Samling
3 maj 2005 UPA 2005/32
Kalaallit Nunaanni uuliamik gassimillu misissueqqissaarnerup qalluinerullu atorluaaanerullu inuiaqatigiinnut attuumassutai pillugit nassuiaat.
Kalaallit nunaanni uuliamik qassimillu misissueqqissaarnerup qalluinerullu inuaqatigiinnut attuumassutai pillugit nassuiaat Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq Siumumit nuannaarutigalugulu qujassutigaarput.
Nassuiaat imartoqaaq ersarissumillu paasissutissiisuuvoq, siunissami uuliamik gassemillu nunatsinni nassaartoqarlunilu qalluisoqalissagaluarpat periutsit suut atorlugit pilersaarusiortoqarnissaanik aammalu qanoq nunatsinnut aningaasar-siornikkut suliffissaqarnikkullu iluaqutaasumik sunniuteqarsinnanissaanik, taan-naavorlu eqqumaniarfigalugu ingerlatsinissamik iliuuseqarfissaq.
Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut tunngasut aqunneqarnerat Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aatsitassat pillugit immikkut ittunut sinaa-kusiussat iluini ingerlanneqarput, Aatsitassanut Siunnersuisooqatigiit nunatta inatsisartuinit qallunaat nunaatalu inatsisartuinit aveqatigiittumik ilaasor-taaffigineqarpoq, ullumimut suli taamatut ingerlasoqarluni. Peqatigisaanillu Namminersornerullutik Oqartussat aamma naalagaaffiup akornanni isertitat agguataarneqarnissaat attatiinnarneqarpoq, ukiumut 500 mio. kr. -t tikillugit isumaqatigiissuteqartoqarsinnaalluni,tassalu 50/50%-imik aaqqissuussinermik 1988-imi isumaqatigiissutaasoq ullumimut suli atuuttuulluni. Tamassumallu qanoq allanngortinneqarsinnaanera Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitarsuarmit maanna immikkut suleqatigiissitaliorlugu ingerlanneqarpoq, Siumumiillu pissan-ngatigaarput ukioq 2006-ip naajartornerani qanoq ittumik allannguisoqarlunilu siunnerfeqartoqarumaarnera erseqqissiumaartoq taamalu allannguisoqarumaarluni, tamanna Siumumit qilanaaralugu utaqqissavarput.
Kalaallit nunaanni uuliamik gassemillu misissueqqissaanerit ingerlanneqartarnerat nunatta inuinik soqutigineqarluinnartuupput, soorlumi tamatta eqqaamajunnarsivarput 1970 ¿ikkut aallartinneranni Kangaamiut avataani qillerinerit pisut, taamalu ikummatissaqarsinnaaneranik ersiutit annikitsut
taamaallaat taamanikkut malussarfigineqarsimasut. Taamaakkaluartoq nunatta uuliamik gassemillu
nassaarfigineqarsinnaanera ilimanaatilerujussuusoq ilisimavarput,nunattami sananeqaataatigut takussutissaqartinneqaleraluttuinnarmat annertuumik pisuussutinik taakkunannga toqqortaqartoq.
Taamalu nunaminertami Qeqertarsuup avannarpasinnerusortaaniit Nuussuaq aqqusaarlugu Sigguup Nunaata kujataatungaa tikillugu seerisoqarnera 1992-imi nalunaarsorneqarportaaq.
2000 -imi Nunatta Kitaata qeqqata imartaani Statoil-gruppen misissueqqissaarluni qillerimmat siunissami misissueqqissaarnissap aaqqissornissaanut pingaarutilinnik pissarsiffiuvoq. 1999-2003-mi sajuppillatitsisarluni misissuisanerit aammalu saviup kajungerisaa atorlugu paasissutissat imatut takussutissiimmata Ungavap innarlerfia atuarlugu tasinngortaasaqarfeqartoq Canadap kangimut sineriaani Labradorip avataani imartamiit Qeqertarsuaq-Nuussuarmi uuliamik seeriffiusunut ikummatissaqarfiit imminnut atassuteqarsinnaaneragaallutik.
