Samling
Anthon Frederiksen/Villy Olsvig Upa 2005/26 |
Ulloq 15. april 2005 |
Aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarut 2005.
Kattusseqatigiit sinnerlugit soqutigalugu misissorsimavara - imaattumillu oqaaseqarfigissallugu:
Siullermik erseqqissaatigissuara; nalunaarut ataatsimut isigalugu arlalitsigut tunngaviusumik isumaqatiginartorpassuarnik imaqarmat, kisianni soorunami Kattusseqatigiinni pingaartitatta anguniakkattalu pingaartut ilaat aamma aningaasarsiornermut attuumassuteqarluinnartut pillugit nalunaaruummi oqaatigineqartut assigiinngitsut pillugit makkuninnga matumuuna Kattusseqatigiit sinnerlugit saqqummiussissuunga;
Siullermilli erseqqissaqqillara; nalunaarummi Naalakkersuisunit apeqqutigineqartut soorunami Kattusseqatigiinniit akissuteqarfiginissaat piareersimaffigilluinnaratsigu. Apeqqut siulleq, tassa ilinniartitaanermut aningaasaliissutit qaffanneqarnissaannut tunngasoq. Kattusseqatigiinni ilisimaarilluarparput; Nunap ineriartortup pisariaqartitaasa annersaannut ilaalluinnartoq, ilinniartitaanerup qaffassarneqartuarnissaa, taamaattumik ilinniartitaanermut aningaasaliissutit annertusineqarnissaat Kattusseqatigiinniit minnerpaamilluunniit apeqqusernianngilarput, kisiannili eqqaasitsissutigiinnassuarput aningaasanik aalajangersimasunik eqqartuissangaanni pisariaqarluinnarmat pilersaarusiorluarsimanissaq aningaasaliissutit pilersaarummut piviusorsiortumik imminnut ataqatigiittariaqarnerat pingaaruteqarmat, taamaattumik Kattusseqatigiinni aamma piareersimavugut pilersaarusiornermut peqataanissamut isummersueqataanissamullu, soorlu Naalakkersuisut tamanna parti-nut tamanut neriorsuutigingaat.
Qilanaarpugut suliassamut soqutiginartumut pissanganartumullu peqataatinneqarnissatsinnut.
Apeqqutip aappaa; tassalu 100 mio. koruuninik arlalinnik sipaaruteqarnissamut tunngasoq
pillugu Kattusseqatigiinniit tamatumunnga tunngaviusumik isumarput imaattoq saqqummiutissuara; tassa siullermik Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaatigissuara; sipaarniaannarluni sipaarniartarneq Kattusseqatigiinni apeqqusertaratsigu, tassami inuiaqatigiinni pisariaqartitsineq tamatumani pinngitsoorani nalilersuinermi isumatuumik pilersaarusiorluakkamillu nalilersuiffigineqartariaqarluinnartutut isumaqarfigigatsigu. Maannamut misilittakkat assigiinngitsut takutittareerpaat; ilaatigut inuiaqatigiinni sipaarniarnikkut iliuusaasartut aamma inuutissarsiornermut sunniuteqapilussinnaanerat, tassami tamanit ilisimaneqartutut ukiuni kingullerni Inuutissarsiornermut tapersiisarnerup (ESU-p) atorunnaarsikkiartuaarneqarnera aammalu amminut tapiissutit sipaarniarfigineqartarnerat aalisarnermik piniarnermillu inuutissarsiuteqartunut ilaatigut qanoq ajorluinnartigisumik sunniuteqartartut naluneqanngillat. Aamma ilisimaneqarpoq aalisarnermik piniarnermillu inuutissarsiuteqartut sipaarniarfigeriarlugit, illua-tungaatigut ajornartoorluinnaraangata aamma suli sipaarniarnerup kingunerisaanik ikiuutinik kittaartumik tunisisoqartarmat. Kattusseqatigiinni isumaqarpugut pissutsit taamaattut inuiaqatigiinni naapertuulluarnerusumik pilersaarusiorluangaanerusumillu aaqqissuuteqqinneqartariaqartut, taamaammallu aamma Kattusseqatigiinni inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnerannut oqallisissiamik tassunga attuumassuteqartumik saqqummiussaqartussaavugut.
