Samling
Nuuk, 6. maj 2002
UPA 02/46.1
Asii C. Narup/IA
Pisortanit ikiorsiissutit pillugit malittarisassat nutarterneqarnissaannut periarfissat pisariaqartitsinerillu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisigineqarnissaannik siunnersuut.
Inatsisartunut ilaasortap Mads Peter Grønvoldip oqaluuserisassanngortippai apeqqutit pingaaruteqarluinnartut.
Oqaluuserisassanngortitsisup saqqummiussamini pisortanit ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata tunngaviusumik oqallisigineqarnisssaa ujartoraa Inuit Ataqatigiinni paasivarput. Saqqummiussinermilu pingaarnerutitaminut ilannguppaa ikiorsiissutinik annertussusiliisarneq, assersuutigalugu aappariit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit annertussusiliiniarnermi qanoq isigineqartassanersut.
Saqqummiussaq ilassilluarparput, isumaqaratta piffissanngortoq pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaata nalilersornissaanut, ullumikkut pissusiviusunut nutarternissaanut naalakkersuinikkullu isumaginninnikkut anguniakkanut naleqqussarnissaanut.
Ukiut tallimat qaangiupput Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa saqqummiunneqarmalli, sulili Ataatsimiititaliarsuup pisortanit ikiorsiissutinut allannguutissatut inassutai timitalerneqanngillat.
Inuit Ataqatigiit peqqussutip siunertassaanut, tunngavissaanut, pingaartitassaanullu tunngaviusumik isumaat saqqummiutsinnagu, manna oqaatigilarput:
Inuiaqatigiit ingerlalluartut tassaapput innuttaasunut suliffissaqartitsiniarnikkut pitsaasunik periarfissiisut, inuillu pisinnaasaannut naleqquttunik naammattunillu suliffissaqartitsisut.
Inuiaqatigiit ingerlalluartut tassaapput sulisartut atorfillillu sulisutut inuttullu ataavartumik ineriartortuarnissaannik periarfissiisut.
Tamakku qulakkeerneqarsimatillugit inuit imminnut pilersorsinnaanerat aamma qulakkeerneqassaaq, inuillu imminnut napatikkusussuseqarnerat qajannaallisarneqassalluni.
Suliffissaqartitsiniarnikkut periarfissat ima pitsaatiginngillat siuliani taasagut ullutsinni tamakkiisumik naammassineqarsinnaallutik. Suliffissaaleqinermik inuit nalaanneqartarput, napparsimanerluunniit peqqutaalluni suliunnaarallartoqartariaqartarluni. Inuit suliffissaaruttut napparsimalersullu inuiaqatigiinnit ikiorserneqartarnissaat pissussamisoorpoq, tamatumunnga periarfissat ilaat Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaatigut tunngavissinneqarput.
Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu ikiorsiinermi siunertat makkuussapput:
* inuit imminnut pilersorsinnaajunnaarallarneranni aningaasatigut taakkulu malitsigisaannik inuttut ilaqutariissutsikkullu ajornartorsiutaannik ikiorsiinissaq,
* inuttut inooqatigiissutsikkullu ajornartorsiutit pinaveersaartinnissaat,
* inuit imminnut napatinnissamut piumassuseqartuarnissaasa sulerususssuseqartuarnissaasalu siuarsarnissaa,
* inuit pisortanik ikiorserneqarnissamik isumalluuteqarnerat/pisariaqartitsinerat sapinngisamik sivikinnerpaajutinnissaa,
* isumaginninnerup iluani sullissinermi periutsinik inerisaanissamut kaammattuinissaq,
* inuit ilaqutariillu ataasiakkaat sullinneqarnerisa saniatigut inunnik peqatigiiaanik sullissinissaq.
Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu innuttaasunik sullissinermi tunngaviit makku pingaartinneqartariaqarput .