Aamma Qeqertarsuup-Nuussuup avataani imartami 2000 km-t sinnerlugit isorartussuseqartunik sajuppillatsitsisarnikkut paasissutissat 2005-imi katersorneqarnissaat pilersaarutaavoq. Paasissutissat tamakku 2006-imi siusissukkut naammassillugit suliarineqarsimassapput nalilersorneqarlutillu, taamalu inernera uuliasiornermik suliffissaqarfiusunut 2006-p aasaanerani saqqummiunneqassasoq nassuiaammi paasissutissisumik maluginiaratsigu Siumumit pitsaasutut isumaqarfigaarput.
Aamma nassuiaammi oqaatigineqarpoq EnCana Corporation 2002-mi misissueqqissaarnissamut atorluaaanissamullu akuersissummik tunineqartoq tassalu Atammiup kitaani avannamut kangiani 80 km-inik ungasissusilimmi. Kiisalu piginneqatigiiffissuarmut taaneqartumut aamma 2004 imi neqeroorutigineqarpoq Nuup kitaani 250 km missaannik avasitsigisumi imartamiittoq taaneqartarlunilu Lady Franklin bassinet-mik. Taamatut ammatigisumik paasissutissat tunniunneqartut Siumumit qujassutigaavut pissanngatigisariaqarsoralugillu misissueqqissaarnerup kinguneri qalluinissamik kinguneqartinneqarumaassanersut, tamannalu Siumumit neriuutigilluinnarparput.
Nunatta aalisarneq aalisakkanillu tunisassiorneq annerpaamik aningaasarsiornikkut maannamut suli kisiinnangajaat nappatigaa, aalisagarpassuaqarnerput iluarinartuutinneqaraluarluni siunissaq ungasinnerusoq isigalugu aningaasarsiornerup patajaatsuunissaanut tamakkiisumik inissisimanngilaq, soorlu taamanikkut saarulliit peerunnerat ilutigalugu aningaasarsiornikkut nakkaallaataanera suli ullumimut pitsaanngitsumik sunniutai atuunnerat malugilluarsimagatsigit.
Taamaattumik inuutissarsiutaasinnaasunik allanik ilungersortumik ujartuiffigalugu maanna ingerlatsisariaqarpugut, soorlu aamma takornariaqarnerup siuarsarneqarnissaa periarfissat annertuut ilaattut ineriartortinneqartariaqartunut ilaatilersimagipput. Siumumiillu isumaqarpugut pitsaassaqisoq uuliamik qassemillu nassartoqarlunilu qalluisoqalertuuppat, tamanna aningaasarsiornerup pitsanngoriaateqarnissaanut annertuumik nunatsinnut sunniuteqartussaavoq.
Uuliasiornikkut gassesiornikkullu iluanaarutaasumik aningaasatigut sunniuteqartumik aallussisoqalissaguni nunatsinnut assigiinngitsutigut atugarisaassutsimut qaffassaataasumik tamanna kinguneqarumaarpoq, tamanna aamma Naalakkersuisut ilimasaarutigimmassuk soorlu oqaatigalugu ineqarnermut, peqqissutsimut ilaqutariissutsimullu tunngasuni siuariartitsiumaartoq.
¿
Taamaasilluni aamma pisortat isertitarisinnaasaat annertoorujussuanngortussaapput, taakkualu qanoq atorneqarnissaat pillugit erseqqissumik anguniagaqarnissaq pingaaruteqarpoq, pisortammi aningaasartuutaasa annertusinerat taakkunannga matussuserneqartalernissaat pisalertussaassammat, tamannalu piffissaq ungasinnerusoq isigalugu Siumumit isumalluarnartutut isumaqarfigaarput.
Uuliamik gassemillu imminut akilersinnaasumik qallugassaqalernissaa qulakkeerneqassappat taavami ? Siullermik ersarissumik oqaatigisariaqarpoq nunamiippugut isseqisumi naak maanna aasaleraluartoq kiatsillunilu aasaq qaangiuppat issersuaq uteqqikkumaarluni taamaattuassaaq. Maanna
nunatsinni klimap kiatikkiartornera aamma nunatsinnut sunniuttilerersoq nalunngilereerripput taamaakkaluartoq ilisimatuut oqaatigaat nunatta avannaarsua annertunerusumik pissutsiminik allannguuteqartitsinissaa ilimagineqassanngitsoq, taamaattoqartuassanersorlu pinngortitsisitta kisimi ilisimavaa.
