Samling
UPA 2002/88.1
15. April 2002
Paninnguaq Olsen
Piniartunut atuarfimmik pilersitsinissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.
(Inatsisartunut ilaasortaq Ole Lynge)
Siullermeerneqarnera
Inatsisartunut ilaasortap Ole Lynge-p piniartunut ilinniarfiliornissamut Naalakkersuisut 2003-mut Aningaasanut Inatsisissamut ilanngussiniarnissamik peqquneqarnissaanik Inatsisartut aalajangiinisaannik siunnerssutaanut Inuit Ataqatigiit ima oqaaseqassaagut:
Siullermik Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup mannakkumut piniarneq pillugu ilinniarneqarsinnaasut aammalu sumiiffinni inuussutissarsiutinut atuarfinni tassa Siammasissumik Tunngaviusumik Ilinniarfinni piniartuunermut tunngasut pillugit ilinniarsinnaanissamut periarfissat suunerisa ilisimatitsissutigineqarlutillu paasisitsissutigineqartarnissaat periarfissatut taasimammagit, kiisalu kommunini ataasiakkaani saammineqarsinnaasutut saqqummiussissummi taagorneqartut periarfissaassammata. Tamanna namminermini ajunngilluinnartuuvoq.
Inuit Ataqatigiit qangarsuaaniilli nunap inuiisut piniartutullu ukiorpassuarni nunatsinni inuussutissarsiuteqarneq, ullumikkumut aamma suli attanneqartoq, aammalu nuna manna inoqartillugu attanneqartuartussaq pingaartitariuarparput.
Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut piniartutut inussutissarsiuteqarneq allatulli inuussutissarsiutitut ineriartortinneqartariaqartoq, taamaattumillu siunnersuuteqartup Inuit Ataqatigiinneersup Ole Lyngep 2003-mi aningaasanut inatsimmut piniarnermik ilinniarfimmik pilersitsisoqarnissaanik siunnerfilimmik siunnersuuteqarnera tamakkiisumik taperserusullutigu.
Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut nunap inuiisut inissisimanerput pillugu nunarsuarmioqatitsinnit nakkutigineqarlutalu isiginiarneqarnerput annertusoq, nunasiaatitullu namminersornerunermik aaqqissuussivigineqarsimasuni siuttunut ilaagatta tamanna aamma immikkut maluginiarneqartartoq. Tamanna nalunngilarput avatitsinneersunik nunanik allanik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiortarnitsigut.
Taamaattumik Inuit Ataqatigiit pingaartitarilluinnarpaat inuiattut kinaassuseqarnitsinnut tunngaviliilluinnartut aammalu siulitsinnit kingornutatta inuiattut namminiussusilittut, nunallu inuiiisut akuerineqarnissatsinnut tunngavileeqataasussamik pataajaallisakkamik aalaakkaasumillu ilinniarfimmik peqarnissarput.
Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut nunamut namminermut inuinullu piniartuunermit kingoqqisunut aammalu suli piniartuunermik ingerlataqartunut pissusissamisuuinnassasoq inuiaqatigiittut akisussaassuseqarpalaartumik piniartuunermut tunngasunik annertunerusumik piorsaagutta.
Pingaaruteqarluinnarpoq nunanit allanit piniartuunermik inuussutissarsiuteqarnerput pillugu ukiuni kingullerni sakkortuumik saassutaarineqartartilluta isiginiarneqarnerput illuatungilerniarlugu tigussaasumik tunngavilimmik takussutissiinissarput. Tamannalu Piniartuunermik tunngavilimmik ilinniarfimmik pilersitsinikkut anguneqarsinnaavoq. Ilumoortuusinnaanngilarmi nunap matumaa inuiisa tunngavippiaannit aallaveqartumik ilinniarfimmik nuna manna innuttaminut annertunerusumik neqeroorutissaqannginnerassallugu. Naak massa pikkorissarnissanik pisariaqartitsineq aallaavigalugu neqeroorutissaqaraluartugut, tamaatooq illuatugaatigut piumasarivillugu ilinniartuunissamik tunngaviatillugu ilisimasariaqavitanik piumasaqaatitalimmik naammassinniffiusinnaasumik peqanngilagut. Tamannalu Inuit Ataqatigiit pissusissamisuunngitsutut isigaarput, ilinniarfimmillu annertunerusumik ilusilikkamik siunnerfeqarnissarput pingaaruteqarluinnartutut nalilerlutigu.
