Dansk tekst mangler*

Anthon   Frederiksen   Uka- 2004-54/00

ulloq,  19. oktober   2004

 

Angallanneq   pillugu  ingerlatsinermik nassuiaat  2004. 

 

Kattusseqatigiit  sinnerlugit  soqutigalugu  misissorsimavara  aammalu  tassunga  ilanngullugit  paasissutissat  nassiunneqartut,  tassa  umiarsualiviit  annertusaaviginissaannut  siunnersuut  inuiaqatigiit  aningaasaqarnerat tunngavigalugu  naliliinerit,  Kalaallit  Nunatta  timmisartorfigineqarnissaanut  siunissami  piumasaasut,  kiisalu  angallanneq  pillugu  tusarniaanermi  kommune-t  akissutaat.

 

Siullermik  aallarniutigalugu   Kattusseqatigiinniit  aamma   pingaartillugu  erseqqissaatigissuarput; angallannerup  aaqqissuuteqqinnissaanut   pingaaruteqarluinnartutut  isumaqarfingatsigu angallassinikkut  aaqqissuussineq  eqaatsumik  sapinngisamillu  akikinnerpaamik   piorsaqqinneqarnisaa   inuiaqatigiit  ataatsimut  isigalugit  ingerlanneqartariaqartoq,   taamaaliornikkut  aamma   inuussutissarsiornikkut  unammillersinnaassumik  kisermaassiffiunngitsumillu  ineriartortitsineq  ingerlanneqarsinnaaqqullugu,  tassami  ullumikkut  annertunerpaamik  pisortat  ingerlatsinerat  pisortaniit  annertuumik   tapiissuteqarnikkut  ingerlanneqartoq  aamma  Naalakkersuisunit  qimakkiartuaanissaa   nassuiaatikkut  ersersinneqarpoq.

 

Kattusseqatigiinni    tunngaviusumik  isumaqarpugut  allanngortiterinerni    inuiaqatigiinnut  annertuumik  sunniuteqartussani   siunissaq  ungasinnerusoq  eqqarsaatigalugu   pilersaarusiorluarnissat  assut   pisariaqarlutillu  pingaaruteqartut,  taamaattumik  suut  tamarmik  imminnut  ataqatigiittariaqarnerat  soorunami  eqqarsaatinut  ilaasariaqarput,  minnerunngitsumik  aamma  aaqqissuusseqqinnerup     inuiaqatigiinnut   sunniutissai  eqqarsaatigalugit,  tassami  inuiaqatigiinni  allanngortiterinerit  maanna  imaannaanngitsunik  kinguneqarsinnaasut  aallartisarneqarput,  matumani  aamma  akit  assigiittussaatitaanerisa  atorunnaarsinneqarnissaat   qularnanngitsumik  imaatigut  silaannakkullu  angallannikkut  annertuumik  sunniuteqartussaapput.

 

Taamaattumik   pilersaarut  inuiaqatigiit  aaqqissuussaanerannut  tunngasoq   ataasiinnarluunniit   suli  naammassineqanngitsoq,  pilersaarutit  qalleraatiinnartut   saqqummiussuunneqartarnerat  isumatusaarnertut   Kattusseqatigiinniit   nalilersinnaanngilarput,  minnerunngitsumik  inuiaqatigiinnut  sunniutissai  eqqarsaatigalugit.

 

Taamaammat  suliat  ataasiakkaat  inuiaqatigiit  aaqqissuussaanerannut  tunngasut  pingaaruteqartullu  tulleriiaarlugit  toqqammavissilluaqqaartarnissaat  Kattusseqatigiinniit

inatsisartunut  piumasaqaatingaarput,  tassami  suut  tamaasa  ataatsikkoortillugit  suliariniarneqarnerat  nukipparujussuarnik  atuiffiuinnarani  aammali  qularnanngitsumik  suliaqartitanut  assigiinngitsunut  missingersuusiortunullu   eqqoriaaginnarneruvallaartumik   ingerlatsinermik  kinguneqartarput.

Tassami  ullumikkulluunniit   ilisimaneqanngilaq   kommune-ni  aaqqissuusseqqinnissat,  minnerunngitsumillu   aamma   akit  assigiittussaatitaanerisa  atorunnaarsinneqarnissaat   angallannikkut   inuiaqatigiinnilu  aningaasarsiornikkut  qanoq   sunniuteqarumaassanersut,  taamaattumik  Naalakkersuinikkut   suliassanik  tulleriiaarineq  naammassisaqarsinnaaneq  aallaavigalugu  pissutsit  piviusut  tunngavigalugit  ingerlanneqarnissaa   assut  pisariaqartoq Kattusseqatigiinniit  eqqaasitsissutigissuarput.

