Samling
20120913 09:27:11
Kalaallit Nunaanni Isiginnaartitsisartoqatigiit pilersinneqarnissaannik suliniuteqaqqullugit Naalakkersuisut peqquneqarnisaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.
Inatsisartunut ilaasortap Henriette Rasmussen-ip siunnersuutaa soqutiginartoq Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissuara:
Siullermik oqaatigissuara siunnersuut soqutiginartoq, aammalu qangarsuanngulersorli ilaatigut annertuumik oqaluuserineqartareersoq kalaallinut inuiannguanut annertuumik timikkut anersaakkullu pingaaruteqartussaammat Kattusseqatigiit sinnerlugit tamakkiisumik taperserpara.
Aap immaqa oqartoqarsinnaavoq apeqquserneqarlunilu - ukiuni makkunani inger-latsinermut allaffissornermullu sipaarniaruttulernerup nalaani, siunnersuut naapertor-lugu akuersinikkut aamma ingerlatsinermut aningaasartuutinik suli annerusunik ki-nguneqartussamik pilersitseqqiinnassannginnersugut ?
Isumaqarpunga taamatut apeqqusiiniartunut erseqqissarneqartariaqartoq; uagut kalaallit inuiattut timikkut anersaakkullu nukittuutut aammalu Nunatta nutaaliaasutut ineriartoqqinnissaanut Isiginnaartitsisartoqatigiinnik peqarnissarput assorujussuaq tamatsinnut pingaaruteqarlunilu pisariaqarpoq.
Tassami Nunatsinni piorsarsimassutsikkut suliniarneq aamma timikkut anersaakkullu pingaaruteqaannarani, kisianni aamma taakkununnga tapiliullugu pinaveersaartitsiner-mik aamma sutigut tamatigut paasitsitsiniaanermut annertuumik sunniuteqarsinnaasoq Kattusseqatigiinni eqqartortarlugulu annertuumik soqutigisaraarput.
Taamaammat aamma illoqarfiit ilaanni piorsarsimassutsikkut pingaartitsilluni politik-kikkut suliniarnerit innuttaasunit assut nuannarineqartut aammalu innuttaasunut aamma sunngiffimmi sammisassaqartitsinerit innuttaasunik assut ulluinnarni inuunermut pingaaruteqarlutillu qiimmaallaataasut arlalitsigut uppernarsaatissaqarlutillu takussutis-saqaleriartorput, soorlu assersuutigalugu Ilulissani piorsarsimassutsikkut illorsuarmi pisortamik atorfinitsitsinermi maanna ukioq ataasinngulersumi, atorfeqartitaasup sulilluarneratigut aammalu susassaqartut assigiinngitsut suleqatigiilluarnerisigut; suliniutit assigiinngitsut innuttaasunut annertuumik nuannaarutaallutik ingerlanneqarput.
Soorunami illoqarfinni allani aamma kusanartunik assersuutissaqartoq nalunngilara, kisianniuku aamma nammineerluni peqataaffigisat nalunngisallu assersuutigissallugit pilerinarnerusartut. Tamanna pissutsinik piviusunik soorunami tunngaveqaannarpoq.
Kisianni tassa uani ersersinniakkama aamma ilagaat piorsarsimassutsikkut suliniutit aamma ilaatigut suliniutinut assigiinngitsumik kaputartuunneqarsinnaanngikkaluarlutik aamma sulianut allanut iluaqutaallutillu assigiinngitsutigut kusanartumik ajunngitsunillu sunniuteqartarmata.
Taamaattumik suliniutit maanna Naalakkersuisooqatigiinnit aamma ingerlanniarneqar-tut tapersersornarput, suliniarnermilu matumani soorunami kommune-qarfiit KANU-KOKA-llu suleqatigineqarnissaat inassutigerusunnarpoq, tassami sutigut tamatigut innuttaasut tikillugit suliniarneq pitsaanerpaajusartoq arlalitsigut aamma takussutissaqarmat, minnerunngitsumik aamma pioreersut atorluarneqarnerulernissaat eqqarsaatigalugu.
Naggataatigut assut uggoralugu oqaatigissuara; Isiginnaartitsiviup Siunissaa pillugu Nassuiaat 1996-imili inatsisartunit isumaqatigineqarluni akuersaarneqarsimasup, Naalakkersuisunit annerusumik timitalerniarneqarsimanngimmat Kattusseqatigiit tungaanniit assut pakatsissutigingakku.
Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuutip aappassaanneerneqannginnermini Inatsisartut Kultur-eqarnermut Ataatsimiititaliaani suliarineqarnissaa inassutingaara.
