Samling
Justitsministeriet
Lovafdelingen
|
Kontor: |
<<JM.BNAVN1>>Strafferetskontoret<</JM.BNAVN1>> |
|
Sagsnr.: |
<<JM.SAGSNR>>2002‑730‑0525<</JM.SAGSNR>> |
|
Dok.: |
<<JM.DOKUMENT_FILNAVN>>LHO20682<</JM.DOKUMENT_FILNAVN>> |
Udkast
Anordning om ikrafttræden for Grønland af lov om
Den Internationale Straffedomstol
VI MARGRETHE DEN ANDEN, af Guds Nåde Danmarks Dronning, gør vitterligt:
I medfør af § 9 i lov nr. 342 af 16. maj 2001 om Den Internationale Straffedomstol bestem‑mes, at loven skal gælde for Grønland i følgende affattelse:
§ 1. Statutten for Den Internationale Straffedomstol, jf. bilaget til denne anordning, gælder i Grønland.
Stk. 2.Udenrigsministeren kan bestemme, at følgende bestemmelser skal gælde i Grønland:
1) Procesreglementet og ændringer heraf, jf. statuttens artikel 51.
2)Vejledende beskrivelser af gerningsindhold og ændringer heraf, jf. statuttens artikel 9.
3) Ændringer af statutten, som er vedtaget i medfør af statuttens artikel 121‑123.
§ 2. Justitsministeren træffer efter anmodning fra Den Internationale Straffedomstol beslut‑ning om udlevering af personer, mod hvem domstolen har indledt strafforfølgning.
Stk. 2.Justitsministeren træffer endvidere efter anmodning beslutning om udlevering til fuldbyrdelse af domstolens domme.
Stk. 3. Kapitel 3 og 4 i lov om udlevering af lovovertrædere finder anvendelse med de fornødne lempelser.
Stk. 4. Retten afgør efter anmodning fra en person, der tilbageholdes med henblik på udle‑vering til Den Internationale Straffedomstol, om betingelserne for midlertidig løsladelse efter statuttens artikel 59, stk. 3‑5, er opfyldt.
§ 3. Justitsministeren kan bestemme, at straf m.v., som er pålagt af Den Internationale Straffedomstol, kan fuldbyrdes i Gr ønland efter reglerne i statuttens kapitel 10.
Stk. 2.Fuldbyrdelsen skal i videst muligt omfang ske efter grønlandske regler og må ikke medføre skærpelse af domfældtes kriminalretlige situation.
Stk. 3.Justitsministerens afgørelse forelægges retten til godkendelse. Rettens afgørelse træffes ved dom. Retsplejelovens regler om udenretlig vedtagelse af bøde eller konfiskation finder dog tilsvarende anvendelse.
Stk. 4. Der kan ikke i Grønland træffes beslutning om bødeforvandling for en bøde, der er idø mt af Den Internationale Straffedomstol.
Stk. 5. Erstatning til ofre pålagt af Den Internationale Straffedomstol efter statuttens artikel 75 kan inddrives af justitsministeren ved udpantning og ved indeholdelse i den pågældendes indtægter efter reglerne om tilbageholdelse i løn og andre udbetalinger i retsplejelovens kapitel 7, § 12. Reglerne om inddrivelse af bøder finder i øvrigt tilsvarende anvendelse.
Stk. 6.Justitsministeren kan fastsætte nærmere regler om fuldbyrdelse i Grønland af straf m.v., som er pålagt af Den Internationale Straffedomstol, herunder på grundlag af overenskomst med domstolen.
§ 4. En person, der er dømt eller frifundet af Den Internationale Straffedomstol, kan ikke retsforfølges i Grønland for den samme handling.
§ 5. Bestemmelserne i kriminallovens kapitel 7 om forbrydelser mod den offentlige myndighed og kapitel 10 om falsk forklaring og falsk anklage finder også anvendelse, når forholdet angår Den Internationale Straffedomstol.
§ 6. Der skal beskikkes en bisidder for den, der afhøres i Grønland efter anmodning fra Den Internationale Straffedomstol. De hermed forbundne udgifter afholdes af det offentlige, medmindre retten under særlige omstændigheder bestemmer, at de skal betales af den, der afhøres.
§ 7.Justitsministeren kan fastsætte yderligere bestemmelser til gennemførelse af statutten for Den Internationale Straffedomstol, herunder på grundlag af overenskomst med domstolen.
