Samling
Dansk tekst mangler
UPA 2002/16.1
12.04. 2002
Johan Lund Olsen
Aalisarneq pillugu Inatsisartut Inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.
Siullermeerneqarnera.
Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq Nunatsinni inuussutissarsiutit nunanut allanut tunisassiortut annersaraat pingaarnersaralugulu, taamaammallu inuussutissarsiutip aningaasatigut inissisimanera ineriartorneralu Nunatta aningaasaqarneranut inuiaqa-tigiinnullu pingaarutilerujussuuvoq. Nunatta tutsuiginartumik patajaatsumillu anin-gaasatigut ineriartornissaanut periarfissaqartitsiumalluta taamaattumik aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq pitsaasumik inatsisitigut sinaakkutassaqartittariaqarparput inuussutissarsiutip aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaanngorluni ingerlat-siviulerlunilu ineriartortitsiviunissaa aamma angusinnaajumallugu. Taamaakkaluartorli Inuit Ataqatigiit qangaaniilli erseqqissartuartarparput tamatumani inuiaqatigiit ataatsimut soqutigisaat aallaavigineqaqqusaratsigit pisuussutitta uumassusillit akisussaassuseqartumik nungukkiartuutaanngitsumillu kingulissatsinnit aamma iluaqutigineqartuarsinnaaqqullugit, taamaammallu aamma inuit ingerlatseqatigiiffiillu ataasiakkaaginnaat soqutigisinnaasaat salliutinnaveertariaqaratsigit.
Ukiuni kingullerni aalisarneq ajornartorsiorfiusimavoq, pingaartumik sinerissap qanittuani aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq eqqarsaatigissagaanni. Ajornartorsiorneq suli qaangerneqaqqajanngilaq ukiunilu agersuni suli naalakkersuinikkut aaqqiiniutissanik tunngavissarsiorlutalu nassaarniartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiit pisinnaasavut malillugit tamatumani peqataavugut piareersimajuarpugullu aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermi ajornartorsiutit annertuut arlallit – ingammik sinerissap qanittuani atugarineqartut eqqarsaatigalugit aaqqiiniaqataassalluta.
Naalakkersuisut ullumikkut Inatsisartunut aalisarneq pillugu inatsimmut pioreersumut allannguutissamik siunnersuuteqarput Nunatta imartaani aalisarneq tamaat ataatsimut pinngikkaluarlugu raajarniarnerup naleqqussarneqarnissaanut tunngatinneqartunik. Allannguutissatut siunnersuutigineqartut ataatsimiititaliap suligasuartitaasimasup inassuteqaatigisimasai tunngavigalugit suliaasimasoq ilisimatitsissutigineqarpoq. Saqqummiussissummili taassumalu saniatigut inatsimmut allannguutissatut siunnersuummi erseqqinngilaq ataatsimiititaliaq suligasuartinneqarsimasoq sorleq pineqarnersoq, ilisimaneqartutummi ukiup ataatsip ingerlanerinnaaniunngitsoq aalisarnerup iluani Naalakkersuisutigoortumik marlunnik ataatsimiititalianik pilersitsisoqartarsimavoq. Taamaattumik paasissutissaq tamanna pingaaruteqartoq maqaasinarmat siullermik Inuit Ataqatigiinniit kissaatigissavarput tamanna Naalakkersuisumit erseqqissaqqaarneqarallassasoq. Ataatsimiititaliaq suligasuartinneqarsimasoq tassaasimappat ”Enoksenudvalg-imik” ukiaq taaguuserneqarluni aallartinneqarsimasoq inatsimmut allannguutissatut siunnersuutip inaarsarlugu suliarineqarnissaanut peqataanissatsinnullu pisariaqartipparput, taassumap taagukkatta inassuteqaatigisimasai tamakkiisut agguaanneqaqqullugit Inatsisiliortutummi tamatta aamma pingaartittariaqaratsigu aalajangiiniarnissatsinni assigiimmik tunngavissaqarnissarput.
