18. maj 2004

UPA 2004/ 29

 

Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaa pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

Siullermeerneqarnera

 

Fru Marianne Jensen, Hr. Alfred Jakobsen, Hr. Edvard Geisler, Hr. Johan Lund Olsen, Hr. Mikael Petersen, Hr. Jens Napatoq.

 

Tassalu Naalakkersuisunut ilaasortaasarsimasut maannakkullu ilaasortaasoq 1996-97-ip kingornagut avatangiisinut tunngassuteqartunut akisussaasuusarsimapput. Ilaat sivisunerusumik, ilaalli sivikinnerusumik.

 

Tamanna oqaatigigakku pissutaavoq peqqussutissatut siunnersuutip nassuiaatitaani allassimammat piginnaatitsissutissatut aalajangersakkat ilaasa avatangiisit pillugit peqqussummut ikkunneqarnissaat siunnersuutigineqartoq avatangiisinut tunngassuteqartunut ”isumaqatigiissutit arlallit Kalaallit Nunaata akuersaarsimanerisa inatsisilerinikkut kingunerisaattut”.  Isumaqatigiissutit marluk erseqqissumik taaneqarput: tassalu Montreal protokollemik taaneqartoq aamma Basel-konventionemik taaneqartoq.

 

Isumaqatigiissutillu taakkorpiaat – eqqakkat navianaateqartut pillugit Basel-imi isumaqatigiissut aamma seqinermut illersuummik suujunnaarsitsiartortartut pillugit Montreal protokollemik taaneqartartoq - Kalaallit Nunaata 1996-imi aamma 1997-imi akuersaarsimavai. Tassalu ukiut arfineq marluk matuma siornata missaani.

 

Isumaqatigiissutinik Kalaallit Nunaata akuersaagaanik timitalersuinialernissamut Naalakkersuisut ukiunik arfineq marlunnik atuisimapput. Ukiut arfineq marluk!! Inatsisissatut siunnersuut arfineq marlunnik paragraffilik siunnersuusiorniarlugu ukiut arfineq marluk atorneqarsimapput; - siunnersuut allaat saqqummiussissut inatsisissamullu nassuiaatit ilanngukkaluaraanniluunniit arfineq marlunnit naannerusunik oqaasertamigut quppernilik. Oqaatigilluaannarsinnaavara, ilumut Naalakkersuisut suliaminni peqqissaarussisimaqaat!! Nukingiussipilussimanngillammi …

 

Ilami Kalaallit Nunaat pisussaaffimminik suli eqqortitsisimanngilaq. Aatsaammi piginnaatitsissutitut aalajangersagassat taakkua akuersissutigeqqaarallassavavut, taavalu taakkua tunngavigalugit Naalakkersuisut Nalunaarusiortussaassapput.

 

Neriuppunga Naalakkersuisunut massakkut ilaasortaasup ilisimatissinnaassagaatigut Nalunaarutissaq taanna qaqugu saqqummersinneqassangatinneqarnersoq. Neriulluarpallaarpunga massakkut suliarineqalereersimanissaa neriuutigigukku? Imaluunniit suliarujussuup Naalakkersuisut nukissaat tamakkerlugit nungoreersimanerpai?

 

Pakatsinarpoq misigisimallugu Kalaallit Nunaata pisussaaffini suli timitaliivigisinnaanngikkai. Pakatsinarpoq Naalakkersuisunut ilaasortat arfinillit siunnersuummik matumannga saqqummiussiniarlutik ukiunik arfinilinnik atuisariaqarsimammata. Inatsisartunut ilaasortat ataqqinartut utoqqatserfigaassi tamanna oqaatigigakku, kisianni soorluuna akisussaaffinnik amerlanerusunik tigusiniarnerput ulapputiginerusaripput akisussaaffinnik tigoreersimasatsinnit ingerlassiniarnissaminngarnit. Ilami allaat apererusunnarsivoq taamaattumik akisussaaffeqarnissaq ilumut sapinnginneripput. Sapinngikkutsigu – neriuppungalu sapissanngikkipput – piffissanngorpoq takutitsinissatsinnut.