 

Tamanna  ima  paasineqassanngilaq;  Kattusseqatigiinni  aaqqissuusseqqinnissanut   peqataarusunngitsugut,  naagga  peqataasusuppugut  aamma  piorsaaqqinnernut   inuiaqatigiinnilu  assigiinngitsutigut  pisariillissaanermut  peqataarusoqaagut. 

 

Isumarput  naapertorlugu  pisariillisaanerit  aaqqissuusseqqinnerillu  pisariaqarput  pilersaarusiorluarnikkut  piareersarluarnikkullu  aamma  inuiaqatigiinnut  aaqqissuusseqqinnerit   sunniutissai  ilisimaarinerullugit.  Tassami aaqqissuusseqqinnerit   ataatsikkut  suut  tamarmik  ataatsikkorsuaq   qaleriiaarlugit  ingerlanneqarnerat   suli    paatsiveerunnermik   annerusumik   kinguneqarsinnaanerat   pinngitsoortinneqartariaqarmat.

 

Naalakkersuisut  ilumoorput  oqaramik  angallanneq  pillugu  manna  tikillugu  eqqarsartarnitsinninngarnit  allaanerusumik  eqqarsaatigisariaqalerparput,  tamanna  assortorneqarsinnaanngilaq,  kisianni  aaqqissuussineq  allaanerusoq  piginnaasutsit  aammalu imminut  akilersinnaasumik  ingerlatsilernissamik  annerusumik  imaqartinneqartariaqarpoq,  minnerunngitsumik   aamma  kommune-t  ataasiakkaat  namminersortullu  piumassusillit  annerusumik  akuutinneqarsinnaanerisigut.

 

Nalunngilarput  nunarujussuarmik  inukitsunnguami  najungaqarluta,  taamaattumik  angallanneq  maannakkutut  itsillugu  qaqugukkulluunniit  imminut  akilersinnaanavianngitsoq  kialluunniit  takusinnaavaa.  Taamaattumik  matumani  pisariaqarluinnarpoq;  Nunatsinni  aammalu   Nunatsinniik  Nunatsinnullu  angallannerup  pitsanngorsartuarnissaa,  minnerunngitsumik  aamma  angalasussat   avataaneersut  amerlanerusut  Nunatsinni  angallassinermut  atortulersuutit   atorluarneqarnissaat   anguniarlugu.   

 

Tamanna  qulakkeerneqassooq  ilaatigut  Ilulissat  Nuullu   mittarfiisa  tallineqarnerisigut,  tassa  angallanneq  annerusumik  avammut  ammaanneqarlunilu  avataaniit  angalaniartut  aningaasanik  Nunatsinnut  isaatitsinerulernissaat   tamatumuunakkut  periarfissinneqassammat.  Taamaammat   inuiaqatigiinnut  aamma  pingaaruteqarluinnarpoq;

Kangerlussuup  siunissami  attatiinnarneqarsinnaanera   imaluunniit   taamaatinneqarsinnaanera  nalilersorluassallugu,  tassami  tamatumani  soorunami  aamma  Sisimiut  kommune-at  annertuumik  paaseqatigiiffiusumillu  isumasiorluarneqarnissaa  pisariaqarpoq,  tassami   maannamut   ilaatigut oqaatigineqareerpoq;  Kangerlussuarmi  mittarfiup  iluarsaanneqarnissaa  piffissamik  qanittumi  pisariaqartinneqartoq,  tamannalu  120  mio-it  missaanik  akeqassangatinneqartoq.

 

Nassuiaammi  Nuup  Ilulissallu  mittarfiisa  1199 tallineqarnissaat,  Kalaallit  Nunatta   timmisartorfigineqarneranut  nutarterisinnaaneq  tunngavissalissasoq  aammalu  annerusumik aningaasartornannginnerusumillu  timmisartorfigissallugu  periarfissaqalissasoq  oqaatigineqarpoq.  Taamaakkaluartoq  aamma  nassuiaammi  oqaatigineqarpoq;  timmisartut  suluusallit  Dash-7-init  atorneqaannassappata  billet-it  akii  qaffakkiartuinnassasut.

 

Taamaammat  timmisartut  siunissami   suut  atorneqalernissaannut  tunngatillugu  Nuummi  Ilulissanilu  mittarfiit  tallineqarnissaannut  tunngatillugu  aammalu  Kangerlussuup  siunissaa pillugu   kommune-t   pineqartut  Naalakkersuisunit   ataatsimeeqatigineqartariaqartut  Kattusseqatigiinniit  kaammattuutingaarput,  tassami  Nunatsinni  ataqatigiittumik  angallannikkut   aaqqissuusseqqinnissaq   inuiaqatigiinnut  assut  pingaaruteqarpoq,  minnerunngitsumik    kommune-t  aamma  matumani  pineqartut  paaseqatigiinnissaat   pisariaqarmat.