Nunatta imartaani raajartassiissutigineqartartut tamakkiisut (TAC) eqqarsaatigalugit – tassalu avataasiortunut 57 %-inik sineriassiortunullu 43 %-inik inatsimmi allassimalerluni agguaanneqartalernissaat siunnersuutigineqarmat Inuit Ataqatigiit tunngaviatigut isumaqataaffigisinnaavaat KNAPK-p APK-llu tamanna isumaqatigiissutigisimasaannik aamma tunngaveqarmat. Taamaattorli agguaasseriaatsip inatsisinngortinnera siunissami Inatsisartut allannguerusulersinnaanerannut ajornakusoortitsilersinnaassammat Inuit Ataqatigiit kissaatigissavarput tamanna Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaannit nalilersorneqarluarumaartoq, pisariaqassappallu inatsisilerituut immikkut ilisimasaqarluinnartut aamma aggersarneqarsinnaanerisigut nalilersuiffigineqarumaartoq. Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilarput agguaasseriaatsip inatsisinngortinniarneqarnerata nassatarisaanik matuma kingorna aalisartut anginerusunik piginnaanertoqqunerusunillu aalisariutitaarniartunut taarsigassarsisinneqarnissaq eqqarsaatigalugu pitsannguallatsitsissasoq - ingammik sinerissap qanittuani aalisartut eqqarsaatigalugit. Taamaattorli suliap ingerlaqqinnerani tamanna aamma Ataatsimiititaliamit misissorneqaqqaassasoq kissaatigissavarput aningaaseriviit Aalisarnermut Ataatsimiititaliamit aamma paasiniaavigineqarsinnaanerisigut.
Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput Naalakkersuisut agguaasseriaatsimik allannguineq uagutsitulli naalagaaffiup arsaarinninneratut nalilersimanngimmassuk. Tamanna pin-gaaruteqarluinnarpoq aalajangiusimajuassallugu Inuit Ataqatigiimmi tunngaviusumik isumagiuarparput pisuussutivut uumassusillit – aammalumi uumaatsut ilanngullugit, inuiaqatigiit ataatsimut pigiuartariaqarivut naassaanngitsorsuarmik inunnut ingerlat-seqatigiiffinnulluunniit ataasiakkaanut pigisassanngorlugit tunniunneqarsinnaanngitsut.
Raajartassissutigineqartartut eqqartortillugit Inuit Ataqatigiit pissusissamisoorsorivarput nunami tunisassiorneq imaluunniit sinerissap qanittuani raajarniarnermi nioqqutissiorneq aamma erseqqissaateqarfigilaassallugit. Nunamimi raajanut aalisak-kanullu allanut suliareqqiisarfiusuni suliffissaqartitsiuarnissaq Inuit Ataqatigiit pingaartippaat ukiunilu arlalikasinngortuni tamanna aamma oqaatigiuartarsimallugu.
Ukioq mannamut raajartassiissutit qiviaraanni siornatulli amerlatigipput, tassalu sinerissap qanittuani 36.000 tons-it kiisalu avataani 48.500 tons-it missarpiaanniillutik.
Taakku nunami Royal Greenland-ip maannamut raajanut tunisassiorfiutigisaannut ingerlasunut (Maniitsumiittoq matoreeraluartoq) naammakutsoorput, taamaammallu matusiniarnissamik oqaluttarnerit tutsiuttarsimasut – soorlu ukioq Aasiammiut taamatut ernumatinneqaleraleraluartut, Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu tunngavis-saqanngilluinnarpoq. Tamanna ajornanngilaq naak sinerissap qanittuani raajarniat namminneq imaani 7.500 tons-it tungaanut aamma tunisassiarisalissagaluarunikkilluunniit. Tamanna qujanartumik ukioq manna avatasiortut nunamut tulaassugassaasa kingumut qangatut 25 %-iussasut aalajangerneqarsimanerannik tunngavissinneqarpoq, taamaammallu Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut suli tunngavissaqarluartoq kujataani marlunnik imaluunniit pingasunik raajaleriffeqarnissamut, qeqqani marlunnik, kiisalu maannakkutut Aasianni aammalu Ilulissani raajaleriffeqartuarnissamut.
Tassungali tunngatillugu Inuit Ataqatigiinnit erseqqissarlugu aamma oqaatigissavarput kommunit, aalisartut, sulisartut sumiiffinnilu ataasiakkani namminersortut ataatsimoorlutik namminneq tunisassiorfimmik ingerlatsiumalerlutik pilersitserusussinnaasut pisortat tungaannit qiimmassarlugillu suliniarnerini ikorfartorniartariaqaratsigit, pisortammi kisimik isumalluutigineqaannarsinnaanngimmata. Piginneqatigeeriaatsit nutaat toqqaannarnerusumik innuttaasut tikivillugit oqartussaaqataatitsillutillu peqataatitsisut taamaattumik ikummarissartariaqarput.
Taamatut isumaqarnerput saqqummiutereerlugu taamaattumik Naalakkersuisoq tamatumani qanoq isummersorsimanersoq paaserusunnarpoq, tassami apeqqut kommuunenut, sulisartunut, aalisartunut allarpassuarnullu pingaarutilerujussuuvoq.
Aalisakkat assigiinngitsut pillugit nalunaarutit avammut saqqummiunneqartarnerini malittarissassanik eqaallisaaniartoqarnera kiisalu Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiinnut tunngatillugu siunnersuutigineqartoq Inuit Ataqatigiit pissusissamisoortutut isumaqarfigimmatigit taakku annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilavut.