A. Sullisseriaatsinut tunngatillugu.
* siusissukkut/pilertortumik qanoq iliuuseqartarnissaq
* isumaginninnerup iluani sullissinermi susassaqartut suleqatigiinnerisa nukittorsarnissaa,
* innuttaasunut ammasumik, inussiarnersumik, inuppalaartumik, isertuaatsumillu sullissinissaq, pineqartut sutigut tamatigut oqartussaaqataatillugit.
* kalaallisut oqaatsigut atorlugit sullinneqarnissamik pisinnaatitaaffiup illersorneqartuarnissaa.
B. Kiffartuussinermi pingaartitassanut tunngasut.
* Inuup inuunini qanorlu iliuutsini pillugit akisussaaffeqarneranik pingaartitsinissaq,
* inuup pisariaqartitaasa tamakkiisumik isiginiarneqarnissaat (timikkut, misigissutsikkut, inooqatigiissutsikkut anersaakkulllu),
* inuup inoqatiminut pitsaasumik pissarsiffiusumillu attaveqarnissaata peqateqarnissaatalu periarfissinissaa,
* inuup piginnaasaasa nukittuffiisalu tappiffiginissaat,
* inuup inuttut sulisutullu ataavartumik ineriartornissaanut periarfissinnissaa,
* inuup inuiaqatigiinni ineriartortitseqataanissaanut kaammattornissaa, inuiaqatigiinnilu atorfissaqartinneqarneranik misigisimatinnissaa.
Allatut oqaatigalugu, peqqussutip ullumikkut atuuttup Inuit Ataqatigiinni tunngaviatigut nalilersoreerlugu isumaqarpugut atuuffissaata “siaarnerunissaa” pisariaqartoq, inuit ajornartorsiulereersut ikiorsernissaat piinnarnagu aammali ajornartorsiulernissaasa pinaveersimatinnissaannut sammiveqartariaqartoq. Siunertat tunngaviillu taakku tamarmik iluarsaaqqinnermi pingaartinniarlugit aalajangiunneqartariaqartut Inuit Ataqatigiit isumaqarput.
Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut nunatsinni isumaginnittoqarfiit aaqqissuussaanermikkut avataani pissutsinik issuaanertut ittunik isikkoqarpallaartut/aaqqissuunneqartut. Piffissanngorpoq nunatsinnut inuiinullu tulluarsakkanik allaffissornikkut allatigullu sullisseriaatsinik inerisaanissamut. Inatsisiliortutut tamatumunnga kaammattuisariaqarpugut, taamaaliorsinnaanerlu peqqussutitigut tunngavissinneqartariaqarsoraarput.
Tassunga atatillugu Inuit Ataqatigiit tungaannit eqqaasitsissutigissavarput Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup ikiorsiissutinut tunngatillugu inassutigimmagu nunatsinni tamarmi pisartakkat, akiligassat akilereerlugit aningaasat inuuniutissat, assigiimmik annertussusilerneqarnissaat minnerpaaffilinikkut. Taamaaliornissaq innuttaasut pisortanit assigiimmik kiffartuunneqarnissamik kissaataannut piumasaqaataannullu naapertuuppoq, oqaatigisariaqarporlu inassuteqaataasimasup piviusunngortinneqarnissaa innuttaasunit erinitsaanneqarmat.
Isumaginninnermut Naalakkersuisup Mads Peter Grønvoldimut akissuteqarnermini oqaatigaa Suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnerup pilersinneqarnissaa pilersaarutigineqaqqaarneranit kinguartittoq, maannalu 1. januar 2005-mit sillimmasersimasunut tunniussisarnissat atuutilernissaat naatsorsuutigineqarluni. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut tamanna utaqqinagu Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermik Ataatsimiititaliarsuup inassuteqaataata piviusunngortinneqarnissaa piaartumik sulissutigineqartariaqartoq.