Kalaallit Nunaanni qangarsuaaniilli inuutissarsiutitigut tunngavigisatsinnut kulturerput pinngortitamut avatangiisinullu annertuumik attuumassuteqarput . Imarput avatangiiserpullu tassaammat inuussutigisatsinnik aallerfigisartagarput, tassami puisip saniatigut aalisakkanik annermik rejenik qaleralinnik assagissaannillu maanna aallaaveqartoq piujuaannartitsinissamik aamma tunngaveqartinneqarpoq. Issittumi avatangiisit innarleruminartorujussuupput soorlu Naalakkersuisut taamatut saqqummiussami oqaatigivaat, taamaattumik avatangiisitta annertunerpaamik illersorneqarnissaa mianeralugu uuliamik gassemillu atorluaaneq pissusissamisoortumik ingerlanneqarumaartumik Naalakkersuisut isumaginnikkumanerat Siumup toqqissisimanartuutippaa.
Uuliamik qassemillu piiaasoqalernissaanut piareersarnermi aammalu misissueqqissaarnermi ingerlatsisussanut ilisimassallugit pingaarutilerujussuartut isigisariaqarpoq nunatta qanoq inuutissarsiornikkut inissisimanera. Oqaatigineqareersutut uuliamik suliffissuaqarfiusut pileritsatsissagaanni atugassarititaasut unammillersinnaasut neqeroorutigisinnaasariaqarpagut, minnerunngitsumik aningaasatigut atugassarititaasut eqqarsaatigalugit. Siumumit Naalakkersuisut isumaqatigilluinnarpavut pissusissamisoortuutilluinnarlugulu, tassalu suliffissat isertitallu amerlinissaat siunertaralugu ikummatissanik ingerlataqarneq siuarsarneqassasoq.
Aatsitassanik ikummatissanillu suliaqarfiusup inuutissarsiutitut aalisarnerup saniatigut nappataasutut, aningaasaqarnikkut ineriartornermi pitsaasumik tapertaasutut aammalu suliffissanik nutanik pilersitsiviusut ineriartortillugu sulissutiginissaa tamavitta pingaartitaraarput.
Ullumikkullu piffissaq naleqquteruttorpoq aatsitassanik ikummatissanillu ukiuni tulliuttuni iluaquteqarnissamut sutigut piareersaateqarnissaq qulaajaaffigissallugu siunnerfiusullu ingerlaffiginissaanut naapertuussaasoqarnissaa pisariaqartoq Siumumit kissaatigaarput. Taamatut aamma Naalakkersuisut najukkamiittut suliffissaqarnissaasa pilersuinissaasalu qulakkeernissaanut atatillugu anguniakkat naapertuunnerpaasoraat tamatumuunakkullu qanoq ilillutik piareersaasoqar-sinnaaneranik nalilersuinertik ingerlallugu, tamanna Siumumit ilalernartuuteqaarput.
Siumumit piumasaraarput soorunami nunatsinni innuttaasut amerlasuut ikummatissanik aatsitassarsiornermilu iluaquteqarnissami sulisorineqarnissaat peqataatinneqarnissaallu annertunerpaaffianiitinneqartariaqartoq.
Saqqummiussami immikkoortoq 5.2 mi oqaatigineqartoq Siumumit pingaaruteqarluinnartutut isumaqarfigaarput. Kalaallit Nunaanni najukkami inuussutissarsiortut sapinngisamik annerpaamik uuliamik gassemillu suliaqarnermut qanoq ilillutik ilaatinneqarsinnaanissaat aammalu atorfiit amerlanersaasa najukkami sulisinnaasunit inuttalerneqarnissaat qanoq ililluni qulakkeerneqarsinnaanersoq, tamatumalu malitsigisaanik Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanermik suliaqarfiusunut ilinniartitaanikkut tamanna sunik piumasaqaateqarfiusinnaanersoq.