Ordførerindlæg(Kandidatforbund)-1
DANSK TEKST MANGLER Partiit oqaaseqaataat(Kattusseqatigiit)-1
| ATTAVIITTUT KATTUSSEQATIGIIT | ||
| Anthon Frederiksen UPA-2003/95-01 | ulloq 31. marts 2003 | |
Kalaallit Nunaanni Isiginnaartitsisartoqatigiit pilersinneqarnissaannik suliniuteqaqqullugit Naalakkersuisut peqquneqarnisaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.
Inatsisartunut ilaasortap Henriette Rasmussen-ip siunnersuutaa soqutiginartoq Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissuara:
Siullermik oqaatigissuara siunnersuut soqutiginartoq, aammalu qangarsuanngulersorli ilaatigut annertuumik oqaluuserineqartareersoq kalaallinut inuiannguanut annertuumik timikkut anersaakkullu pingaaruteqartussaammat Kattusseqatigiit sinnerlugit tamakkiisumik taperserpara.
Aap immaqa oqartoqarsinnaavoq apeqquserneqarlunilu - ukiuni makkunani inger-latsinermut allaffissornermullu sipaarniaruttulernerup nalaani, siunnersuut naapertor-lugu akuersinikkut aamma ingerlatsinermut aningaasartuutinik suli annerusunik ki-nguneqartussamik pilersitseqqiinnassannginnersugut ?
Isumaqarpunga taamatut apeqqusiiniartunut erseqqissarneqartariaqartoq; uagut kalaallit inuiattut timikkut anersaakkullu nukittuutut aammalu Nunatta nutaaliaasutut ineriartoqqinnissaanut Isiginnaartitsisartoqatigiinnik peqarnissarput assorujussuaq tamatsinnut pingaaruteqarlunilu pisariaqarpoq.
Tassami Nunatsinni piorsarsimassutsikkut suliniarneq aamma timikkut anersaakkullu pingaaruteqaannarani, kisianni aamma taakkununnga tapiliullugu pinaveersaartitsiner-mik aamma sutigut tamatigut paasitsitsiniaanermut annertuumik sunniuteqarsinnaasoq Kattusseqatigiinni eqqartortarlugulu annertuumik soqutigisaraarput.
Taamaammat aamma illoqarfiit ilaanni piorsarsimassutsikkut pingaartitsilluni politik-kikkut suliniarnerit innuttaasunit assut nuannarineqartut aammalu innuttaasunut aamma sunngiffimmi sammisassaqartitsinerit innuttaasunik assut ulluinnarni inuunermut pingaaruteqarlutillu qiimmaallaataasut arlalitsigut uppernarsaatissaqarlutillu takussutis-saqaleriartorput, soorlu assersuutigalugu Ilulissani piorsarsimassutsikkut illorsuarmi pisortamik atorfinitsitsinermi maanna ukioq ataasinngulersumi, atorfeqartitaasup sulilluarneratigut aammalu susassaqartut assigiinngitsut suleqatigiilluarnerisigut; suliniutit assigiinngitsut innuttaasunut annertuumik nuannaarutaallutik ingerlanneqarput.
Soorunami illoqarfinni allani aamma kusanartunik assersuutissaqartoq nalunngilara, kisianniuku aamma nammineerluni peqataaffigisat nalunngisallu assersuutigissallugit pilerinarnerusartut. Tamanna pissutsinik piviusunik soorunami tunngaveqaannarpoq.
Kisianni tassa uani ersersinniakkama aamma ilagaat piorsarsimassutsikkut suliniutit aamma ilaatigut suliniutinut assigiinngitsumik kaputartuunneqarsinnaanngikkaluarlutik aamma sulianut allanut iluaqutaallutillu assigiinngitsutigut kusanartumik ajunngitsunillu sunniuteqartarmata.
Taamaattumik suliniutit maanna Naalakkersuisooqatigiinnit aamma ingerlanniarneqar-tut tapersersornarput, suliniarnermilu matumani soorunami kommune-qarfiit KANU-KOKA-llu suleqatigineqarnissaat inassutigerusunnarpoq, tassami sutigut tamatigut innuttaasut tikillugit suliniarneq pitsaanerpaajusartoq arlalitsigut aamma takussutissaqarmat, minnerunngitsumik aamma pioreersut atorluarneqarnerulernissaat eqqarsaatigalugu.
Naggataatigut assut uggoralugu oqaatigissuara; Isiginnaartitsiviup Siunissaa pillugu Nassuiaat 1996-imili inatsisartunit isumaqatigineqarluni akuersaarneqarsimasup, Naalakkersuisunit annerusumik timitalerniarneqarsimanngimmat Kattusseqatigiit tungaanniit assut pakatsissutigingakku.
Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuutip aappassaanneerneqannginnermini Inatsisartut Kultur-eqarnermut Ataatsimiititaliaani suliarineqarnissaa inassutingaara.