Samling
UPA 2002/18.2
08. maj 2002
Olga Poulsen
Inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.
Aapassaaneernera
Peqqussutissap siullermeerneqarnerani Inuit Ataqatigiinniit uparuaatigaarput, allannguutissamut siunnersuutip kalaallisuuata qallunaatuuatalu assigiinngissuteqarnerat. Assigiinngissutsit takuneqarsinnaapput kalaallisuuani quppernerit 8-anni, qallunaatuuanilu quppernerit 7-aanni.
Ineqarnermut Naalakkersuisoq Ineqarnermut Ataatsimiisitaliap Isumaliutissiissutaanut akissuteqarnermini, qallunaatuuata nalinginnaasumik nassuiaatitaani allassimasoq atortussanngortinniarpaa. Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput allannguutissap siullermeerneqarnerani eqqartorneqartoq tassaammat piginneqatigiilluni pigisatulluunniit inissianngortitsinerup malitsigisaanik ineqartut pisinnaatitaaffiinut tunngasut.
Siullermeerinninnermi paasilluareerparput attartortoq inissiamik piginneqatigiilluni inissiatut imaluunniit pigisatut tiguserusunngitsoq, atugassarititaasut allanngornagit attartortutut ineqaannarnissaminut imaluunniit nammineq kissaatigalugu inissiap taamaaqataanut annikinnerpaamik angeqataanut nuunnissaminut periarfissaqartoq. ( Taanna § 7a-mi ersarilluinnarpoq.) Inuit Ataqatigiinniit taassumap pissusissamisoortuunera oqaatigivarput.
Ajuusaarutigalugu oqaatigissavarput peqqussutissap siullermeerneqarnerani nalinginnaasumik nassuiaatit kalaallisuuini iluatinnaatilik - pingaartumik attartortut pisinnaatitaaffiinut tunngasoq – tassalu attartortut pineqartut piffissap sivisuup ingerlanerani attartornermik taamaatinnissaanut periarfissaat pillugit malittarisassiornissaq, maannakkut aappassaaneerinninnermi peerneqarmat.
Inuit Ataqatigiinniit piumasarissavarput peqqussutissap pingajussaaneerneqarnissaanut taassumap aaqqinniarneqarnissaa, tassami apeqqut taanna attartortunut piginneqatigiilluni pigisatulluunniit inissiaatileqatigiinnik peqatigiiffiliornermi piginnittussanngortussanut pingaaruteqarluinnarmat. Assersuutigalugu piginneqatigiilluni peqatigiiffinnut ilaasimalluni, arlaannilli peqquteqarluni piginneqatigiiffimmut ilaajunnaartariaqassagaanni qanoq pisinnaatitaaffeqartoqassava?
Taanna apeqqut siullermeerinninnermi aamma apeqqutigivarput soqutigisimagaluarlugulu Naalakkersuisut tassunga tunngatillugu qanoq takorluugaqarsimanersut. Ajoraluartumilli takusinnaavarput ataatsimiisitaliamit misissorneqarsimanngitsoq, taamaalillunilu aamma Naalakkersuisumit isummerfigineqarani peqqussutissamut siunnersuummit nalinginnaasumik nassuiaatiniit peerneqaannarpoq. Tamanna pissusissamisuunngitsutut isigaarput, aaqqinneqartariaqartutullu pingaaruteqartutut isigalugu.
Kapitalafkast-imut tunngatillugu Inatsisartut Naalakkersuisunit piumaffigineqarput procent-mik aalajangiissasut. Taannaluunniit ataatsimiititaliamit isummerfigineqarsimanngilaq, minnerunngitsumillu maluginiagassaavoq taassumap Ineqarnermut Ataatsimiisitaliamit isummerfigineqarsimannginnera Naalakkersuisunit aappassaaneerinninnissamut tunngatillugu oqaaseqarfigineqannginnera.
Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut apeqqut taanna pingaaruteqaqimmat, Aningaasanullu Inatsimmut attuumassuteqarmat misissorluartariaqartoq. Misissuilluaqqusinitsinnut tunngavigaarput, isumaqaratta kapitalafkast-imik allanngortitsinerup aningaasatigut aammalu attartortut akiliutigiligiumaagassaanut attuumassuteqartoq. Taamaattumik innersuussimagaluarparput Ineqarnermut ataatsimiititaliaq Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq peqatigalugu misissueqqissaariarlutik, Inatsisartunut innersuussuteqassasut. Tamanna isumaliutissiissutikkut saqqummiunneqartukkut takuneqarsinnaavoq pisimanngitsoq, taamaattumik Inuit Atasqatigiinniit piumasarissavarput suliap maannakkut unitsinneqarluni Ataatsimiisitaliamut utertinneqassasoq, suliakkiissutigineqartut suliarineqarsimannginerat peqqutigalugu.