§ 8.Udenrigsministeren fastsætter tidspunktet for anordningens ikrafttræden.
Givet på Amalienborg, den …
Under Vor Kongelige Hånd og Segl
Margrethe R.
/Per Stig Møller
Lovafdelingen
Den International Straffedomstol (nunat tamalaat pineqaatissitassanut eqqartuussiviat)
pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atortuulersinneqarnissaanik
peqqussut
UAGUT MARGRETHE AAPPAAT, Guutip Saammaanneranik Danmarkip Dronnin‑gia, nalunaarpugut:
Den International Straffedomstol pillugu inatsimmi nr. 342, 16. maj 2001‑imeersumi § 9 naapertorlugu aalajangerneqarpoq inatsit Kalaallit Nunaanni atuutissasoq imaattunik oqaasertaqar‑luni:
§ 1. Den Internationale Domstol pillugu malittarisassat, tak. peqqussummut matumunnga ilanngussaq, Kalaallit Nunaanni atuutissapput.
Imm. 2. Nunanut allanut ministerip aalajangersinnaavaa, aalajangersakkat makku Kalaallit Nunaanni atuutissasut:
1) Eqqartuussinernut malittarisassat aamma taakkua allannguutaat, tak. eqqatuussivik pillugu malittarisassani allaaserisaq 51.
2) Iliuutsit imarisaannik najoqqutassatut nassuiaatit taakkualu allannguutaat, tak. eqqartuussivik pillugu malittaisassani allaaserisaq 9.
3) Eqqartuussivik pillugu malittarisassat allannguutaat, malittarisassani allaaserisaq 121‑123 naapertorlugit akuersissutigisat.
§ 2. Inatsisinik atortitsinermut ministerip Den Internationale Straffedomstol‑imiit qinnuigineqarnikkut aalajangiiffigissavaa inuit eqqartuussivimmit pineqaatissitassatut eqqartuunneqalereersimasut nunagisamut tunniunneqarnissaat.
Imm. 2. Inatsisinik atortitsinermut ministerip aammattaaq qinnuigineqarnikkut aalajangiiffigissavaa eqqartuussiviup eqqartuussutaanik naammassisitsiniaanissamut nunagisamut tunniussisoqarnissaa.
Imm. 3. Inatsisinik unioqqutitsisut tunniunneqartarnissaannik inatsimmi kapitali 3 aamma 4 pisariaqarneratut sakkukillisaatitalerlugit atortuutinneqassapput.
Imm. 4. Eqqartuussiviup inummiit, Den Internationale Straffedomstol‑imut tunniunneqarnissaq siunertaralugu tigummigallarneqartumiit, qinnuigineqarnikkut aalajangiiffigissavaa, eqqartuussivik pillugu malittarisassani allaaserisaq 59, imm. 3‑5‑ malillugit iperaagallarnissamut patsisissaatitat naammassineqarsimanersut.
§ 3. Inatsisinik atortitsinermut ministerip aalajangersinnaavaa, pineqaatissiissutissat il. il. Den Internationale Straffedomstol‑imit eqqartuussutaasut, eqqartuussivik pillugu malittarisassani kapitali 10 malillugu Kalaallit Nunaanni naammassisinniarneqarsinnaanerat.
Imm. 2. Naammassisitsiniaaneq sapinngisamik Kalaallit Nunaanni malittarisassat malillugit pitinniarneqassaaq eqqartuunneqartullu pinerluuteqarneq pillugu inatsisitigut atugassarisaaniit sakkortunerusunik nassataqassanani.
Imm. 3. Inatsisinik atortitsinermut ministerip aalajangiinera eqqartuussivimmut akuersissutigisas‑sanngorlugu saqqummiunneqassaaq. Eqqartuussivik eqqartuussutikkut aalajangiissaaq. Taamaattorli eqqartuussisarnermik inatsimmi akiliisitsissutissanik imaluunniit arsaarinnissutissanik eqqartuussi‑nertaqanngitsumik akuersissutiginnittarneq pillugu malittarisassat taamatulli atortuutinneqassapput.
