Dansk tekst mangler*

UKA2004/51

22. oktober 2004

 

 

 

 

Naalakkersuisut aalisarneq pillugu aaqqiissutissamik politikkeqarnissaat pillugu inatsisartunut nassuiaat.

 

 

Siumumit pingaartipparput aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut aallussineranni aamma siunissaq eqqarsaatigalugu pitsaasumik atugassaqartinneqarnissaat. Nunatsinni aalisarneq inuussutissarsiutit pingaarnersaraat, ukiunilu tulliuttuni aamma pinngaarnersaanissaa naatsorsutigissavarput, tamannalu nunatsinni innuttaasugut pinngitsoqarata tulluusimaarutigalugu periarfissaqaraangatta saqqummersinniartuartarparput.

 

EU-p aalisarnermut protokoliata (isumaqatigiissutaareersumut tapiliussartat) tallimaata isumaqatigiinniutigineqarneratut Naalakkersuisunit susassaqartut peqatigalugit aalisarnermik politikkimik ataqatigiissaariniarneq Siumumi taperserparput. Isumaqatigiinniarnerni aalisarnerup saniatigut ineriartortitsinissamik politikkeqarnissamut piumasaqaat pingaarluinnartutut isigaarput. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq nunatsinnit avammut niuernermi pingaaruteqarluinnarpoq, taamaattumillu suliffeqarfiit aalisarnermik sullissisut aamma eqqumaffigineqarlutik ineriartornikkut pitsanngorsaavigineqarnissaat Siumumit pingaartilluinnarparput.

 

Raajarniarnermi naleqqussaanerit ukiuni kingullerni aningaasarpassuarnik nunatta karsianut nalilimmik ingerlanneqarput, tassunga tunngatillugu kommunet pilliuteqarfigisagut aamma isiginianngitsuunngilagut. Inuussutissarsiutillu ineriartortinnissaannik periarfissiuussinissaq Siumumit Naalakkersuisunut eqqumaffigeqquarput.

 

Siumumit nuannaarutigaarput pisuussutitta uumassusillit paarilluarniarneqarneri Naalakkersuisunit pingaartinneqartoq nalunnginnatsigu.  Naalakkersuisummi  aalisarnermut politikiminni anguniagassatut pingaarnertut erseqqissarpaat aalisarnerup inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut iluaqutaanerpaasussaq anguniarlugu nungusaataanngitsumik  aqunneqarnissaa erseqqissarmassuk. Matumunnga atatillugu oqaatigissavarput maannakkut aalisarnermut politikkip nutarterneqartarneranut atasumik pisassiisarnerup nutaamik aaqqissuunneqarnissaa peqataanillu aalisartunut ataasiakkaanut pisassiisarnerit nutaamik Inatsisiliuunnissaat Siumumi isumaqatigigatsigit. Tassunga ilanngullugu inuusuttut aalisartunngornissaminnut periarfissinneqavinnissaata isiginiarneqarnissaat aamma pingaartikkatsigu oqaatigissavarput.

 

Aalisarnerup nunatsinni iluaqutissarsivigineqarnerunissaa tamatta soqutigaarput, anguniarnissaanullu anginerusumik iliuuseqartariaqarpugut. Taamaammat Siumumi isumaqarpugut aqqutissanut ilaasoq aalisarnermik imarsiornermillu inuutissarsiuteqartut ilinniartitaanerisa qaffassarneqarnissaat pimoorullugu anguniartariaqaripput.

 

Aamma Royal Greenland Academy-p, KNI Pilersuisoq A/S-ip maligassiuinera toqqammavigalugu, pilersinneqarnera atorluarneqariartorneralu tulluusimaarutigigatsigu oqaatigissavarput. Minnerunngitsumik matumani nuannaarutigaarput Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu pineqartumut paasinnillutik aningaasaleeqataasimammata.