Naliliivugut nunat suulluunniit namminerisaminnik inuussutissarsiuteqarnertik aallaavigalugit ineriartorsimasut namminersortuusullu pinngitsoorsinnaanngimmassuk nunami inuussutit pisuussutillu atorneqartut tunngavigerpiarlugit ilinniartitaanikkut periarfissanik peqarnissartik pinngitsoorsinnaanngilluinnaraat ilisimaqqissaaratsigu. Aammalu nunap tunniussinnaasai pisuussutaalu aallaavigeqqisaarlugit avammut niuernermik ingerlatsisuusarmata tamatunngalu ilinniarsimasuusarlutik.
Assersuutigalugu; assersuutissaq manna maani paasininnerput tunngavigalugu tigussaanerummat - qallunaat nunaanni aningaasarsiornermi pingaaruteqarluinnartut ilaat nunaateqarneq. Qallunaat naalagaaffiannut aatsaat iluatsissinnaavoq nunalerinermut tunngasutigut annertuumik ilianniagaqarsimanermik tunngavissaqartinneqarmat. Tamannali uagut inuit nunatsinni sumut atorsinnaavarput? Aap, immaqa oqartoqarsinnaavoq aningaasarsiornikkut nioqqutissallu pitsaassusissaatigut tamanna ilinniarfigisinnaagipput.
Naammanngilarli nunatsinni inuit piniarnermik inuussutissarsiuteqarneq tunngavigimmassuk nunaatilittut ilinniagaqartuusimanissaq angusimassallugu, tamannami ullumikkut nunatsinni inuussutissarsiutit ineriartortinneqartuarnissaannut atussagaluarutsigu naammaganilu tulluavinnanilu killeqarluinnartoq tamatta ilisimagatsigu.
Illuatungaatigulli nunatut namminiussuseqartutut ingerlalernissamik kissaateqartuni, aammalu inuiattut nunallu inuiisut akuerineqarnissamik kissaateqartuni pingaaruteqarluinnarpoq nunap pisuussutai aallavigerpiarlugit ilinniarfimmik peqarnissaq. Tamannalu Piniarnermik illiniarfik aqqutigalugu ilusilersorneqarsinnaalluartoq Inuit Ataqatigiit takorloorparput.
Taamaaliorneq nunatta pissuusuutai aallaavigalugit avammut niuernitsinnut nukittorsaataassasoq kialluunniit miserratigisinnaanngilaa. Ullumikkummi nunanit allanit aamma niueqatigisartakkatsinnit allaat niueqatigiinnikkut mattussiniarnermik siorasaaruteqartarneq tusarnartaajunnaarpoq. Tamannalu nunamut pisuussutit aallaavigalugit napaniutilimmut peqqinnanngilaq isiginerluutaalluni, niuernikkullu ineriartortitsiniarnermik killiliisuulluni. Tamanna Inuit Ataqatigiit sakkortuumik inuiattut nammineq nunalittut kinaassusilittullu akuerineqarnissamik anguniagaqarnitsinni akueriumanngilarput.
Taaamaattumik nunatut inuttullu pinngortitap pisuussutaanik atuisutut nunanit allanit niuernikkut inuussuteqarnikkullu akuerineqarnissarput tunngavissiuuttariaqaleripput Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut. Tamanna pisinnaavoq ilaatigut nunanik uagutsitulli nunap inuiisut nunaminni pisuussutitik aallaavigalugit ineriartortuni akuerineqarnissamik sorsuutiginnittut peqatiginerisigut suleqatiginerisigullu. Pingaarnerpaassaarli piniartutut inuussutissarsiuteqarnitta ilinniartitaanikkut akuerisaasukkut aqqutissiuunneqarnissaa.