Imm. 4. Akiliisitsissutissat Den Internationale Straffedomstol‑imit eqqartuussutaasut allanngor‑tinneqarnissaat pillugu Kalaallit Nunaanni aalajangiisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 5. Pinerluttuliorfigineqartunut taarsiissutissat Den Internationale Straffedomstol‑imit malit‑tarisassani allaaserisaq 75 malillugu taarsiissutissaatitaasut inatsisinik atortitsinermut ministerip aki‑lersinniarsinnaavai qularnaveeqqusiisitsinikkut aammalu pineqartup aningaasarsiaanik ilanngaavi‑ginnittarnikkut eqqartuussisarnermik inatsimmi kapitali 7, § 12‑imi akissarsianik allanillu akiliutinik unerartitsisarneq pillugu malittarisassat malillugit. Aamma akiliisitsissutissanik akiliisitsiniaaneq pillugu malittarisassat atortuutinneqassapput.
Imm. 6. Inatsisinik atortitsinermut ministeri pineqaatissiissutinik il. il., Den Internationale Straffedomstol‑imit eqqartuussutaasunik, Kalaallit Nunaanni naammassisitsiniaaneq pillugu malit‑tarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq, tamatumani aamma eqqartuussivimmut pine‑qartumut isumaqatigiissut tunngavigalugu.
§ 4. Inuk, Den Internationale Straffedomstol‑imit eqqartuunneqarsimasoq imaluunniit pinngit‑suutitaasimasoq, iliuusaasimasoq taannaasoq pillugu Kalaallit Nunaanni eqqartuussisulersuunneqar‑sinnaanngilaq.
§ 5. Pisortat oqartussaassusiligaannut pinerluuteqarsimaneq pillugu pinerluttulerinermik inatsim‑mi kapitali 7 aamma eqqunngitsunik nassuiaasimaneq kiisalu eqqunngitsumik unnerluutigisaaneq pillugit kapitali 10 taamatulli atortuutinneqassapput, pissutsit Den Internationale Straffedomstol‑imut tunngassuteqarpata.
§ 6. Den Internationale Straffedomstol‑imiit qinnuigineqarnikkut Kalaallit Nunaanni killisiorne‑qartussamut illersuisussamik ivertitsisoqassaaq. Tamatumunnga atasumik aningaasartuutit pisortanit akilerneqassapput, eqqartuussiviup pissutsit immikkut ittut tunngavigalugit aalajangerismanngippagu killisiorneqartussamit akilerneqassasut.
§ 7. Inatsisinik atortitsinermut ministeri Den Internationale Straffedomstol pillugu malittarisassa‑nik naammassinninniarnissamut suli allatigut aalajangersaasinnaavoq, tamatumani aamma eqqar‑tuussivimmut isumaqatigiissut tunngavigalugu.
§ 8. Nunanut allanut ministerip piffissaq peqqussummik atortuulersitsivissaq aalajangissavaa.
Tunniunneqarput Amalienborg‑imi, ulloq¿.
Kunngiussutitsinnik Atsiorpugut Naqissusiillutalu
MARGRETHE R.
Per Stig Møller
Juridisk Tjeneste
Uunga: Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat J.nr.:JT.1,119.H.19‑12.c
Namm.Oqartussat J.nr.81.07
Nuutinn.:Statsministeriet
Justitsministeriet
Forsvarsministeriet
Uannga: Udenrigsministeriet Ulloq: 12.december 2001
Pineq.: Den Internationale Straffedomstol pillugu
inatsisip Kalaallit Nunaanni atortuulersinneqarnissaa
FN‑imi diplomatit Ruumami ataatsimeersuartut ulloq 17. juli 1998 akuersissutigaat nunat tamalaat pineqaatissiissutissanik eqqartuussiviata ataavartussap malittarisassai. Malittarisassat atuutilissapput, naalagaaffinnit 60‑iusunit atortuulersitsissummik atsiorneqareerunik. Malittarisassat 10. december 2001 killigalugu naalagaaffinnit 139‑init atsiorneqarput. Naalagaaffiit 47‑t malittarisassanik atortus‑sanngortitsissummik atsiuisimapput, tamatumani aamma Sverige, Norge, Finland Islandilu, kiisalu Danmark, malittarissanik ulloq 21. juni 2001 atortussanngortitsisoq.
