Samling
Dansk tekst mangler
Kattusseqatigiit 22.04.2002
Kandidatforbundet
Mogens Kleist
UPA 2002 / 81-98-41 & 42
Asii Chemnitz Narup, Mads Peter Grønvold, Otto Steenholdt-illu pension-it pillugit aalajangiiffigisassatut siunnersuutaannut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqaateqarfigissavagut:
Ullumikkut utoqqalinersiutillit aningaasatigut tigusartagaat naluneqanngitsutut assigiin-ngitsupilussuupput.
Aappaqaraanni aapparisap akissarsiai tunngavingalugit pension-it naatsorsorneqartarput.
Taamatullu iliornerup kingunerisarpaa utoqqaat ilaat misigisarmata immikkoortinneqartutut pineqarlutik.
Asii Chemnitz Narup-ip ersarissumik taakkartorpaa utoqqalinersiutillit tigusartagaasa ukiumoortumik nalimmassarneqartalernissaat aningaasap nalikilliartortarnera tunngavingalugu
taamatullu Asiip oqaatigisai Kattusseqatigiinniit isumaqatigilluinnarpagut.
Assersuutigisinnaavarput utoqqalinersiuteqaraanni imal. sulisinnajunnarnersiuteqaraanni aapparisap aningaasarsiariasai ullumikkut toqqammaviusarmata pension-it annertussusissaannut naatsorsuinerni .
Tamaammat pissutsit ullumikkut atuuttut assigalugit pension-it ukiumiit ukiumut nalim-massarneqartalernissaat Kattusseqatigiinniit naleqquttutut isagaarput.
Utoqqaat ulluinnarni inuuniarnerannut pitsanngorsaataasinnaasut tamaasa ujartorniartariaqar-tutut isigigatsigit.
Nalunngilarpummi ullumikkut suut tamarmik akitsoraluttuinnartut. Nioqqutissaannaanngitsut aammattaaq ineqarnermut tunngasut akitsoriartorput.
Ullumikkut kalaalimernit akii kisiisa qissimissagutsigit utoqqartagut iluamik pisisinnaanngillat akisuallaarneri pissutaallutik aammattaaq utoqqaat ulluinnarni aningaasartuutigisartagaat annertummata kommuunini ataasiakkaani.
Nunatsinni kommune-t tamarluinnarmik immikkut utoqqarnut tapiissutinik tuniussisinnaapput, taamaattorli kommune-miit kommune-mut assigiinngitsupilorujussuupput.
Kommuunit utoqqarnut ersarinnerusumik politik-eqarusukkaluarutik aporfigiuartuagaat tassaavoq aningaasaqarneq. Ersarissumik pitsaasumillu kommuunit utoqqartaminnut iliuu-seqarusuttartut tusartarparput.
Ullumikkummi nalunngilarput kommune-t taamaallaat pisinnaatitaaffeqarmata namminneq aalaajangiiffigisinnaasaannik inummut tapiissutinut tunngatillugu.
Taakkualu annertussusaat kommune-t aningaasaqarnerisa pakkersermaartittaraat.
Ukiuni kingullerni arlalissuarni inatsisartutigut utoqqarnut tunngasunik eqqartuisarnerit annertusarsimapput aammalu 1995-imiit maannakkumut misissuisarsimanerit sumut killissimanersut Kattusseqatiginniit paaserusuppagut.
Ingammik Socialreformkommission-iusimasut kingorna misissuisarsimanerit.Tassami utoqqaat aningaasatigut misissuiffigineqarnerit ullumikkumut suli annertunerusumik Naalakkersuisuniit paasisaqarfiginnginatsigit.
Aalajangeeqataaniarutta paasissutissat ersarissut ullumikkut pigisariaqarpagut.
Inangmmik misissuisarsimanerit ullutsinnut naleqqunnersut aammattaat naliliiffiginiassagatsigit.
Utoqqalinersiallit akileraarutaasa appartinneqarsinnaanerannut aalajangiiffigisassatut siun-nersuutinut tunngatillugu oqaatigissavaralu Naalakkersusiusut ukioq kingullerli oqaatigisaat misissuisimanerit sumut killissimanersut paaserusukkatsigit utoqqarnut tungatillugu.Tassami ukiut kiisa arlalinngorput utoqqarnut tunngasunik oqallittarnitsinnut annertunerusumillu ulloq manna tikillugu aaqqiinikuunata, ukioq 1998 eqqaassanngikkaanni.
Inatsisartunut qineqqusaarnerni utoqqaat annertuumik qineqqusaarutaasarput.
Taamaattorli ullumikkut oqaatigisariaqarpaput oqaatsit annertunerusumik kimeqanngitsuu-sarsimasut. Malunnarmammi aaqqiiniaraanni aningaasaq annertuumik aporfiusartoq.
Ullumikkut utoqqaat aperisarput sooq taama assigiinngitsigisumik pineqarnerlutik aammalu ilaasa assersuuttarlugu qallunaat nunaanni utoqqaqatimik pineqarnerat.
Assersuutissat ilagaat utoqqaat allatuulli initaaraangaamik pinngitsooratik akiliisinneqartarput inigisaminnut qularnaveeqqutinik (depositum-imik) namminneq pension-isiaanniit, taamaa-sillunilu utoqqaat ulluinnarni inuuniutigisassaat suli appartinneqartarlutik akiligassaqalernertik allanut pissutigalugu.
Ullumikkut aningaasap nalinga 4,1 % nalikilleriarsimasoq tusagassiutitigut tusartarparput, taa-maasilluni nioqqutissat ulluinnarni inuuniutiginiakkagut akitsoriarsimassapput taamatut annertutigisumik.
Taamaasillunilu utoqqaat inuuniarnerminni aningaasat suli annertunerusut atortariaqartaler-simassavaat.
Uffalu illiuatungaani pension-it nikinnikuunngitsut piffissami tassani.
Imaappoq utoqqalinersiallit imal.sulisinnaajunnaarnersiallit inuuniutigisassaat ukiuni kingullerni aningaasatigut appariarsimapput uffalu allat suut tamarmik akitsoriarsimasut aningaasap nalikillisimanera eqqarsaatigalugu.
Taamatut naattumik oqaaseqarluta siunnersuuteqartunut oqaaseqaateqarpugut Naalakkersuisullu kaammattussallugit uagut aalajangiitinnata misissusisimanerit qanimut paaseqqaarusukkatsigit.