Taamaaliorutta nunatut nunap pisuussutaanik akisussaassuseqartumik atuisuunerput takutissinaavarput.
Piujuartitsinissamik isuma, imminullu akilersinnaasumik nunap pisuusutaanik niuernikkut ineriartortitsineq aqqutissiuuttariaqaripput avatitsinnit piumasaqaataagaluttuinnarpoq. Kiisalu pisuussutinik atorluaanissamik isuma;- aamma inuiaat kalaallit siulitsinnit kingornutarput, taamaattorli ilinniagaqarsimanikkut tunngavissaqartinngisarput, piniarnermik ilinniarfiliornikkut tunngavissaqartilissagipput Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.
Niuernikkut nioqqutissat pitsaassusissaannik nunarsuarmioqatigiit akornanni peqataaneruleriartornitta sakkortuumik piumasaqaatigaa pitsaassuseq aalajangersimasoq akilu pitsaasoq. Tamanna anguneqarsinnaavoq nunap nammineq inuussutissarsiutimi pingaarnerit ilaasa - tassalu piniartuunermik inuussutissarsiuteqarnerup - sukumiisumik tamatigoortumik akuerisaasumillu ilinniarfiliunneqarneratigut. Tamanna Inuit Ataqatigiit isummatsinni aalajangiusimavarput anguniartuassallutigulu.
Inuiattut nammineq nunalittut pinngortitallu pisuussutaanik atuisutut niuernikkut ineriartornitsinni nunanit allanit naallerarneqartarnerput akuersaaginnasinnaajunnaarparput, ullumikkornillu annertunerusumik iliuuseqartariaqalerpugut. Taamaattumik nunap pisusuussutai aallaavigalugit atorluaanissamik siunertaqartumik ilalimmik ilinniarfimmik pilersitsisariaqarnerput pisariaqarluinnartoq Inuit Ataqatigiit erseqqissaaqataaffigiumavarput.
Ilinniartitaanermik Naalakkersuisup piniarnermik ilinniarnermik neqeroorutaasinnaasutut taagorsimasaasa - aamma Inuit Ataqatigiit anguniartuarsimasatta - saniatigut pingaaruteqarluinnarpoq pisuussutitta inuiattut kalaallisut inunnik kinaassuseqartitsisut atorluarneqarlutillu ineriartortittuarnissaannut peqataatillugit ilanngutissallugit tassaasut atisalioriaatit piniakkatsinnik aallaaveqartut. Taakku aamma ullumikkut annertunerusumik piumasaqataanngitsumik ilinniarnissamik neqerooruteqarnikkut ingerlanneqaraluarpummi, piniarnemilli ilinniarfimmik ilusilersuinermi ilanngullugit peqataatinneqartariaqartut Inuit Ataqatigiit pingaaruteqarluinnartutut isigaagut. Aamma ullumikkut avammut niuernitsinnut pingaaruteqarluinnartut ilagilersimammatigit, taamaattorli aaqqissuussaasumik akuerisaasumillu ilinniarfeqartinneqaratik.
Tamaammat Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut nunanit allanit isigineqarnerput piniartuunermit tunngaveqartoq, aammalu inuiattut nammineerluta ilinniartitaanikkut ineriartortittariaqagarput naalakkersuisut soqutigisariaqaraat. Taamaattumik aamma naalakkersuinermik suliaqartut piniarnermik ilinniarfimmik tunngaviliinissamut aqqutissiusseqataasariaqartut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.
Taama oqaaseqarluta Ole Lyngep Inuit Ataqatigiinnersup Piniartunut ilinniarfiliornissamik Naalakkersuisut 2003-mut aningaasanut Inatsisissamut ilanngussinissamik peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiinissaannik siunnersuutaa taperserparput. Kissaatigissallutigulu aappassaaneerneqartinnani ataatsimiititaliamit susassaqartumit peqqissaartumik sukumiilluinnartumillu suliarineqarnissaa.