Eqqartuussivik piginnaassusilerneqarumaarpoq nunani tamalaani pinerluuteqarnerit sakkortunerpaat imaannaannginnerpaallu suliarisarnissaannut, t. i. inunnik toqoraanerit, silarsuarmi inunnut tamanut pinerluuteqarnerit, sorsunnerni pinerluuteqarnerit peqqarniitsumillu saassussinerit. Eqqartuussiviup eqqartuussisinnaatitaanera killiliiffigineqarumaarpoq pissutsinut, nunagisami eqqartuussisulersuussi‑nissat ingerlanneqarsinnaanngiffiinut imaluunniit sunniuteqarsinnaanngiffiinut.
Eqqartuussivik pillugu malittarisassat nunat tamalaat pineqaatissitassanut aaqqissuulluakkamik sun‑niutilimmillu eqqartuussiveqalernissaannut siullertut pingaarutilittut alloriartitsipput, taamalu eqqar‑tuussivik taanna inuiaqatigiinni eqqartuussiveqarnikkut siuariarnerujussuartut isigisariaqarpoq. Dan‑markip nunat EU‑mut ilaasortaasut allat peqatigalugit sulissutigaa nunani tamalaani inuiaqatigiit ilaanniit tamaniit eqqartuussivimmut sapinngisamik annertuumik tapersersuisoqarnissaa pillugu.
Den Internationale Straffedomstol pillugu inatsit nr. 342 siunertaqarpoq Den Internationale Straffedomstol pillugu malittarisassat danskit eqqartuussiviini malittarisassanut ilanngunneqarlutillu naammassiniarneqarnissaannik. Eqqartuussivik pilllugu malittarisassat malittarisassaatinut ilanngunnissaat qinerneqarpoq pissutigalugu imaqarmata naalagaaffiit peqataasut eqqartuussivimmik suleqatiginninnissamut pisussaaffiisa sukumiisumik aaqqissuussivigisaanerannik. Pisussaaffinnik tamakkkuninnga danskit inatsisaanni nangitsinerussaaq annertooq sukumiisuusorlu.
Tamatuma saniatigut inatsit imatut suliaavoq, taamaasilluni pingaarutilitsigut aalajangersagartaqarluni danskit pisortaqarfiisa malittarisassat pineqartut nassatarisaattut pisussaaffinnik naammassinninniarnissaannut pisariaqartunik. Inatsisip taamaasilluni kingunerissavaa Danmarkimi aalajangiisoqarsinnaanera inunnik eqqartuussivimmi pineqartumi eqqartuussisulersuussinissaq imaluunniit eqqartuussiviup eqqartuussutaanik naammassisitsiniaanissaq siunertaralugu tunniussinissap sulissutiginissaanut. Inatsit periarfissiivoq eqqartuussiviup eqqartuussutigisaata danskit parnaarussiviini naammassisinniarneqarnissaanut. Ta‑matuma saniatigut inatsit aalajangersagartaqarpoq inuup eqqartuussivik pineqartoq aqqutigalugu pi‑neqaatissitap imaluunniit pinngitsuutitaasup iliuuserisimasat taakkuusut pillugit danskit eqqartuussi‑viini pineqaatissinniarneqarnissaanut akornusiisussanik. Aammattaaq pisortat oqartussaatitaannut pinerluuteqarnerit pillugit pineqaatissiisarnermik inatsimmi kapitali 14 aamma eqqunngitsunik nas‑suiaasimaneq eqqunngitsumillu unnerluutigisaaneq pillugit kapitali 17 atortuutinneqartassapput, pis‑sutsit eqqartuussivimmut tunngassuteqaraangata. Inatsit naapertorlugu eqqartuussivimmit qinnuigi‑neqarnikkut nunami maani killisiuinernut atatillugu illersuisussatut toqqakkamut aningaasartuutit pisortanit akilerneqartartussaapput, eqqartuussiviup pissutsit immikkut ittut tunngavigalugit aalajan‑gersimanngippagu aningaasartuutissat killisiorneqartup akilissagai. Naggataagut inatsit periarfissii‑voq inatsisinik atortitsinermut ministerip malittarisassanik naammassinninniarnissamut suli allatigut aalajangersagaliorsinnaaneranut.
Kalaallit Nunaanni aaqqissuussinermut tunngavigisat
Den Internationale Straffedomstol pillugu inatsimmi § 9‑mi aalajangerneqarpoq, inatsit atuutissann‑gitsoq Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni, kisianni nunap ilaani taakkunani atortuulersinne‑qarsinnaasoq kunngip peqqussutaatigut Savalimmiuni Kalaallit Nunaannilu pissutsit immikkut ittut tunngavigalugit allaassutitalerlugu.