Suliffissaarunnissamut sillimmasiisarneq pillugu inatsisiliornissamut tunngatillugu Inuit Ataqatigiit tungaannit pinngitsoorumanngilagut Statsministerip Nunatta aningaasaqarniarneranut Siunnersuisoqatigiivisa nalunaaruutaata kingulliup, mianersorfissanik imaannaanngitsunik ilaqartup, issuaavigissallugu: “Ataatsimut isigalugu naliliineq imaappoq, taamatut aaqqissuussinerup atuutilersinnginnerani paasilluartariaqarluni suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnermut aningaasalersuinissap immikkullu isigalugu isumaginninnermut pisartakkanik allanik taarserneqarsinnaasunik aningaasalersuinissap ilusilersorneqarnissaa qanorpiaq ataqatigiissuuteqarnersut.” (qup. 59).
Inuit Ataqatigiinni naatsorsuutigaarput mianersorfissatut tikkuarneqartut soorunami nalilersoqqissaarlugit suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnermut inatsisissaq piareersarneqarumaartoq.
Kommunit Nammineersinnaatitaanerat
Nunatsinni kommunini 18-ini, kommunit nammineersinnaatitaanerannik isummamik tunngaveqarluni aqutsisoqarpoq. Aaqqissuusseriaatsip taassuma ersiutaa pingaarneq kommunit ataasiakkat kommunimi akileraarutip qanoq annertutiginissaanik aalajangersinnaaneranni ippoq. Kommunit nammineersinnatitaanerat toqqammavigalugu isumaginninnikkut peqqussutit arlaqartut suliaapput. Assersuutigalugu pisortanit ikiorsiissutit meeqqanut inuusuttuaqqanullu ikiorsiisarnermut tunngasut. Taamatumuuna kommunit ataasiakkaat pisinnaatitaaffigivaat namminneq innuttaasunik kiffartuussinerup qanoq qaffasitsigitinnissaanik aalajangersagaliorsinnaaneq. Tamatumalli kingunerivaa innuttaasut - nunarput ataatsimut isigalugu - assigiinngitsorujussuarmik ikiorserneqartarmata. Naammagittaalliutigineqartaqisumik.
Inuit Ataqatigiinni anguniagarivarput nunatta inuisa sumiikkaluarunilluunniit sapinngisamik assigiimmik pisortanit kiffartuuneqartarnissaat.
Taamaammat kommunit nammineersinnaatitaanerisa tamakkiisumik nalilersuiffiginissaat piffissanngorpoq, aaqqisuusseriaatsip taassuma iluanni innuttaasut pilliutigineqartariaqanngimmata. Kommunit Kattuffiata isumaliutersuutai tamatumunnga tusarusunnassapput.
Naatsorsueqqissaartarfik
Inuit Ataqatigiinni ujartortuakkatta ilagaat paasissutissat sukumiisut qinikkatut assigiinngitsutigut aalajangiiniarnitsinni toqqammaviusussat. Minnerunngitsumik isumaginninerup iluani kisitsisitigut paasissutissat amigarluinartarsimapput. Taamaattumik nuannaarutigaarput Inatsisartut ukiakkut 1999-imi Naatsorsueqqissaartarfimmut immikkut aningaasaliinikkut, isumaginninnikkut pissutsit pillugit kisitsisinik paasiniaasinnaanngortimmagu. Aningaasaliisimanerup inerititai siulliit upernaaq manna takussutissaqalerput, qanittukkummi Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisinngorlugit saqqummiuppai isumaginninnikkut 1999-imi 2000-imilu ikiorserneqarsimasut.
Paasissutissat arlaqartut eqqarsalersitsipput. Assersuutigalugu paasineqarpoq ukiup 2000-ip ingerlanerani nunatsinni inuit 25-it 44-llu akornanni ukiullit sisamararterutaat pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarsimasut. Ajuusaarnaraluartumilli takuneqarsinnaanngilaq qanoq sivisutigisumik pisartagaqarsimanersut. Taamaammallu takuneqarsinnaanani kikkorpiaat suliffittaarnissamut periarfissaalatsinerunersut immaqalu inuuniarnikkut ajornartorsiortuunersut.