 

Taamatuttaaq  pingaaruteqarpoq  kujataani  kommune-t  aamma  paaseqatigiiffiusumik  angallannikkut  aaqqissuussaanermi  oqariartuutaat  pillugit  tamakkiinerusumik  oqaloqatigineqarnissaat,  taamaammat  angallannikkut  aaqqissuusseqqinnissami  Naalakkersuisut  inatsisartuniit  piumaffigineqarnissaat   pisariaqarpoq;  kommune-t  annerusumik  oqaloqatigineqarnissaat   ingerlanneqartariaqartoq.

 

Taamaattumik  Ilulissat  Nuullu  kommune-sa  15.  oktober  2004-imi  aammalu  Kujataani  kommunit  peqatigiiffiata  1.  oktober  2004-imi  naalakkersuisunut  inatsisartunullu  ilaasortanut  saaffiginnissutaat   innersuussutingaakka.

 

Aammalu   taakkununnga  atatillugu  Kommune-t  inuussutissarsiutini  il.il.  aningaasaliinermikkut  inuussutissarsiutinik  ineriartortitseqataanissaminnut  periarfissaat  pillugit  Inatsisartut  inatsisaat  nr. 23,  18,  december  2003-meersoq  innersuussutigalugu.

 

Tassami  aamma  kommune-ni  ataasiakkaani  inuutissarsiutinik  ineriartortitsiniarnermi  timmisartunut  mittarfiit  aamma  pioreersut  imminullu  akilersinnaasumik  ingerlareersut  piorsaqqinneqarnissaat  Nunamut  tamarmut  aningaasarsiornikkut  annertuumik  iluaqusiisussaammata.

 

Nalunngilarput  Nunarujussuatsinni  angallannikkut  pissutsit  ilaatigut   aamma  assigiinngitsorujussuusut,  minnerunngitsumik  aamma  Nunaqarfiit,  illoqarfiillu  mikinerusut  aammalu   isorliunerusut  eqqarsaatigalugit,  taamaattumik  manna  iluatsillugu  aamma  Qeqertarsuup  tunuani  kommune-t  suleqatigiiffianiit;  Qeqertarsuup  tunuani  quliminguulimmik timmisartuussinermut  tunngasut  pillugit   augustip  23.ani  apeqquteqaat suli  maannamut akineqarsimanngitsoq  pillugu  Naalakkersuisunut  apeqquteqarpunga,  tassa Qeqertarsuup  Tunuani   quliminguulimmik   timmisartuussinerup  aaqqiivigineqarnissaa  pillugu  saaffiginnissut  qanoq  naalakkersuisunit  isumaqarfigineqarnersoq.

 

Ilisimaneqarpoq  umiarsuit  atorlugit  angallassinermi  pingaartumik  nunaqarfinni  nunaqarfiit   angisuut  ilaat  tikinneqarsinnaaneq  ajortut,  taamaattumillu  ilaatigut

umiarsuarnut  ilaasussat  ilaat  umiatsiaaqqanik  ilaatigut  ungasingaatsiartumut   ingerlanneqartariaqartartut,  tamannalu  aamma  isumannaallisaaneq  eqqarsaatigalugu  tamatigut  isumanaatsuinnarmik  pineq  ajortoq  ilisimaneqarpoq,  minnerunngitsumik  ukiakkut  sila  anorlerajussitillugu  aamma  taarsiaartalersillugu,  tamanna  ilaatigut  aamma  iluarsisariaqartutut  piumasaqaatigineqartarmat  matumuuna  eqqaasitissutingaara.

 

Ukiarmi  Royal  Arctic  Line-imi  siulersuisut  siulittaasuat  assut  ernummateqarluni  tusagassiorfitsigut  nalunaaruteqarpoq;  Nunaqarfinnut  pilersuinermi  RAL-p  ingerlatsineq  aallukkunnaarpagu,  tassani  umiartortut  50-it  missaat  suliffissaaruttussaasut,  kisianni  tamatuma  kingorna  KNI-ip  direktør-iata   nalunaarutingaa;  nunaqarfinnut  pilersuinermi  sulisut  taakku  pineqartut  soraarsinneqassanngitsut.  Ilanngullugu  nalunaarutigineqarpoq;  Nunani  allaniit  umiarsuarnik  attartornissaq  siunniuneqarsimasoq,  tassa  nunaqarfinnik  pilersuineq  eqqarsaatigalugu,  tassagooq   maannakkut   umiarsuit   nunaqarfinnik   pilersuisut   tallimat  pisoqalisoorsimammata.  Taamaattumik  paaserusunnarpoq;  ilumut  umiartortut  pineqartut tamarmik soraarsitaannginnissaat ilumut  qulakkeerneqarsimanersoq ? 