Namminersornerusut pillugit inatsit malillugu naalagaaffiit isumaqatigiissusiaat, Folketingimit aku‑erineqaqqaartariaqartut aammalu Kalaallit Nunaannik attuisut, Namminersornerullutik Oqartussanut saqqummiunneqartussaapput oqaaseqaateqarfigisassatut. Aammattaaq allaffissornikkut peqqussusiat, tamatumani aamma kunngip peqqussusiai, Kalaallit Nunaannut immikkut pingaarutillit, Namminer‑sornerullutik Oqartussanut oqaaseqaateqarfigisassatut saqqummiunneqaqqaartussaapput, tak. Nam‑minersornerusut pillugit inatsimmi § 13.
Den Internationale Straffedomstol pillugu malittarisassanik Danmarkip nunanit allanit siulliit ilaga‑lugit atortussanngortitsinissaanik kissaateqarneq pissutigalugu Danmarki atortussanngortitsissummi‑ni nalunaarutigaa malittarisassat pineqartut Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu atuutitinneqanngik‑kallassasut. Malittarisassalli atortuulersinneqarpata danskit naalagaaffianni tamarmi inuiaat inatsi‑saasigut pinngitsoorani malitassanngortussaapput.
Tamatumunnga pissutaavoq ICC‑mut malittarisassani allaaserisaq 120‑mi aalajangerneqarmat, eq‑qartuussivik pillugu malittarisassanut nangaasoorutinik saqqummiussisoqarsinnaanngitsoq.
Aallaaviusoq tassaavoq naalagaaffiit isumaqatigiissutaata Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni atortuutinneqannginnissaanik Danmarkip illuinnaasiortumik nalunaaruteqarnerata inuiaat inatsisaat naapertorlugit nangaassuteqartutut naliliiffigineqarsinnaammat, tak. Isumaqatigiissutitigut piginnaa‑titaaneq pillugu Wien‑imi isumaqatigiissummi allaaserisaq 19 ff.
ICC pillugu malittarisassat eqqarsaatigalugit tunngavissaatittariaqarpoq Danmarkip illuinnaasiortu‑mik nalunaaruteqarneratigut isumaqatigiissummi inatsisitigut sunniutissat allanngorsinnaanerat, s.ass. inunnik tunniussisarneq pillugu malittarisassat aalajangersagartaasa Kalaallit Nunaanni atortussaannginnerat pissutigiinnarlugu. Taamaattumik Nunanut Allanut Ministereqarfimmi isummat malillugit aarlerinaateqarpoq, Eqqartuussiviup sulilernerata nalaani taamatut illuinnaasiortumik nalunaarutaasimasoq atuuttuassappat.
Taamaattumik Nunanut Allanut Ministereqarfiup kissaatigaa Den Internationale Straffedomstol pil‑lugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atortuulersinneqarnissaanik peqqussummut missiliuusiap matumunnga ilanngunneqartup Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanut saqqummiunneqarnissaa peqqussusiap ilusilersornera pillugu oqaaseqaateqarfigisassatut.
Peqqussummik siuinertaavoq Den Internationale Straffedomstol pillugu malittarisassat Kalaallit Nunaanni naammassiniarnissaat, tak. Den Internationale Straffedomstol pillugu inatsimmi § 9. Kalaallit Nunaannut tunngatillugu tamanna isumaqarpoq pineqaatissitassanut eqqartuussiviup taamatuttaaq piginnaassusilerneqarnissaa nunani tamalaani imaannaanngitsumik pinerluuteqarnerit. Kalaallit Nunaani pinerluutaasimagaangata eqqartuussisulersuussinissamut.
Nunanut Allanut Ministereqarfiup qinnutigiumavaa oqaaseqaatissaq sapinngisamik piaartumik nassiunneqassasoq, taaneqareersutut naalakkersuisut pingaartimmassuk eqqartuussivik pillugu malittarisassat atortuulersinneqarfianni danskit naalagaaffiannut tamarmiusumut atuutitinneqarnissaat.
Inatsit nr. 342, 16. maj 2001‑imeersoq ilisimatitsissutitut ilanngunneqarpoq.
Nunanut Allanut Ministereqarfik