Sinerissami qanittumi aalisariutit raajanik avataasiortutulli tunisassiulersinnaanissaat akornutissaqartinnagu oqaaseqarfigereerparput. Taamaattorli periarfissaq manna aq-qutigalugu erseqqissartariaqarsorivarput tamanna Inuit Ataqatigiit peqataaffigisinnaagatsigu 1) raajartassiissutit tamakkiisut (TAC) nunami tunisassiorfinni annertunerpaamik nioqqutissiarisinnaasaat aatsaat qaangeqqagaangamikkit kiisalu 2) minnerunngitsumik tamanna sinerissap qanittuani raajaqassutsip navianartorsiortinneqalinnginneranik kinguneqartumik aatsaat aaqqissuussiffigineqarsinnaappat. Taamaattumik kingulleq taaneqartoq eqqarsaatigalugu erseqqissartariaqarpoq Inuit Ataqatigiit ernumanartutut isigissammassuk sinerissap qanittuani raajarniarnermi aalisartut avataasiortutulli angitigisunik kilisaassuarnik pitaartorlutik aalisalissagaluarpata imaluunniit avataasiussuit APK-mi ilaasortaasut aamma sinerissamut tiffarterlutik raajarnialissagaluarpata, tassami pisuussutinik nungukkiartuutaanngitsumik tamatta atuiniartariaqarpugut kingulissavut pissaqartittuarnissat aamma qulakkeerniarumallugu.
Taamaattumik sinerissap qanittuani raajarniutit tunisassiorsinnaatitaalersussat qanoq angitigissanersut aamma Aalisarnermut Ataatsimiititaliami sukumiisumik eqqartorta-riaqarpavut aammalu minnerunngitsumik kinguaariit siunissaat qulakkeerumallugu iliuuseqartariaqarluta. Taamaattumik inuusuttut aalisalerumaartussat eqqarsaatigalugit raajarniarnermi periarfissaat aamma annertusarniartariaqarpagut inatsit manna aamma aqqutigalugu.
Allannguutissatut siunnersuutigineqartoq kingulleq, tassalu tunitsivinnik tunisassiorfinnillu nutaanik pilersitsisoqarniarnerani tunisassiorfiillu pioreersut allanik tunisas-siornialerniarneranni Naalakkersuisut akuerseqqaartarnissaanik piginnaatitsilersussaq eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput – tamanna aamma Ataatsimiititaliami sukumiisumik eqqartorneqallaqqugatsigu. Taamaattorli oqaatigeriissavarput tamanna aatsaat aqqutissiuusseqataaffigisinnaagatsigu aalisakkanik allanik qalerualinnillu maannamut suli annikitsuaraannarmik iluaqutigisatsinnut atuilluarne-rulernermik kinguneqarsinnaappat, tassami maannamut annikitsuaraannarmik – soorlu saarulliit, uukkat, kapisillit, uiluiit, nataarnat, qeeqqat, tupissutit suluppaakkallu nioqqutissiarivagut, naak imartatsitsinni kangerlunnilu tamakkuninnga peqarluaraluartoq. Taamaattumik tamakku taagorneqartut aningaasarsiorfissanillu nutaanik pisariaqarteqisatsinnik aallartitsinissatsinnut periarfissaalluartut, eqqarsaatigineqarsimappata Inuit Ataqatigiit allannguutissatut siunnersuutigineqartoq tunisassiorfinnullu pioreersunut tunngasoq peqataaffigikutsoorsinnaavarput. Tassungali atatillugu eqqaasitsissutigerusupparput Inuit Ataqatigiit taamatut suliniutaasinnaasunik siunnerfeqartumik 2000-imi upernaakkulli siunnersuuteqartareersimagatta Inatsisartunit tamarmiusunit tapersersorneqartumik, tassalu aalisakkanik qalerualinnillu tukertitsiviliorsinnaanermut ”Pisarisuukkerivimmillu” (”Bifangst-Bank”) pilersitsilersinnaanermut periarfissiisunik.
Tassami ukiuni aggersuni – aalisarnermut atatillugu inuussutissarsiorfissat annertuut nutaallu iluatsinniartariaqarpavut, taamaalillutami aatsaat aningaasarsiornermut periarfissat - raajat, saattuat qalerallillu - saniatigut nutaat pilersissinnaanngussavagut. Taamaattumik aalisarnermut inatsit eqqartortillugu naggataarutaasumik Inuit Ataqatigiit oqaaseqarallarnitsinni kaammattuutigissavarput Naalakkersuisut siunnersuutigisaasa saniatigut – aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermut atatillugu misissuinerit ineriartortitsinerillu annertusaavigineqaqqullugit.
Taamatullu oqaaseqareerluta Inuit Ataqatigiit qilanaarpugut Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaanni suleqataanissatsinnut.