Naalakkersuisullu saqqummiussamini niuerutaasinnaasunik ikummatissanik nassaartoqassagaluarpat, uuliamik suliffissuaqarfiusut najukkami sulisinnaasunik piumasaat inuutissarsiutitigut ilinniagaqartunit annertunerusumik sammineqarnissaat ukuusinnaasut: Umiartortut, aqqartartut, saffiuut, innaallagisserisut, umiarsualivimmi pilersuinermilu suliaqartut, qarasaasialerisut, akunnittarfinni neriniartarfinnilu sulisut, ingeniørit, ujarassiuut, allaffimmiut, sanaartornermik suliaqartut, timmisartortartuni sullissisut, mittarfinni sulisut il.il.
Naalakkersuisut Siumumit isumaat paasilluarparput isumaqaratta aamma uuliasiornissamut immikkut sammititamik ilinniartitaanermik aallussinngikkaluarluni sulianut inuussutissarsiuteqartut pioreersut maannangaaq piumasaannut najukkami sulisinnaasut ilinniartitaanissaat nukittorsaaffigalugillu aallunneqartariaqartut.
Soorlu Naalakkersuisut nalunaarutigivaat uuliamik gassemillu misissueqqissaarneq neriunaateqarluartoq, aammalu taamatut isikkoqarnera pillugu uuliamik suliffissaqarfiusut Kalaallit Nunaannik soqutiginnileriartornerta aamma tamanna ilutigalugu malunnarsisimasoq, tamanna Siumumit nuannaarutigaarput aammalu noqasuttariaqarpugut suliniuteqarlutalu peqataalluinnarnissarput qulakkeerumallugu.
Aammalu nunatsinni aningaasaliisinnaasunik peqartariaqarpugut peqataanissaq tamakkiisumik aningaasassaqartittariaqarparput aamma tamakkiisumik oqartussaaffimmik tigumiaqarnissatsitulli tamanna pingaartuteqartiginera Siumumit ilisimavarput. Uuliamik gassemillu annertuumik nassaartoqasagaluarpat pisortat uuliasioqatigiiffiat Nunaoil A/S aqqutigalugu Namminersornerullutik Oqartussat suliniummi peqataasutut tunisassiornermi atortunik aningaasaliissuteqarnissamut aningaasarpassuarnik pisariaqartitsisussaanera Naalakkersuisut anitaat Siumumit paasilluinnarparput, iliuuseqarfigisariaqartutullu pingaaruteqarluinnartutut isumaqarfigaarput.
Taamaattumik Naalakkersuisut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaminnik misissuinissaminnik inatsisartuni pisinnaatitaaffilerneqarnissaat kissaatiginarluinnarpoq, ukiamut Naalakkersuisut taamatut ittumik pilersitsiniarnerminnut pitsaaqutaasunik ajoqutinillu saqummiussaqarnissaat Siumumit tamakkiisumik tapersersortariaqartutut isumaqarfigaarput. Qanoq iliuuseqannginnissamut akissaqanngilagut. Siumumit isumaqarpugut ileqqaagaqarnissaq piaarnerpaamik aallartittariaqartoq aningaasaateqarfimmik pilersitsilluni aammalu ukiuni tulliuttuni qanoq annertutigisumik immer-sorneqarnissaanik siunnersuuteqartoqarpat Siumumit peqataanissarput annertuumik piareersimaffigigipput matumuuna nalunaarutigeriissavarput.
Taamatut Siumumit oqaaseqarluta nassuiaat nunatsinnut aningaasarsiornikkut pingaaruteqangaartoq soqutiginartoq imartoorlu Siumumit tusaatissaasoq oqaaseqarfigaarput, neriuutigalugu Naalakkersuisunit nassuiaammut tunngatillugu Siumumit isummat tapersiissutaasut tigulluarneqarumaartut.