 

Taamaattumik aammattaaq nuannaarutigaara atuarsinnaagakku Naalakkersuisut peqqussutissap nassuiaatitaani nalunaarutigisimagaat avatangiisinut peqqussutip tamakkiisumik nutarteriffigineqarnissaa sulissutigineqartoq, tassa arlalitsigut piffissamut naleqqukkunnaarsimanera pissutigalugu. Misilittakkanilli misigisaqapilutsitaasimaneq pissutigalugu Naalakkersuisunut ilaasortaq apererusuppara: inatsisissamik taamaattumik suliaqarniarnissaq qaqugu saqqummissangatinneqarpa?

 

Peqatigitillugulu apeqqutigerusunnarpoq nutarterinissamut tassunga atatillugu avatangiisinut isumaqatigiissutaasarsimasut Kalaallit Nunaata akuersaartarsimasai tamakkerlugit isiginiarneqassanersut. Imaassinnaavormi allanik pisussaaffeqartugut eqqortinniassallugit alloriarfiginngisaannarsimasatsinnik…

 

Siunnersuutitut saqqummiunneqartoq Demokraatit soorunami akuersaarumavaat. Pinngitsuuinnermit kingusinaarneq ajunnginnerusoq oqartoqarsinnaavoq. Naalakkersuisunilli oqaatsit kusanaqisut iliuuseqarnermik timitaliivigineqartariaqarput, kisiannili iliuuseqarnissaq tassarpiaavoq Naalakkersuisut sanngiiffigiuarsimallugulu suli sanngiiffigiuagaat.

 

Akissussaanerli pillugu apeqqut saneqqutiinnarsinnaanngilarput. Isumaqatigiissutit ukiut arfineq marluk matuma siornagut akuersaarsimasavut naapertorlugit pisussaaffiit Kalaallit Nunaata siusinnerusukkut alloriaateqarfigisimanngimmagit kina akisussaasuuva imaluunniit kikkut akisussaasuuppat? Apeqqutip tamatuma misissuiffigineqarnissaa aallarneqqullugu Naalakkersuisunut ilaasortaq Jens Napatoq qinnuvigissavara.

 

Erseqqippoq Naalakkersuisunut ilaasortaq tassunga akisussaanngimmat. Tassami peqqussutissatut siunnersuutikkut matumuunakkut hr. Napatoq pissussaafitsinnut alloriaateqarnissatsinnut alloriaqqaartuiuviuvoq. Taamatuttaaq erseqqitsigaaq hr. Mikael Petersen aamma hr. Johan Lund Olsen akisussaatinneqarsinnaannginnerat. Taakkumi qaammatini ikittuinnarni suliassaqarfimmut tassunga naalakkersuisuusimapput. Soqutiginarnerpaagunarpoq misissuiffigissallugu Kalaallit Nunaata pisussaaffiinik eqqortitsiniarnissaq siunertaralugu fru Marianne Jensen sunik alloriaateqartitsisimanersoq. Tassami piffissami isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannit akuersaarneqarnerisa nalaani fru Marianne Jensen naalakkersuisuusimavoq.

 

Fru Marianne Jensen-ili akisussaatinneqarsinnaagunanngilaq, eqqarsaatigiinnaraanniluunniit ministeritut akisussaassutsip ukiut tallimanngorneranni pisoqalisoortarnera.

 

Inatsisitigulli politikkikkulluunniit akisussaatitsisinnaaneq apeqqutaatinnagu soqutiginarpoq paasissallugu akisussaaneq kimit tigummineqarsimanersoq, aammalu sooq ingerlanerliorneq taama annertutigisimanersoq. Kukkunivut ilinniarfigissagutsigik nassuerutigisinnaasariaqarpavut.

 

Taamatut aallaqqaataasunik oqaaseqarlutik Demokraatit siunnersuutitut saqqummiunneqartoq ilaliivigisinnaavaat aammalu innersuussutigissallugu siunnersuutip avatangiisinut eqqisisitsisarnermullu ataatsimiititaliami suliareqqinneqarnissaa.