 

Aalisarnermik sammisaqartut pikkorissartuarnissaat Siumumi pingaarteqigatsigu, Naalakkersuisunut innersuussutigaarput, Paamiuni imarsiornermik Ilinniarfik suli nukittorsarlugu inuusuttunut allanullu neqeroorutigeqqullugu. Tamanna Aalisarneq pillugu isumalioqatigiit peqatigalugit nalilersortinneqarsinnaavoq. Aamma avataasiutinik aalisarlutik ingerlassisut sulisumik tungaasigut ingerlassinertik pitsaasoq tapersersussavaat, sulisumik pikkorissartitaajuarnissaat aamma suleqataaffigalugu iliuuseqarsinnaanermikkut.

 

Siumumi aamma oqaatigissavarput isumaqaratta inuusuttut aalisarnermik inuutissarsiuteqarnermik nangitseqqittussat periarfissaasa pitsanngorsartuarnissaat matumunnga ilanngullugu qulakkeerneqartariaqarmat.

 

Peqataanik Siumumi kaammattuutiginngitsoorusunngilarput aqumiut nunaqavissut ilinniarsimasut kilisaatini atorluarneqarnerunissaat. Inuttat ataatsimoorlutik suleqatigiinnissaat aamma pingaartutut isigaarput, matumanilu SIK suleqatigalugu maannakkut inuttat kattuffiliuuteqqinniarneqarnerat iluarisimaaratsigu oqaatigissavarput.

 

Pisuussutitta uumassusillit ullumikkut atorluarneqanngitsut iluaqutissarsivigineqarnerulernissaannut aqqutit periutsillu nutaat aamma piorsaavigisariaqalerigut malunnarpoq. Taamaammat Siumumi isumaqarpugut siusinnerusukkut misissuisarnerit nangillugit kimeqarnerusumik kinguneqartussamik suliniutinik aallartitsisariaqalersugut. Tamatuma saniatigut Siumumi maluginiarparput nunat allat imartaanni ukiuni kingullerni aalisagartassiissutigineqartartut tamakkiisumik atorneqarneq ajortut. Tamanna aamma allanngortittariaqarpoq, iluaqutissammi aasinnaasagut pisariaqartippagut.

 

Siumumi aamma malugininiarparput Naalakkersuisut aaliangiullugu siunnerfigigaat aalisarnerup nunamilu inuussutissarsiutit aalisarnermut attuumassutillit tapiissutitaqanngitsumik ingerlalernissaat. Inuussutisarsiutit imminut akilersinnaasumik ingerlanneqarnissaat anguniassagaanni pisariaqarpoq piginneqataasut namminneq kaasarfimminnik aningaasaleeqataasimanissaat, taamaattumik Siumumi tulluartuutipparput Namminersornerullutik Oqartussat piginneqataaffigisaasa namminersortunut tunineqarsinnaanissaat.

 

Alloriarnermi tamatumani misissueqqissaarnissaq pisariaqarluinnarpoq, taamaattumillu  Royal Greenlandimut tunngatillugu namminersortunngorsaassagaanni nalunaarsoqqissaartariaqarpoq suut sakkut atorlugit  qanorlu iliorluni namminersortunngorsaaniarnerluni, erseqqissarneqarlunilu suut kingunerissanerai. Tamatta nalunngilarput suliffeqarfissuit nunani allaniittut imminut akilersinnaasumik ingerlanneqartut, taamaattumillu taakku maanna tunissagaanni qulaajaaqqissaartoqartariaqartoq Naalakkersuisut oqarmata isumaqatigaagut.

 

Siumumiit erseqqissarumavarput Naalakkersuisut iliuuseriniagaat tapersersoratsigit nutarteriniarnerillu nalilersorluarlugit suleqataaffigissagatsigit.

 

Raajartassiissutit ukioq manna qaffanneqarnerisa kinguneranik Paamiuni Alluitsup-paanilu raajaleriffinnik aallartitsineq nersortariaqartutut isigaarput aamma raajarniat tunitsivissaqarnerulernerisa kingunerissammassuk kilisaatit pisamik 25 procentiinnik nunamut tulaassisussaatitaanerinut inatsit malinneqarsinnaanngortussaammat, allaallumi raajat nunamut tulaanneqarlutik qalipaajagassat amerlisinnaanissaat akit pitsaanerussappata takorloorneqarsinnaavoq.