Ruth Heilmann
Siumut
Dagsordenspunkter og behandlingsdato
3 maj 2005 UPA 2005/32
Kalaallit Nunaanni uuliamik gassimillu misissueqqissaarnerup qalluinerullu atorluaaanerullu inuiaqatigiinnut attuumassutai pillugit nassuiaat.
Kalaallit nunaanni uuliamik qassimillu misissueqqissaarnerup qalluinerullu inuaqatigiinnut attuumassutai pillugit nassuiaat Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq Siumumit nuannaarutigalugulu qujassutigaarput.
Nassuiaat imartoqaaq ersarissumillu paasissutissiisuuvoq, siunissami uuliamik gassemillu nunatsinni nassaartoqarlunilu qalluisoqalissagaluarpat periutsit suut atorlugit pilersaarusiortoqarnissaanik aammalu qanoq nunatsinnut aningaasar-siornikkut suliffissaqarnikkullu iluaqutaasumik sunniuteqarsinnanissaanik, taan-naavorlu eqqumaniarfigalugu ingerlatsinissamik iliuuseqarfissaq.
Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut tunngasut aqunneqarnerat Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aatsitassat pillugit immikkut ittunut sinaa-kusiussat iluini ingerlanneqarput, Aatsitassanut Siunnersuisooqatigiit nunatta inatsisartuinit qallunaat nunaatalu inatsisartuinit aveqatigiittumik ilaasor-taaffigineqarpoq, ullumimut suli taamatut ingerlasoqarluni. Peqatigisaanillu Namminersornerullutik Oqartussat aamma naalagaaffiup akornanni isertitat agguataarneqarnissaat attatiinnarneqarpoq, ukiumut 500 mio. kr. -t tikillugit isumaqatigiissuteqartoqarsinnaalluni,tassalu 50/50%-imik aaqqissuussinermik 1988-imi isumaqatigiissutaasoq ullumimut suli atuuttuulluni. Tamassumallu qanoq allanngortinneqarsinnaanera Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitarsuarmit maanna immikkut suleqatigiissitaliorlugu ingerlanneqarpoq, Siumumiillu pissan-ngatigaarput ukioq 2006-ip naajartornerani qanoq ittumik allannguisoqarlunilu siunnerfeqartoqarumaarnera erseqqissiumaartoq taamalu allannguisoqarumaarluni, tamanna Siumumit qilanaaralugu utaqqissavarput.
Kalaallit nunaanni uuliamik gassemillu misissueqqissaanerit ingerlanneqartarnerat nunatta inuinik soqutigineqarluinnartuupput, soorlumi tamatta eqqaamajunnarsivarput 1970 ¿ikkut aallartinneranni Kangaamiut avataani qillerinerit pisut, taamalu ikummatissaqarsinnaaneranik ersiutit annikitsut
taamaallaat taamanikkut malussarfigineqarsimasut. Taamaakkaluartoq nunatta uuliamik gassemillu
nassaarfigineqarsinnaanera ilimanaatilerujussuusoq ilisimavarput,nunattami sananeqaataatigut takussutissaqartinneqaleraluttuinnarmat annertuumik pisuussutinik taakkunannga toqqortaqartoq.
Taamalu nunaminertami Qeqertarsuup avannarpasinnerusortaaniit Nuussuaq aqqusaarlugu Sigguup Nunaata kujataatungaa tikillugu seerisoqarnera 1992-imi nalunaarsorneqarportaaq.
2000 -imi Nunatta Kitaata qeqqata imartaani Statoil-gruppen misissueqqissaarluni qillerimmat siunissami misissueqqissaarnissap aaqqissornissaanut pingaarutilinnik pissarsiffiuvoq. 1999-2003-mi sajuppillatitsisarluni misissuisanerit aammalu saviup kajungerisaa atorlugu paasissutissat imatut takussutissiimmata Ungavap innarlerfia atuarlugu tasinngortaasaqarfeqartoq Canadap kangimut sineriaani Labradorip avataani imartamiit Qeqertarsuaq-Nuussuarmi uuliamik seeriffiusunut ikummatissaqarfiit imminnut atassuteqarsinnaaneragaallutik.