 

 

 

Palle Christiansen

Demokraatit/Demokraterne

18. maj 2004

UPA 2004/ 29

 

Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaa pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

Siullermeerneqarnera

 

Fru Marianne Jensen, Hr. Alfred Jakobsen, Hr. Edvard Geisler, Hr. Johan Lund Olsen, Hr. Mikael Petersen, Hr. Jens Napatoq.

 

Tassalu Naalakkersuisunut ilaasortaasarsimasut maannakkullu ilaasortaasoq 1996-97-ip kingornagut avatangiisinut tunngassuteqartunut akisussaasuusarsimapput. Ilaat sivisunerusumik, ilaalli sivikinnerusumik.

 

Tamanna oqaatigigakku pissutaavoq peqqussutissatut siunnersuutip nassuiaatitaani allassimammat piginnaatitsissutissatut aalajangersakkat ilaasa avatangiisit pillugit peqqussummut ikkunneqarnissaat siunnersuutigineqartoq avatangiisinut tunngassuteqartunut ”isumaqatigiissutit arlallit Kalaallit Nunaata akuersaarsimanerisa inatsisilerinikkut kingunerisaattut”.  Isumaqatigiissutit marluk erseqqissumik taaneqarput: tassalu Montreal protokollemik taaneqartoq aamma Basel-konventionemik taaneqartoq.

 

Isumaqatigiissutillu taakkorpiaat – eqqakkat navianaateqartut pillugit Basel-imi isumaqatigiissut aamma seqinermut illersuummik suujunnaarsitsiartortartut pillugit Montreal protokollemik taaneqartartoq - Kalaallit Nunaata 1996-imi aamma 1997-imi akuersaarsimavai. Tassalu ukiut arfineq marluk matuma siornata missaani.

 

Isumaqatigiissutinik Kalaallit Nunaata akuersaagaanik timitalersuinialernissamut Naalakkersuisut ukiunik arfineq marlunnik atuisimapput. Ukiut arfineq marluk!! Inatsisissatut siunnersuut arfineq marlunnik paragraffilik siunnersuusiorniarlugu ukiut arfineq marluk atorneqarsimapput; - siunnersuut allaat saqqummiussissut inatsisissamullu nassuiaatit ilanngukkaluaraanniluunniit arfineq marlunnit naannerusunik oqaasertamigut quppernilik. Oqaatigilluaannarsinnaavara, ilumut Naalakkersuisut suliaminni peqqissaarussisimaqaat!! Nukingiussipilussimanngillammi …

 

Ilami Kalaallit Nunaat pisussaaffimminik suli eqqortitsisimanngilaq. Aatsaammi piginnaatitsissutitut aalajangersagassat taakkua akuersissutigeqqaarallassavavut, taavalu taakkua tunngavigalugit Naalakkersuisut Nalunaarusiortussaassapput.

 

Neriuppunga Naalakkersuisunut massakkut ilaasortaasup ilisimatissinnaassagaatigut Nalunaarutissaq taanna qaqugu saqqummersinneqassangatinneqarnersoq. Neriulluarpallaarpunga massakkut suliarineqalereersimanissaa neriuutigigukku? Imaluunniit suliarujussuup Naalakkersuisut nukissaat tamakkerlugit nungoreersimanerpai?

 

Pakatsinarpoq misigisimallugu Kalaallit Nunaata pisussaaffini suli timitaliivigisinnaanngikkai. Pakatsinarpoq Naalakkersuisunut ilaasortat arfinillit siunnersuummik matumannga saqqummiussiniarlutik ukiunik arfinilinnik atuisariaqarsimammata. Inatsisartunut ilaasortat ataqqinartut utoqqatserfigaassi tamanna oqaatigigakku, kisianni soorluuna akisussaaffinnik amerlanerusunik tigusiniarnerput ulapputiginerusaripput akisussaaffinnik tigoreersimasatsinnit ingerlassiniarnissaminngarnit. Ilami allaat apererusunnarsivoq taamaattumik akisussaaffeqarnissaq ilumut sapinnginneripput. Sapinngikkutsigu – neriuppungalu sapissanngikkipput – piffissanngorpoq takutitsinissatsinnut.