 

Siumumi aamma tapersiilluta innersuussutiginiarparput aalisarnikkut politikki ingerlatiligarput kingunissalimmik malitseqassammat. Taamaattussaavorlu  nunat sanilerisagut suleqatigalugit aalisarnikkut pilersaarutikkut ingerlateqqittariaqartoq, tassani pisuussutit pineqartut amerlaqisutigut ataatsimoorluta pigisatsitut isigigatsigit. Tamatumuuna puigussanngilarput aamma nunat tamat akornganni isumaqatigiissutigut aamma uagut malittariaqaratsigit.

 

Aalisarneq ullumikkut ilungersunartumik inisseqqavoq siunissamilu pissutsit ilorraap tungaanut aallartissagutsigit iliuuseqartariaqarpugut. Tamatumani Siumut isumaqarpoq  Aalisarneq pillugu Ineriartortitsivimmik pilersitsigasuarnissaq piffissanngortoq. Tamatumalu piviusunngortinniarnerani suleqatigineqartariaqarput aalisartut, kattuffiit kiisalu tunisassiorfiit.

 

Aalisarnerup ilorraap tungaanut aallartinnissaanut ikorfartuutissanik aamma nassaarniarnerput ingerlattuartariaqarpoq. Matumani maannamut iluaqutigineqanngitsunik kiisalu suli anginerusumik iluaqutissarsivigineqarsinnaasunik aalisagaqassutsimik Pinngortitaleriffik peqatigalugu misissuinerit nukittorsartariaqarput pisariaqassappallu amerlanernik aningaasaliivigalugit.

 

Qaleralinnik atuinerput illersorneqarsinnaanngilaq. Siumumi isumaqarpugut sukaterinissamut piffissanngortoq. Tamatumani anginerusunik qaleralinniutaatillit kvotalersorneqartalernissaat, taamatuttaarlu pisanik allattuiffimmik atuilernissaat, 2005 aallarnerfigalugu aallartereersimasariaqartoq isumaqatigaarput.

 

Tamatta soqutigaarput aalisagaarniutitta anginerusumik pissarsissutigisarnissaat. Avaqqussinnaanngilarpullu tamatumap tangeqarnerulernissaanut aqqutaammat ullutsinnut naleqquttunik aalisariutaateqarnissaq. Taamaattumik aalisariutinik nutarterinerup ingerlanneqartup iluatsitsiviulluarnissaa aamma neriuutigaarput tapersersorlugulu. Aalisariutilli nutarterneqaannassanngillat aammali illersorneqarsinnaasunik periarfissagissaartunillu taliffissaqartariaqarput. Taamaattumik aamma talittarfinnik naleqqussaaneq ingerlanneqartariaqarpoq minnerunngitsumik Narsami Sisimiunilu soorunami aamma illoqarfinni allani ullumikkut periarfissaalitsiffiulersimasuni.

 

Aalisarnerup suli anginerusumik nunatsinnik iluaqusiinissaa ataatsimoorluta suleqataaffigisariaqarparput, periarfissarlu manna iluatsillugu sineriassuatsinni isorartoqisumi aalisartorpassuit umiatsiaararsortut kilisaatersortullu ilungersoqataasorpassuit qutsavigerusuppagut. Matumani minikkusunngilagut aappasut ilaqutaasullu aamma tarnikkut timikkullu ilungersoqataallutik inooqataasut.

 

Naalakkersuisut aalisarnermut politikkissamut nassuiaataat Siumumiit oqalliseqataaffiginissaa qilanaaralugu taamatut oqaaseqarpugut.

 

Naggataatigut Siumumi oqaatigissavarput suliap ingerlateqqinnissaanut atatillugu aalisarnermi ataatsimiititaliap aalisarnermullu attuumassuteqartut allat suleqatigiinnissaat pisariaqartutut isigigatsigu.

 

 

Kiista P. Isaksen

Siumut.