Aamma Qeqertarsuup-Nuussuup avataani imartami 2000 km-t sinnerlugit isorartussuseqartunik sajuppillatsitsisarnikkut paasissutissat 2005-imi katersorneqarnissaat pilersaarutaavoq. Paasissutissat tamakku 2006-imi siusissukkut naammassillugit suliarineqarsimassapput nalilersorneqarlutillu, taamalu inernera uuliasiornermik suliffissaqarfiusunut 2006-p aasaanerani saqqummiunneqassasoq nassuiaammi paasissutissisumik maluginiaratsigu Siumumit pitsaasutut isumaqarfigaarput.
Aamma nassuiaammi oqaatigineqarpoq EnCana Corporation 2002-mi misissueqqissaarnissamut atorluaaanissamullu akuersissummik tunineqartoq tassalu Atammiup kitaani avannamut kangiani 80 km-inik ungasissusilimmi. Kiisalu piginneqatigiiffissuarmut taaneqartumut aamma 2004 imi neqeroorutigineqarpoq Nuup kitaani 250 km missaannik avasitsigisumi imartamiittoq taaneqartarlunilu Lady Franklin bassinet-mik. Taamatut ammatigisumik paasissutissat tunniunneqartut Siumumit qujassutigaavut pissanngatigisariaqarsoralugillu misissueqqissaarnerup kinguneri qalluinissamik kinguneqartinneqarumaassanersut, tamannalu Siumumit neriuutigilluinnarparput.
Nunatta aalisarneq aalisakkanillu tunisassiorneq annerpaamik aningaasarsiornikkut maannamut suli kisiinnangajaat nappatigaa, aalisagarpassuaqarnerput iluarinartuutinneqaraluarluni siunissaq ungasinnerusoq isigalugu aningaasarsiornerup patajaatsuunissaanut tamakkiisumik inissisimanngilaq, soorlu taamanikkut saarulliit peerunnerat ilutigalugu aningaasarsiornikkut nakkaallaataanera suli ullumimut pitsaanngitsumik sunniutai atuunnerat malugilluarsimagatsigit.
Taamaattumik inuutissarsiutaasinnaasunik allanik ilungersortumik ujartuiffigalugu maanna ingerlatsisariaqarpugut, soorlu aamma takornariaqarnerup siuarsarneqarnissaa periarfissat annertuut ilaattut ineriartortinneqartariaqartunut ilaatilersimagipput. Siumumiillu isumaqarpugut pitsaassaqisoq uuliamik qassemillu nassartoqarlunilu qalluisoqalertuuppat, tamanna aningaasarsiornerup pitsanngoriaateqarnissaanut annertuumik nunatsinnut sunniuteqartussaavoq.
Uuliasiornikkut gassesiornikkullu iluanaarutaasumik aningaasatigut sunniuteqartumik aallussisoqalissaguni nunatsinnut assigiinngitsutigut atugarisaassutsimut qaffassaataasumik tamanna kinguneqarumaarpoq, tamanna aamma Naalakkersuisut ilimasaarutigimmassuk soorlu oqaatigalugu ineqarnermut, peqqissutsimut ilaqutariissutsimullu tunngasuni siuariartitsiumaartoq.
¿
Taamaasilluni aamma pisortat isertitarisinnaasaat annertoorujussuanngortussaapput, taakkualu qanoq atorneqarnissaat pillugit erseqqissumik anguniagaqarnissaq pingaaruteqarpoq, pisortammi aningaasartuutaasa annertusinerat taakkunannga matussuserneqartalernissaat pisalertussaassammat, tamannalu piffissaq ungasinnerusoq isigalugu Siumumit isumalluarnartutut isumaqarfigaarput.
Uuliamik gassemillu imminut akilersinnaasumik qallugassaqalernissaa qulakkeerneqassappat taavami ? Siullermik ersarissumik oqaatigisariaqarpoq nunamiippugut isseqisumi naak maanna aasaleraluartoq kiatsillunilu aasaq qaangiuppat issersuaq uteqqikkumaarluni taamaattuassaaq. Maanna
nunatsinni klimap kiatikkiartornera aamma nunatsinnut sunniuttilerersoq nalunngilereerripput taamaakkaluartoq ilisimatuut oqaatigaat nunatta avannaarsua annertunerusumik pissutsiminik allannguuteqartitsinissaa ilimagineqassanngitsoq, taamaattoqartuassanersorlu pinngortitsisitta kisimi ilisimavaa.