Tassa sipaarniaannarluni sipaarniartoqartannginnissaa isumatuumik nalilersorneqartariaqartoq erseqqissaatingaarput, soorunami sipaarsinnaanerup tunngaviusumik isumaa ajunngitsuusoq aamma ilisimavarput, kisianni ilisimassuarput sipaarniarneq pissutigiinnarlugu inuutissarsiornerup annikillisinneqarsinnaanera mianerisariaqarmat.
Apeqqutit taakku naatsumik taama oqaaseqarfigisinnarlugit Kattusseqatigiinniit nalunaarummut inuiaqatigiit ingerlanneqarnerannut pingaaruteqarluinnartumut tunngaviusumik eqikkaallunga imaattumik saqqummiussaqarniarpunga:
Tamanit ilisimaneqarpoq, aamma nalunaarummi erseqqissarneqarpoq; inuit sulisinnaasut ukiuni aggersuni ikiliartussasut aamma Nunatsinni inunnit sulisinnaasunit 39.000-it missaaniittunit inuit 26.000-it missaani amerlassuseqartut suliamik pisortatigoortumik ilinniagaqarsimannginnerat eqqarsaatigalugu - sulisinnaasunik amingaateqarnerulernissaq maannangaaq annertunerusumik pilersaarusiorlungulu sillimaffigineqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit matumuuna kaammattuutingaarput.
Taamaammat pingaaruteqarluinnarpoq Namminersornerullutik Oqartussat kommune-llu suli imminnut qaninnerusumik aamma tamatumuunakkut suleqatigiittariaqarnerat aammalu kommune-t inuutissarsiutinut ilinniartitaanermut pisinnaatitaaffiisa annertusineqarnissaat maannamiit pimoorunnerullugu piviusunngortinneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit inassutingaarput.
Kattusseqatigiinniit aamma inassutiginiarparput; Inuutissarsiutinik Namminersorlutik ingerlatsisut ulluinnarni ingerlatsinerminni assigiinngitsutigut unittoorutaasinnaasunik aporfissaararpassuaqartinneqartarnerat misissuiffigineqartariaqartoq, taamaaliornikkut aamma namminersorlutik ingerlatsisut tapersersorneqarnerullutillu kaammattorneqarnerunissaat anguneqarsinnaammat.
Naatsumik oqaatigalugu aningaasarsiornerup akimmisaarfiunngitsumik ingerlalluarnissaa tamatta soqutigisariaqarparput, minnerunngitsumik aamma inuit suli annertunerusumik inuiaqatigiinni suleqataalluarsinnaangaluartut assigiinngitsutigut killilersuiffigineqarnerat aamma akileraarutitigut inoqutigiillu isertitaasa malersorneqartutut ilillugit killilersuiffigineqarnerat inuit piumassuseqaraluartut pisortatigoortumik inatsisit atorlugit unerartinneqarnerat iluarsiivigineqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit kaammattuutigalugulu inassuteqaatingaarput.
Tassami inuit siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutilli nalunaarut naapertorlugu 5000-it missaaniittut oqaatigineqarpoq. Nalunngilarpullu inuit taakkua ilaat annertunngikkaluartumik kisiannili namminneq pisinnaasatik naapertorlugit aamma inuiqatigiinni suleqataalaarsinnaanerminnik piumassuseqaraluarput, kisianni namminneq sulisinnaajunnaarnersiutit saniatigut isertitaqalaartarnerminni imaluunniit aappaasup isertitai aallaavigalugit isaasalerlugu ”pillarneqartarnermikkut” piumassutsiminnik piiaaffigineqartarput inummut taamatut atungassaqartitaasumik timikkut anersaakkullu peqqinnanngilluinnartumik.