Tassami  ilaatigut  aamma  nassuiaammi  oqaatigineqarmat,  Nunaqarfiit  tikinneqartarnerat  ullunut  20-inut  sivitsorneqassasoq,  tamanna  qularnanngitsumik  aamma  sipaarfigineqartussaammat,  taamaattumik  Nunaqarfiit  aamma  tassuunakkut  sipaarniarfigineqarnerat  ilumut   angallassinikkut  pilersuinikkullu   Nunaqarfimmiunut kinguariarnermik  kinguneqassannginnersoq  apeqquserneqartariaqarpoq.

 

Umiarsualivinnik  piorsaaneq   eqqarsaatigalugu  takuneqarsinnaavoq;  aamma  tamatumani  aningaasassaaleqineq   ilaatigut  suliassat   pilersaarutigineqarsimangaluartumiit  taamaatinneqarsimanngikkunik  kinguartinneqarsimasut.  Taamaattumik  Kattusseqatigiinniit

Kaammattuutigeqqissuarput;  umiarsualiviit  aalisarnikkut  aammalu  takornariaqarnikkut  aningaasanik  isaatitsiffiusut   salliutinneqarnissaa  piviusunngortinniarneqartariaqartut,  tassami  aningaasanik  naammattumik  isaatitsinngikkutta,  pisariaqartinneqartorpassuarnut  allanut  akissavut  ikilingaluttuinnarsinnaapput.

 

Nassuiaammi  aamma  ilaatigut  eqqaaneqarpoq,  silaannakkut   imaatigullu  angallassineq  ilaanneeriarluni  tamatigut  atorluarneqarneq  ajortoq.  Tamanna  tamanit  arajutsisimaneqarunanngilaq,  tassami  pingaartumik   timmisartut  atorlugit  angallasineq  ilaatigut   piffissarujussuaq  atorlugu  ilaasussanik   illoqarfinniit  illoqarfinnut   uteqattaarnikkut   katersiniaasaalluni  angallassineq   ingerlanneqartarpoq,  kisiannili  sumiiffiit  ilaanni,  ilaasussat  amerlangaangaarata  utaqqisut  ilaatigut  aallanngitsoortarlutik, taamaattumik  tamatumani  aamma  pilersaarusiorluarnissaq  aaqqissuusseqqinnissarlu  pisariaqarput.

 

Tamatumani  apeqqutaalluinnarpoq,  soorlumi  aamma  nassuiaammi  oqaatigineqartutut  ukiup  qanoq  ilinera   matumani   isiginiarneqarnerusariaqarmat,  taamaattumik  timmisartut  umiarsuillu  atorneqannginnerpaaffianni   aningaasartuutigerusaaginnarnagit   piffissap  ilaatigut    nunanut  allanut attartortinneqarsinnaaneri   eqqarsaatigineqartariaqartoq  Kattusseqatigiinniit  isumaqarpugut  nalilersuiffigissallugu   pisariaqartoq.

 

Aamma  ilisimaneqartutut   aasat  tamaasa  maanna  umiarsuapiluunersuit  takornarissanik  ulikkaartut  sinerissami  illoqarfinnut  assigiinngitsunut   takkuttarnerat  annertusiartuinnarpoq.  Katusseqatigiinni  isumaqarpugut,  umiarsuit  taamaattut  Nunatsinnut  tikinnerminni  akiliuteqartinneqartariaqartut  ullumikkorniit  annertunerusumik, taamaaliornikkut  aama  aningaasat   nunatsinnut  isertinneqartartut  ilapittorneqassammata,  illuatungaatigullu  aamma  takornarissat  naliginnaasumik  aqqutit  atorlugit  tikittartut  angallannikkut  Nunatsinnut  iluaqutaanerusumik  sunniuteqarnerusumillu   Nunatsinniittarnerat  iluaquserneqassammat.

 

Naggataatigut  Kattusseqatigiinni    eqqaasitsissutigeqqikkusupparput;  2003-imi  Kangerlussuarmi  angallaneq  pillugu  isumasioqatigiisitsinermi  peqataasunit  isumaqatigineqarluni  kaammattuutigineqarsimasup  timitalerneqarnissaat  piviusunngortinneqartariaqartut,  tassalu  Ilulissat  Nuullu  mittarfiisa  tallineqarnissaat. 

 

Taamatut  oqaaseqarlunga  oqalliseqqinnissamut  Kattusseqatigiit  sinnerlugit  qilanaarlunga  peqataaqqissuunga.