Kalaallit Nunaanni qangarsuaaniilli inuutissarsiutitigut tunngavigisatsinnut kulturerput pinngortitamut avatangiisinullu annertuumik attuumassuteqarput . Imarput avatangiiserpullu tassaammat inuussutigisatsinnik aallerfigisartagarput, tassami puisip saniatigut aalisakkanik annermik rejenik qaleralinnik assagissaannillu maanna aallaaveqartoq piujuaannartitsinissamik aamma tunngaveqartinneqarpoq. Issittumi avatangiisit innarleruminartorujussuupput soorlu Naalakkersuisut taamatut saqqummiussami oqaatigivaat, taamaattumik avatangiisitta annertunerpaamik illersorneqarnissaa mianeralugu uuliamik gassemillu atorluaaneq pissusissamisoortumik ingerlanneqarumaartumik Naalakkersuisut isumaginnikkumanerat Siumup toqqissisimanartuutippaa.
Uuliamik qassemillu piiaasoqalernissaanut piareersarnermi aammalu misissueqqissaarnermi ingerlatsisussanut ilisimassallugit pingaarutilerujussuartut isigisariaqarpoq nunatta qanoq inuutissarsiornikkut inissisimanera. Oqaatigineqareersutut uuliamik suliffissuaqarfiusut pileritsatsissagaanni atugassarititaasut unammillersinnaasut neqeroorutigisinnaasariaqarpagut, minnerunngitsumik aningaasatigut atugassarititaasut eqqarsaatigalugit. Siumumit Naalakkersuisut isumaqatigilluinnarpavut pissusissamisoortuutilluinnarlugulu, tassalu suliffissat isertitallu amerlinissaat siunertaralugu ikummatissanik ingerlataqarneq siuarsarneqassasoq.
Aatsitassanik ikummatissanillu suliaqarfiusup inuutissarsiutitut aalisarnerup saniatigut nappataasutut, aningaasaqarnikkut ineriartornermi pitsaasumik tapertaasutut aammalu suliffissanik nutanik pilersitsiviusut ineriartortillugu sulissutiginissaa tamavitta pingaartitaraarput.
Ullumikkullu piffissaq naleqquteruttorpoq aatsitassanik ikummatissanillu ukiuni tulliuttuni iluaquteqarnissamut sutigut piareersaateqarnissaq qulaajaaffigissallugu siunnerfiusullu ingerlaffiginissaanut naapertuussaasoqarnissaa pisariaqartoq Siumumit kissaatigaarput. Taamatut aamma Naalakkersuisut najukkamiittut suliffissaqarnissaasa pilersuinissaasalu qulakkeernissaanut atatillugu anguniakkat naapertuunnerpaasoraat tamatumuunakkullu qanoq ilillutik piareersaasoqar-sinnaaneranik nalilersuinertik ingerlallugu, tamanna Siumumit ilalernartuuteqaarput.
Siumumit piumasaraarput soorunami nunatsinni innuttaasut amerlasuut ikummatissanik aatsitassarsiornermilu iluaquteqarnissami sulisorineqarnissaat peqataatinneqarnissaallu annertunerpaaffianiitinneqartariaqartoq.
Saqqummiussami immikkoortoq 5.2 mi oqaatigineqartoq Siumumit pingaaruteqarluinnartutut isumaqarfigaarput. Kalaallit Nunaanni najukkami inuussutissarsiortut sapinngisamik annerpaamik uuliamik gassemillu suliaqarnermut qanoq ilillutik ilaatinneqarsinnaanissaat aammalu atorfiit amerlanersaasa najukkami sulisinnaasunit inuttalerneqarnissaat qanoq ililluni qulakkeerneqarsinnaanersoq, tamatumalu malitsigisaanik Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanermik suliaqarfiusunut ilinniartitaanikkut tamanna sunik piumasaqaateqarfiusinnaanersoq.