Inuit Ataqatigiit tungaannit kissaatigeqaarput siunissami tamakku ilanngullugit paasissutissiissutigineqartarsinnaanisaat, inuit sapinngisamik amerlasuut sulilerseqqinnissaat anguniarlugu pilersaarusiornissamut toqqammavissaassammata.
Nunatsinni isumaginninnikkut pissutsit eqqartortillugit, minnerunngitsumik pisortanit ikiorsiissutit iluarsiivigineqarnissaat eqqartortillugu, innersuussutigissavarput siuliani taaneqartup Statsministerip Nunatta aningaasaqarniarneranut Siunnersuisoqatigiivisa nalunaarusiaa kingulleq, martsip qaammataani saqqummersoq. Sukumiisumik misissorneqarsimasut ilagaat isumaginninnikkut peqqussutit tunngavigalugit ikiuutinik pisartagaqartitsineq, isumaginninnikkullu peqqussutit ataqatigiissarneqarnerat qanoq innersut. Uppernarsineqarporlu maleruagassat ilaat inuit sulerusussusiannik siuarsaaqataanatik, paarlattuanik kinguneqarsinnaasut.
Aallarniinitsinni oqaatigaarput inatsisit ikiorsiinerillu siunertarisariaqaraat inuit imminnut napatinnissamut piumassuseqartuarnissaannut sulerususssuseqartuarnissaannullu kaammattuisuunissaat.
Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut aamma Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaq kaammattussavagut isumaginninnikkut suliffissaqartitsiniarmilu peqqussutit ataatsimut nalilersoqqullugit, naammaginartumik ataqatigiissagaanersut ilanngullugu nalilersoqqullugu.
Taamatut oqaaseqarluta kissaatigissavarput Mads Peter Grønvoldip apeqquteqaat aallaavigalugu oqallititsinerani oqaaserineqartut tamarmik, siusinnerusukkut oqaluuserineqartup, imm. 80-ip, Isumaginninnermut ataatsimiititaliami nangillugu suliarineqalerpat, ilanngunneqarnissaat.
Nuuk, 6. maj 2002
UPA 02/46.1
Asii C. Narup/IA
Pisortanit ikiorsiissutit pillugit malittarisassat nutarterneqarnissaannut periarfissat pisariaqartitsinerillu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisigineqarnissaannik siunnersuut.
Inatsisartunut ilaasortap Mads Peter Grønvoldip oqaluuserisassanngortippai apeqqutit pingaaruteqarluinnartut.
Oqaluuserisassanngortitsisup saqqummiussamini pisortanit ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata tunngaviusumik oqallisigineqarnisssaa ujartoraa Inuit Ataqatigiinni paasivarput. Saqqummiussinermilu pingaarnerutitaminut ilannguppaa ikiorsiissutinik annertussusiliisarneq, assersuutigalugu aappariit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit annertussusiliiniarnermi qanoq isigineqartassanersut.
Saqqummiussaq ilassilluarparput, isumaqaratta piffissanngortoq pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaata nalilersornissaanut, ullumikkut pissusiviusunut nutarternissaanut naalakkersuinikkullu isumaginninnikkut anguniakkanut naleqqussarnissaanut.
Ukiut tallimat qaangiupput Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa saqqummiunneqarmalli, sulili Ataatsimiititaliarsuup pisortanit ikiorsiissutinut allannguutissatut inassutai timitalerneqanngillat.
Inuit Ataqatigiit peqqussutip siunertassaanut, tunngavissaanut, pingaartitassaanullu tunngaviusumik isumaat saqqummiutsinnagu, manna oqaatigilarput:
Inuiaqatigiit ingerlalluartut tassaapput innuttaasunut suliffissaqartitsiniarnikkut pitsaasunik periarfissiisut, inuillu pisinnaasaannut naleqquttunik naammattunillu suliffissaqartitsisut.
Inuiaqatigiit ingerlalluartut tassaapput sulisartut atorfillillu sulisutut inuttullu ataavartumik ineriartortuarnissaannik periarfissiisut.