Taamaattumik nalunaarummi aamma allaqqasut ilaatigut imaattut naalakkersuinermik suliaqartunut isumatuumik eqqarsaatigeqqitassanngorlugit Kattusseqatigiinniit ingerlateqqinniarpuvut: (tassa nalunaarummi ilaatigut imaattunik allaqqasoqarpoq):
”Tamatta immikkut qanoq iliussalluta aalajangiinitta, aningaasaqarneq ukiuni aggersuni
imminut napatittoq pilersitseqatigiissinnaaneripput aalajangissavaa. Tamannali iluatsissappat
inuit ataasiakkaat pingasunik imminnut piumaffigisariaqarput:
Ilinniarluarnerussallutik, annerusumik pitsaanerusumillu sulisinnaalerumallutik.
Ilinniagaqarneq nunatsinni, nunattalu avataani periarfissanik toqqaanissamik
ammaassisuuvoq, tamatumani ilanngullugu atugarisaarnerulernissamut periarfissat
toqqagassallu annertunerusut.
- Ileqqaagaqarnerulerneq, ilinniagaqarnermi, nammineq illuuteqarnermi, soraarnerussutisiassaqarnermi
imaluunniit nammineq suliffeqarfiutigisassami. Annertunerusumik
ileqqaagaqarnerulernerup inuit ataasiakkaat aningaasaqarnikkut kiffaanngissuseqarnermik,
siunissamullu nammineq aningaasaliisinnaassusermik periarfissaqalersittarpai.
- Pilersitaqarnerulerneq, inuiaqatigiinnullu peqatigiilluni tunniussaqarsinnaanerulerneq.
Uagut peqatigiinnerput tassaassanngilaq tunineqarnissaq, kisiannili allanut tunniussaqarsinnaaneq”.
Tassa Kattusseqatigiinni isumaqarpugut; Naalakkersuinikkut anguniakkat piviusunngortinneqassappata aamma suliffeqarfinnut innuttaasunullu atungassarititaasut oqilisarneqarnissaat, minnerunngitsumillu aningaasarsiornikkut pitsaasumik ingerlatsisinnaanermut aporfeerarpassuit akimmiffiillu piiarneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngitsoq. Taamaattumik inuit kikkuungaluartulluunniit inuiaqatigiinni suleqataarusuttut inatsisitigut killilersuiffiuvallaanngitsumik suleqataanerulernissaat anguniartariaqartoq Kattusseqatigiinni isumaqarpugut.
Tassami aamma tamanna uppernarsarneqarpoq inuit sulisinnaasut soraarninngortarnermut tunngatillugu 60-iniit 63-inut qaffanneqarnerasa kingunerivaat sulisinnaasut 1.300-ut missaani amerleriarput. Nalunngilarput inuit aamma qujanartumik peqqinneruleriartorput sulisinnaasullu ukiuminnut naleqqiullugit aamma amerliartortut ilisimaneqarpoq, taamaattumik Kattusseqatigiinni isumaqarpugut inuit 63-inik ukioqaleraangamik ilumut pinngitsooratik soraarninngortinneqartassanersut nalilersuiffigineqaqqittariaqartoq, tassami nalunngilarput; inuppassuaqartoq 63-ileereerarluarlutik suli sulilluarsinnaasunik aammalu uniinnarusunngitsunik, taamaammat tamatuma pinngitsaaliissutaanngitsumik aaqqiivigineqarnissaa aamma kaammattuutingaarput.
Taamaammat aamma Kattusseqatigiinni piareersimavugut Naalakkersuisut peqatigalugit aningaasanut inatsisip isumaqatigiinniutigineqarnissaanut isummersueqataassalluta.
Taamatut oqaaseqarlunga Kattusseqatigiit sinnerlugit nalunaarut tusaatissatut tiguara.