Naalakkersuisullu saqqummiussamini niuerutaasinnaasunik ikummatissanik nassaartoqassagaluarpat, uuliamik suliffissuaqarfiusut najukkami sulisinnaasunik piumasaat inuutissarsiutitigut ilinniagaqartunit annertunerusumik sammineqarnissaat ukuusinnaasut: Umiartortut, aqqartartut, saffiuut, innaallagisserisut, umiarsualivimmi pilersuinermilu suliaqartut, qarasaasialerisut, akunnittarfinni neriniartarfinnilu sulisut, ingeniørit, ujarassiuut, allaffimmiut, sanaartornermik suliaqartut, timmisartortartuni sullissisut, mittarfinni sulisut il.il.
Naalakkersuisut Siumumit isumaat paasilluarparput isumaqaratta aamma uuliasiornissamut immikkut sammititamik ilinniartitaanermik aallussinngikkaluarluni sulianut inuussutissarsiuteqartut pioreersut maannangaaq piumasaannut najukkami sulisinnaasut ilinniartitaanissaat nukittorsaaffigalugillu aallunneqartariaqartut.
Soorlu Naalakkersuisut nalunaarutigivaat uuliamik gassemillu misissueqqissaarneq neriunaateqarluartoq, aammalu taamatut isikkoqarnera pillugu uuliamik suliffissaqarfiusut Kalaallit Nunaannik soqutiginnileriartornerta aamma tamanna ilutigalugu malunnarsisimasoq, tamanna Siumumit nuannaarutigaarput aammalu noqasuttariaqarpugut suliniuteqarlutalu peqataalluinnarnissarput qulakkeerumallugu.
Aammalu nunatsinni aningaasaliisinnaasunik peqartariaqarpugut peqataanissaq tamakkiisumik aningaasassaqartittariaqarparput aamma tamakkiisumik oqartussaaffimmik tigumiaqarnissatsitulli tamanna pingaartuteqartiginera Siumumit ilisimavarput. Uuliamik gassemillu annertuumik nassaartoqasagaluarpat pisortat uuliasioqatigiiffiat Nunaoil A/S aqqutigalugu Namminersornerullutik Oqartussat suliniummi peqataasutut tunisassiornermi atortunik aningaasaliissuteqarnissamut aningaasarpassuarnik pisariaqartitsisussaanera Naalakkersuisut anitaat Siumumit paasilluinnarparput, iliuuseqarfigisariaqartutullu pingaaruteqarluinnartutut isumaqarfigaarput.
Taamaattumik Naalakkersuisut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaminnik misissuinissaminnik inatsisartuni pisinnaatitaaffilerneqarnissaat kissaatiginarluinnarpoq, ukiamut Naalakkersuisut taamatut ittumik pilersitsiniarnerminnut pitsaaqutaasunik ajoqutinillu saqummiussaqarnissaat Siumumit tamakkiisumik tapersersortariaqartutut isumaqarfigaarput. Qanoq iliuuseqannginnissamut akissaqanngilagut. Siumumit isumaqarpugut ileqqaagaqarnissaq piaarnerpaamik aallartittariaqartoq aningaasaateqarfimmik pilersitsilluni aammalu ukiuni tulliuttuni qanoq annertutigisumik immer-sorneqarnissaanik siunnersuuteqartoqarpat Siumumit peqataanissarput annertuumik piareersimaffigigipput matumuuna nalunaarutigeriissavarput.
Taamatut Siumumit oqaaseqarluta nassuiaat nunatsinnut aningaasarsiornikkut pingaaruteqangaartoq soqutiginartoq imartoorlu Siumumit tusaatissaasoq oqaaseqarfigaarput, neriuutigalugu Naalakkersuisunit nassuiaammut tunngatillugu Siumumit isummat tapersiissutaasut tigulluarneqarumaartut.
Ruth Heilmann
Siumut
Upernaakkut ataatsimiinneq 2005
Ullormut oqaluuserisassat kiisalu ullut suliarineqarfissaat