Tamakku qulakkeerneqarsimatillugit inuit imminnut pilersorsinnaanerat aamma qulakkeerneqassaaq, inuillu imminnut napatikkusussuseqarnerat qajannaallisarneqassalluni.
Suliffissaqartitsiniarnikkut periarfissat ima pitsaatiginngillat siuliani taasagut ullutsinni tamakkiisumik naammassineqarsinnaallutik. Suliffissaaleqinermik inuit nalaanneqartarput, napparsimanerluunniit peqqutaalluni suliunnaarallartoqartariaqartarluni. Inuit suliffissaaruttut napparsimalersullu inuiaqatigiinnit ikiorserneqartarnissaat pissussamisoorpoq, tamatumunnga periarfissat ilaat Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaatigut tunngavissinneqarput.
Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu ikiorsiinermi siunertat makkuussapput:
* inuit imminnut pilersorsinnaajunnaarallarneranni aningaasatigut taakkulu malitsigisaannik inuttut ilaqutariissutsikkullu ajornartorsiutaannik ikiorsiinissaq,
* inuttut inooqatigiissutsikkullu ajornartorsiutit pinaveersaartinnissaat,
* inuit imminnut napatinnissamut piumassuseqartuarnissaasa sulerususssuseqartuarnissaasalu siuarsarnissaa,
* inuit pisortanik ikiorserneqarnissamik isumalluuteqarnerat/pisariaqartitsinerat sapinngisamik sivikinnerpaajutinnissaa,
* isumaginninnerup iluani sullissinermi periutsinik inerisaanissamut kaammattuinissaq,
* inuit ilaqutariillu ataasiakkaat sullinneqarnerisa saniatigut inunnik peqatigiiaanik sullissinissaq.
Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu innuttaasunik sullissinermi tunngaviit makku pingaartinneqartariaqarput .
A. Sullisseriaatsinut tunngatillugu.
* siusissukkut/pilertortumik qanoq iliuuseqartarnissaq
* isumaginninnerup iluani sullissinermi susassaqartut suleqatigiinnerisa nukittorsarnissaa,
* innuttaasunut ammasumik, inussiarnersumik, inuppalaartumik, isertuaatsumillu sullissinissaq, pineqartut sutigut tamatigut oqartussaaqataatillugit.
* kalaallisut oqaatsigut atorlugit sullinneqarnissamik pisinnaatitaaffiup illersorneqartuarnissaa.
B. Kiffartuussinermi pingaartitassanut tunngasut.
* Inuup inuunini qanorlu iliuutsini pillugit akisussaaffeqarneranik pingaartitsinissaq,
* inuup pisariaqartitaasa tamakkiisumik isiginiarneqarnissaat (timikkut, misigissutsikkut, inooqatigiissutsikkut anersaakkulllu),
* inuup inoqatiminut pitsaasumik pissarsiffiusumillu attaveqarnissaata peqateqarnissaatalu periarfissinissaa,
* inuup piginnaasaasa nukittuffiisalu tappiffiginissaat,
* inuup inuttut sulisutullu ataavartumik ineriartornissaanut periarfissinnissaa,
* inuup inuiaqatigiinni ineriartortitseqataanissaanut kaammattornissaa, inuiaqatigiinnilu atorfissaqartinneqarneranik misigisimatinnissaa.
Allatut oqaatigalugu, peqqussutip ullumikkut atuuttup Inuit Ataqatigiinni tunngaviatigut nalilersoreerlugu isumaqarpugut atuuffissaata “siaarnerunissaa” pisariaqartoq, inuit ajornartorsiulereersut ikiorsernissaat piinnarnagu aammali ajornartorsiulernissaasa pinaveersimatinnissaannut sammiveqartariaqartoq. Siunertat tunngaviillu taakku tamarmik iluarsaaqqinnermi pingaartinniarlugit aalajangiunneqartariaqartut Inuit Ataqatigiit isumaqarput.
Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut nunatsinni isumaginnittoqarfiit aaqqissuussaanermikkut avataani pissutsinik issuaanertut ittunik isikkoqarpallaartut/aaqqissuunneqartut. Piffissanngorpoq nunatsinnut inuiinullu tulluarsakkanik allaffissornikkut allatigullu sullisseriaatsinik inerisaanissamut. Inatsisiliortutut tamatumunnga kaammattuisariaqarpugut, taamaaliorsinnaanerlu peqqussutitigut tunngavissinneqartariaqarsoraarput.
Tassunga atatillugu Inuit Ataqatigiit tungaannit eqqaasitsissutigissavarput Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup ikiorsiissutinut tunngatillugu inassutigimmagu nunatsinni tamarmi pisartakkat, akiligassat akilereerlugit aningaasat inuuniutissat, assigiimmik annertussusilerneqarnissaat minnerpaaffilinikkut. Taamaaliornissaq innuttaasut pisortanit assigiimmik kiffartuunneqarnissamik kissaataannut piumasaqaataannullu naapertuuppoq, oqaatigisariaqarporlu inassuteqaataasimasup piviusunngortinneqarnissaa innuttaasunit erinitsaanneqarmat.
Isumaginninnermut Naalakkersuisup Mads Peter Grønvoldimut akissuteqarnermini oqaatigaa Suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnerup pilersinneqarnissaa pilersaarutigineqaqqaarneranit kinguartittoq, maannalu 1. januar 2005-mit sillimmasersimasunut tunniussisarnissat atuutilernissaat naatsorsuutigineqarluni. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut tamanna utaqqinagu Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermik Ataatsimiititaliarsuup inassuteqaataata piviusunngortinneqarnissaa piaartumik sulissutigineqartariaqartoq.
Suliffissaarunnissamut sillimmasiisarneq pillugu inatsisiliornissamut tunngatillugu Inuit Ataqatigiit tungaannit pinngitsoorumanngilagut Statsministerip Nunatta aningaasaqarniarneranut Siunnersuisoqatigiivisa nalunaaruutaata kingulliup, mianersorfissanik imaannaanngitsunik ilaqartup, issuaavigissallugu: “Ataatsimut isigalugu naliliineq imaappoq, taamatut aaqqissuussinerup atuutilersinnginnerani paasilluartariaqarluni suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnermut aningaasalersuinissap immikkullu isigalugu isumaginninnermut pisartakkanik allanik taarserneqarsinnaasunik aningaasalersuinissap ilusilersorneqarnissaa qanorpiaq ataqatigiissuuteqarnersut.” (qup. 59).
Inuit Ataqatigiinni naatsorsuutigaarput mianersorfissatut tikkuarneqartut soorunami nalilersoqqissaarlugit suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnermut inatsisissaq piareersarneqarumaartoq.
Kommunit Nammineersinnaatitaanerat
Nunatsinni kommunini 18-ini, kommunit nammineersinnaatitaanerannik isummamik tunngaveqarluni aqutsisoqarpoq. Aaqqissuusseriaatsip taassuma ersiutaa pingaarneq kommunit ataasiakkat kommunimi akileraarutip qanoq annertutiginissaanik aalajangersinnaaneranni ippoq. Kommunit nammineersinnatitaanerat toqqammavigalugu isumaginninnikkut peqqussutit arlaqartut suliaapput. Assersuutigalugu pisortanit ikiorsiissutit meeqqanut inuusuttuaqqanullu ikiorsiisarnermut tunngasut. Taamatumuuna kommunit ataasiakkaat pisinnaatitaaffigivaat namminneq innuttaasunik kiffartuussinerup qanoq qaffasitsigitinnissaanik aalajangersagaliorsinnaaneq. Tamatumalli kingunerivaa innuttaasut - nunarput ataatsimut isigalugu - assigiinngitsorujussuarmik ikiorserneqartarmata. Naammagittaalliutigineqartaqisumik.