Anthon Frederiksen/Villy Olsvig Upa 2005/26 |
Ulloq 15. april 2005 |
Aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarut 2005.
Kattusseqatigiit sinnerlugit soqutigalugu misissorsimavara - imaattumillu oqaaseqarfigissallugu:
Siullermik erseqqissaatigissuara; nalunaarut ataatsimut isigalugu arlalitsigut tunngaviusumik isumaqatiginartorpassuarnik imaqarmat, kisianni soorunami Kattusseqatigiinni pingaartitatta anguniakkattalu pingaartut ilaat aamma aningaasarsiornermut attuumassuteqarluinnartut pillugit nalunaaruummi oqaatigineqartut assigiinngitsut pillugit makkuninnga matumuuna Kattusseqatigiit sinnerlugit saqqummiussissuunga;
Siullermilli erseqqissaqqillara; nalunaarummi Naalakkersuisunit apeqqutigineqartut soorunami Kattusseqatigiinniit akissuteqarfiginissaat piareersimaffigilluinnaratsigu. Apeqqut siulleq, tassa ilinniartitaanermut aningaasaliissutit qaffanneqarnissaannut tunngasoq. Kattusseqatigiinni ilisimaarilluarparput; Nunap ineriartortup pisariaqartitaasa annersaannut ilaalluinnartoq, ilinniartitaanerup qaffassarneqartuarnissaa, taamaattumik ilinniartitaanermut aningaasaliissutit annertusineqarnissaat Kattusseqatigiinniit minnerpaamilluunniit apeqqusernianngilarput, kisiannili eqqaasitsissutigiinnassuarput aningaasanik aalajangersimasunik eqqartuissangaanni pisariaqarluinnarmat pilersaarusiorluarsimanissaq aningaasaliissutit pilersaarummut piviusorsiortumik imminnut ataqatigiittariaqarnerat pingaaruteqarmat, taamaattumik Kattusseqatigiinni aamma piareersimavugut pilersaarusiornermut peqataanissamut isummersueqataanissamullu, soorlu Naalakkersuisut tamanna parti-nut tamanut neriorsuutigingaat.
Qilanaarpugut suliassamut soqutiginartumut pissanganartumullu peqataatinneqarnissatsinnut.
Apeqqutip aappaa; tassalu 100 mio. koruuninik arlalinnik sipaaruteqarnissamut tunngasoq
pillugu Kattusseqatigiinniit tamatumunnga tunngaviusumik isumarput imaattoq saqqummiutissuara; tassa siullermik Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaatigissuara; sipaarniaannarluni sipaarniartarneq Kattusseqatigiinni apeqqusertaratsigu, tassami inuiaqatigiinni pisariaqartitsineq tamatumani pinngitsoorani nalilersuinermi isumatuumik pilersaarusiorluakkamillu nalilersuiffigineqartariaqarluinnartutut isumaqarfigigatsigu. Maannamut misilittakkat assigiinngitsut takutittareerpaat; ilaatigut inuiaqatigiinni sipaarniarnikkut iliuusaasartut aamma inuutissarsiornermut sunniuteqapilussinnaanerat, tassami tamanit ilisimaneqartutut ukiuni kingullerni Inuutissarsiornermut tapersiisarnerup (ESU-p) atorunnaarsikkiartuaarneqarnera aammalu amminut tapiissutit sipaarniarfigineqartarnerat aalisarnermik piniarnermillu inuutissarsiuteqartunut ilaatigut qanoq ajorluinnartigisumik sunniuteqartartut naluneqanngillat. Aamma ilisimaneqarpoq aalisarnermik piniarnermillu inuutissarsiuteqartut sipaarniarfigeriarlugit, illua-tungaatigut ajornartoorluinnaraangata aamma suli sipaarniarnerup kingunerisaanik ikiuutinik kittaartumik tunisisoqartarmat. Kattusseqatigiinni isumaqarpugut pissutsit taamaattut inuiaqatigiinni naapertuulluarnerusumik pilersaarusiorluangaanerusumillu aaqqissuuteqqinneqartariaqartut, taamaammallu aamma Kattusseqatigiinni inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnerannut oqallisissiamik tassunga attuumassuteqartumik saqqummiussaqartussaavugut.
