaaneq aallarnerneqartinnagu nalunaaruteqarneq pissaaq. Nalunaarutip imarissavai meeqqat kikkut atuartitaanermi peqataassanersut, sumi atuartitaaneq ingerlanneqassanersoq kiisalu kikkut meeqqanik atuartitsisuunissaat pillugit paasissutissat.

Kommunimi meeqqanik atuartussaatitaasunik tamarmiusunik malinnaanissamut kommunalbestyrelsi malinnaasinnaaqqullugu angajoqqaat nammineerlutik meeqqamik atuartitaanerannik isumaginnittut kommunalbestyrelsimut tamatuminnga nalunaarutiginnissapput. Taamaattoqanngippat kommunalbestyrelsi akuliutissaaq, qulakkeerlugulu taakkua kommunimi meeqqat atuarfianni imaluunniit tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami atualersinneqarnissaat.

Apeqqutaanngilaq angajoqqaat namminneerlutik meeqqanik atuartitsisuunissaat. Aammami atuartitsisoq tassaasinnaavoq  eqqaamiu imaluunniit alla. Taamaallaat kommunimut nalunaarutigineqassaaq kikkut atuartitsineq ingerlattarneraat. Taamatuttaaq aamma nalunaarutigineqassaaq atuartitsinerup sumi ingerlanneqartarnissaa, tassa angerlarsimaffimmi imaluunniit aalajangersimasumi allami. Tamatumunnga tunngaviuvoq atuarnerup sumi ingerlanneqartarneranik kommunalbestyrelsip nakkutilliinermik ingerlatsinermik isumaginnittutut ilisimanninnissaa.

     § 25, imm. 1-3-mut

Kommunimi najugalinnut meeqqat angerlarsimaffimmi il.il. atuartitaanerat pillugu kommunalbestyrelsi nakkutilliisutut pisortatut oqartussaasuuvoq. Nakkutilliinissaq ingerlanniarlugu kommunalbestyrelsi ukiut tamaasa misiliisitsisarsinnaavoq, naliliiviginiarlugu meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaataasunut nallersuuttumik meeqqat atuartinneqartarnersut. Piumasaqaataanavianngilaq ukiut tamaasa misilitsitsisarnissaq, kisiannili kommunalbestyrelsip taamaaliortitsisarnissaq pisinnaatitaaffigaa meeqqat ilikkagaqariartornerat malinnaaviginiarlugu. Atuartitsisoq kommunalbestyrelsi isumaqatigiissuteqarfigalugu misilitsinnernut aqutsisuunissamut pisinnaatitaaffeqarpoq.

Kommunalbestyrelsi isumaqarpat atuartitsineq isumannaatsuunngitsoq, qaammatit pingasut qaangiunneranni misilitsitseqqittoqarnissaa isumagineqarsinnaavoq. Sulili atuartitsineq amigaateqarpat kommunalbestyrelsi pisinnaatitaavoq meeqqat atuarfimmi atuartinneqarnissaannik aalajangiinissamut. Qaammatinit pingasunit sivisunerusumik kommunalbestyrelsi piffissaliisinnaalluarpoq § 10, imm. 4-mi mianerisassatut nassuiaatini taagukkat aallaavigalugit.

Kommunalbestyrelsip angajoqqaat ilisimatissavai qaammatit pingasut qaangiunneranni nutaamik misilitsitsineqarumaartoq, aammalu misileeqqinnerup kingornagut atuartitsineq suli amigaateqarpat meeqqat atuarfimmi atuartinneqalerumaartut. Tamatumunnga tunuliaqutaavoq angajoqqaat atuartitsinermi amigaataasimasunik iluarsiinissamut periarfissinneqassammata.

     § 26-mut

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput meeqqat angerlarsimaffimmi atuartinneqartut meeqqat atuarfianni inaarutaasumik nalilersorneqartarnissaannut misilitsittarnissaannullu qaqugukkulluunniit atuuttussanik maleruagassaliornissamut. Tamatumunnga maleruagassat assigissavaat atuartunut meeqqat atuarfianni namminersorlutik inaarutaasumik nalilersuiffigineqartussanut misilitsittussanullu maleruagassat.

     Kapitali 9-mut

Angajoqqaat pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu

     § 27-mut

Angajoqqaatut oqartussaasup nammineq qitornarisaminut pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu pillugit nammineersinnaatitaanermik inatsimmi tunngavittut allassimasut ilaannik imm. 1 uteqqiineruvoq.

Imm. 2-mi aalajangersagaq tunngaviligaavoq atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni eqaatsumik suleqatigiinnissaat eqqarsaatigalugu. Aalajangersakkap assinga meeqqat atuarfiat pillugu inatsisartut peqqussutaanniippoq.

     Kapitali 10-mut

Atuutilerfia

     § 28-mut

Inatsisartut inatsisaat 1. juni 2003-mi atuutilissaaq. Piffissap atortuulersitsiffiusup kingunerissavaa tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat pilersinneqartussat naalakkersuisunut kommunalbestyrelsimullu nalunaarutigineqarnissaannut piffissaqartinneqarnissaat, aammalu tapiissutinik qinnuteqaatit ima siusitsigisumik tunniunneqarsinnaanissaat suliarineqarsinnaanissaallu, tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat 1. august 2003-mi atuartitsinerminnik aallartitsisinnaalerlutik.