Inuit Ataqatigiinni anguniagarivarput nunatta inuisa sumiikkaluarunilluunniit sapinngisamik assigiimmik pisortanit kiffartuuneqartarnissaat.
Taamaammat kommunit nammineersinnaatitaanerisa tamakkiisumik nalilersuiffiginissaat piffissanngorpoq, aaqqisuusseriaatsip taassuma iluanni innuttaasut pilliutigineqartariaqanngimmata. Kommunit Kattuffiata isumaliutersuutai tamatumunnga tusarusunnassapput.
Naatsorsueqqissaartarfik
Inuit Ataqatigiinni ujartortuakkatta ilagaat paasissutissat sukumiisut qinikkatut assigiinngitsutigut aalajangiiniarnitsinni toqqammaviusussat. Minnerunngitsumik isumaginninerup iluani kisitsisitigut paasissutissat amigarluinartarsimapput. Taamaattumik nuannaarutigaarput Inatsisartut ukiakkut 1999-imi Naatsorsueqqissaartarfimmut immikkut aningaasaliinikkut, isumaginninnikkut pissutsit pillugit kisitsisinik paasiniaasinnaanngortimmagu. Aningaasaliisimanerup inerititai siulliit upernaaq manna takussutissaqalerput, qanittukkummi Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisinngorlugit saqqummiuppai isumaginninnikkut 1999-imi 2000-imilu ikiorserneqarsimasut.
Paasissutissat arlaqartut eqqarsalersitsipput. Assersuutigalugu paasineqarpoq ukiup 2000-ip ingerlanerani nunatsinni inuit 25-it 44-llu akornanni ukiullit sisamararterutaat pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarsimasut. Ajuusaarnaraluartumilli takuneqarsinnaanngilaq qanoq sivisutigisumik pisartagaqarsimanersut. Taamaammallu takuneqarsinnaanani kikkorpiaat suliffittaarnissamut periarfissaalatsinerunersut immaqalu inuuniarnikkut ajornartorsiortuunersut.
Inuit Ataqatigiit tungaannit kissaatigeqaarput siunissami tamakku ilanngullugit paasissutissiissutigineqartarsinnaanisaat, inuit sapinngisamik amerlasuut sulilerseqqinnissaat anguniarlugu pilersaarusiornissamut toqqammavissaassammata.
Nunatsinni isumaginninnikkut pissutsit eqqartortillugit, minnerunngitsumik pisortanit ikiorsiissutit iluarsiivigineqarnissaat eqqartortillugu, innersuussutigissavarput siuliani taaneqartup Statsministerip Nunatta aningaasaqarniarneranut Siunnersuisoqatigiivisa nalunaarusiaa kingulleq, martsip qaammataani saqqummersoq. Sukumiisumik misissorneqarsimasut ilagaat isumaginninnikkut peqqussutit tunngavigalugit ikiuutinik pisartagaqartitsineq, isumaginninnikkullu peqqussutit ataqatigiissarneqarnerat qanoq innersut. Uppernarsineqarporlu maleruagassat ilaat inuit sulerusussusiannik siuarsaaqataanatik, paarlattuanik kinguneqarsinnaasut.
Aallarniinitsinni oqaatigaarput inatsisit ikiorsiinerillu siunertarisariaqaraat inuit imminnut napatinnissamut piumassuseqartuarnissaannut sulerususssuseqartuarnissaannullu kaammattuisuunissaat.
Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut aamma Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaq kaammattussavagut isumaginninnikkut suliffissaqartitsiniarmilu peqqussutit ataatsimut nalilersoqqullugit, naammaginartumik ataqatigiissagaanersut ilanngullugu nalilersoqqullugu.
Taamatut oqaaseqarluta kissaatigissavarput Mads Peter Grønvoldip apeqquteqaat aallaavigalugu oqallititsinerani oqaaserineqartut tamarmik, siusinnerusukkut oqaluuserineqartup, imm. 80-ip, Isumaginninnermut ataatsimiititaliami nangillugu suliarineqalerpat, ilanngunneqarnissaat.