Tassa sipaarniaannarluni sipaarniartoqartannginnissaa isumatuumik nalilersorneqartariaqartoq erseqqissaatingaarput, soorunami sipaarsinnaanerup tunngaviusumik isumaa ajunngitsuusoq aamma ilisimavarput, kisianni ilisimassuarput sipaarniarneq pissutigiinnarlugu inuutissarsiornerup annikillisinneqarsinnaanera mianerisariaqarmat.
Apeqqutit taakku naatsumik taama oqaaseqarfigisinnarlugit Kattusseqatigiinniit nalunaarummut inuiaqatigiit ingerlanneqarnerannut pingaaruteqarluinnartumut tunngaviusumik eqikkaallunga imaattumik saqqummiussaqarniarpunga:
Tamanit ilisimaneqarpoq, aamma nalunaarummi erseqqissarneqarpoq; inuit sulisinnaasut ukiuni aggersuni ikiliartussasut aamma Nunatsinni inunnit sulisinnaasunit 39.000-it missaaniittunit inuit 26.000-it missaani amerlassuseqartut suliamik pisortatigoortumik ilinniagaqarsimannginnerat eqqarsaatigalugu - sulisinnaasunik amingaateqarnerulernissaq maannangaaq annertunerusumik pilersaarusiorlungulu sillimaffigineqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit matumuuna kaammattuutingaarput.
Taamaammat pingaaruteqarluinnarpoq Namminersornerullutik Oqartussat kommune-llu suli imminnut qaninnerusumik aamma tamatumuunakkut suleqatigiittariaqarnerat aammalu kommune-t inuutissarsiutinut ilinniartitaanermut pisinnaatitaaffiisa annertusineqarnissaat maannamiit pimoorunnerullugu piviusunngortinneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit inassutingaarput.
Kattusseqatigiinniit aamma inassutiginiarparput; Inuutissarsiutinik Namminersorlutik ingerlatsisut ulluinnarni ingerlatsinerminni assigiinngitsutigut unittoorutaasinnaasunik aporfissaararpassuaqartinneqartarnerat misissuiffigineqartariaqartoq, taamaaliornikkut aamma namminersorlutik ingerlatsisut tapersersorneqarnerullutillu kaammattorneqarnerunissaat anguneqarsinnaammat.
Naatsumik oqaatigalugu aningaasarsiornerup akimmisaarfiunngitsumik ingerlalluarnissaa tamatta soqutigisariaqarparput, minnerunngitsumik aamma inuit suli annertunerusumik inuiaqatigiinni suleqataalluarsinnaangaluartut assigiinngitsutigut killilersuiffigineqarnerat aamma akileraarutitigut inoqutigiillu isertitaasa malersorneqartutut ilillugit killilersuiffigineqarnerat inuit piumassuseqaraluartut pisortatigoortumik inatsisit atorlugit unerartinneqarnerat iluarsiivigineqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit kaammattuutigalugulu inassuteqaatingaarput.
Tassami inuit siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutilli nalunaarut naapertorlugu 5000-it missaaniittut oqaatigineqarpoq. Nalunngilarpullu inuit taakkua ilaat annertunngikkaluartumik kisiannili namminneq pisinnaasatik naapertorlugit aamma inuiqatigiinni suleqataalaarsinnaanerminnik piumassuseqaraluarput, kisianni namminneq sulisinnaajunnaarnersiutit saniatigut isertitaqalaartarnerminni imaluunniit aappaasup isertitai aallaavigalugit isaasalerlugu ”pillarneqartarnermikkut” piumassutsiminnik piiaaffigineqartarput inummut taamatut atungassaqartitaasumik timikkut anersaakkullu peqqinnanngilluinnartumik.