 

Taamaattumik aammattaaq nuannaarutigaara atuarsinnaagakku Naalakkersuisut peqqussutissap nassuiaatitaani nalunaarutigisimagaat avatangiisinut peqqussutip tamakkiisumik nutarteriffigineqarnissaa sulissutigineqartoq, tassa arlalitsigut piffissamut naleqqukkunnaarsimanera pissutigalugu. Misilittakkanilli misigisaqapilutsitaasimaneq pissutigalugu Naalakkersuisunut ilaasortaq apererusuppara: inatsisissamik taamaattumik suliaqarniarnissaq qaqugu saqqummissangatinneqarpa?

 

Peqatigitillugulu apeqqutigerusunnarpoq nutarterinissamut tassunga atatillugu avatangiisinut isumaqatigiissutaasarsimasut Kalaallit Nunaata akuersaartarsimasai tamakkerlugit isiginiarneqassanersut. Imaassinnaavormi allanik pisussaaffeqartugut eqqortinniassallugit alloriarfiginngisaannarsimasatsinnik…

 

Siunnersuutitut saqqummiunneqartoq Demokraatit soorunami akuersaarumavaat. Pinngitsuuinnermit kingusinaarneq ajunnginnerusoq oqartoqarsinnaavoq. Naalakkersuisunilli oqaatsit kusanaqisut iliuuseqarnermik timitaliivigineqartariaqarput, kisiannili iliuuseqarnissaq tassarpiaavoq Naalakkersuisut sanngiiffigiuarsimallugulu suli sanngiiffigiuagaat.

 

Akissussaanerli pillugu apeqqut saneqqutiinnarsinnaanngilarput. Isumaqatigiissutit ukiut arfineq marluk matuma siornagut akuersaarsimasavut naapertorlugit pisussaaffiit Kalaallit Nunaata siusinnerusukkut alloriaateqarfigisimanngimmagit kina akisussaasuuva imaluunniit kikkut akisussaasuuppat? Apeqqutip tamatuma misissuiffigineqarnissaa aallarneqqullugu Naalakkersuisunut ilaasortaq Jens Napatoq qinnuvigissavara.

 

Erseqqippoq Naalakkersuisunut ilaasortaq tassunga akisussaanngimmat. Tassami peqqussutissatut siunnersuutikkut matumuunakkut hr. Napatoq pissussaafitsinnut alloriaateqarnissatsinnut alloriaqqaartuiuviuvoq. Taamatuttaaq erseqqitsigaaq hr. Mikael Petersen aamma hr. Johan Lund Olsen akisussaatinneqarsinnaannginnerat. Taakkumi qaammatini ikittuinnarni suliassaqarfimmut tassunga naalakkersuisuusimapput. Soqutiginarnerpaagunarpoq misissuiffigissallugu Kalaallit Nunaata pisussaaffiinik eqqortitsiniarnissaq siunertaralugu fru Marianne Jensen sunik alloriaateqartitsisimanersoq. Tassami piffissami isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannit akuersaarneqarnerisa nalaani fru Marianne Jensen naalakkersuisuusimavoq.

 

Fru Marianne Jensen-ili akisussaatinneqarsinnaagunanngilaq, eqqarsaatigiinnaraanniluunniit ministeritut akisussaassutsip ukiut tallimanngorneranni pisoqalisoortarnera.

 

Inatsisitigulli politikkikkulluunniit akisussaatitsisinnaaneq apeqqutaatinnagu soqutiginarpoq paasissallugu akisussaaneq kimit tigummineqarsimanersoq, aammalu sooq ingerlanerliorneq taama annertutigisimanersoq. Kukkunivut ilinniarfigissagutsigik nassuerutigisinnaasariaqarpavut.

 

Taamatut aallaqqaataasunik oqaaseqarlutik Demokraatit siunnersuutitut saqqummiunneqartoq ilaliivigisinnaavaat aammalu innersuussutigissallugu siunnersuutip avatangiisinut eqqisisitsisarnermullu ataatsimiititaliami suliareqqinneqarnissaa.

 

 

 

Palle Christiansen

Demokraatit/Demokraterne