Taamaattumik nalunaarummi aamma allaqqasut ilaatigut imaattut naalakkersuinermik suliaqartunut isumatuumik eqqarsaatigeqqitassanngorlugit Kattusseqatigiinniit ingerlateqqinniarpuvut: (tassa nalunaarummi ilaatigut imaattunik allaqqasoqarpoq):
”Tamatta immikkut qanoq iliussalluta aalajangiinitta, aningaasaqarneq ukiuni aggersuni
imminut napatittoq pilersitseqatigiissinnaaneripput aalajangissavaa. Tamannali iluatsissappat
inuit ataasiakkaat pingasunik imminnut piumaffigisariaqarput:
Ilinniarluarnerussallutik, annerusumik pitsaanerusumillu sulisinnaalerumallutik.
Ilinniagaqarneq nunatsinni, nunattalu avataani periarfissanik toqqaanissamik
ammaassisuuvoq, tamatumani ilanngullugu atugarisaarnerulernissamut periarfissat
toqqagassallu annertunerusut.
- Ileqqaagaqarnerulerneq, ilinniagaqarnermi, nammineq illuuteqarnermi, soraarnerussutisiassaqarnermi
imaluunniit nammineq suliffeqarfiutigisassami. Annertunerusumik
ileqqaagaqarnerulernerup inuit ataasiakkaat aningaasaqarnikkut kiffaanngissuseqarnermik,
siunissamullu nammineq aningaasaliisinnaassusermik periarfissaqalersittarpai.
- Pilersitaqarnerulerneq, inuiaqatigiinnullu peqatigiilluni tunniussaqarsinnaanerulerneq.
Uagut peqatigiinnerput tassaassanngilaq tunineqarnissaq, kisiannili allanut tunniussaqarsinnaaneq”.
Tassa Kattusseqatigiinni isumaqarpugut; Naalakkersuinikkut anguniakkat piviusunngortinneqassappata aamma suliffeqarfinnut innuttaasunullu atungassarititaasut oqilisarneqarnissaat, minnerunngitsumillu aningaasarsiornikkut pitsaasumik ingerlatsisinnaanermut aporfeerarpassuit akimmiffiillu piiarneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngitsoq. Taamaattumik inuit kikkuungaluartulluunniit inuiaqatigiinni suleqataarusuttut inatsisitigut killilersuiffiuvallaanngitsumik suleqataanerulernissaat anguniartariaqartoq Kattusseqatigiinni isumaqarpugut.
Tassami aamma tamanna uppernarsarneqarpoq inuit sulisinnaasut soraarninngortarnermut tunngatillugu 60-iniit 63-inut qaffanneqarnerasa kingunerivaat sulisinnaasut 1.300-ut missaani amerleriarput. Nalunngilarput inuit aamma qujanartumik peqqinneruleriartorput sulisinnaasullu ukiuminnut naleqqiullugit aamma amerliartortut ilisimaneqarpoq, taamaattumik Kattusseqatigiinni isumaqarpugut inuit 63-inik ukioqaleraangamik ilumut pinngitsooratik soraarninngortinneqartassanersut nalilersuiffigineqaqqittariaqartoq, tassami nalunngilarput; inuppassuaqartoq 63-ileereerarluarlutik suli sulilluarsinnaasunik aammalu uniinnarusunngitsunik, taamaammat tamatuma pinngitsaaliissutaanngitsumik aaqqiivigineqarnissaa aamma kaammattuutingaarput.
Taamaammat aamma Kattusseqatigiinni piareersimavugut Naalakkersuisut peqatigalugit aningaasanut inatsisip isumaqatigiinniutigineqarnissaanut isummersueqataassalluta.
Taamatut oqaaseqarlunga Kattusseqatigiit sinnerlugit nalunaarut tusaatissatut tiguara.