Samling
UKA 2002 / 63
25 september.
2003-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut.
2003-mut ukiunullu tullittunut Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat pisarnertut pissaganartoq inatsisartuni suliaralugu aallartipparput.
Ukiuni kingullerni arlaqartuni Nunatsinni aningaasaqarnikkut qaffakkiartorneq suleqataaffigaarput, inuiqatigiinnilu assigiinngitsutigut pitsaasumik sunniuteqartumik kinguneqartitarsimallugu. Kisianni tamatta nalunngisatsitut aamma naalakkersuisut oqarnerattut massakkut malunnarsiartorpoq aningaasaqarnikkut qaffakkiartorneq illuanut saaqqajaalersoq, tamannalumi takussutissaqarpoq Nunatta karsiata isertittagaasa kommuunillu aningaasaqarniarnerisa ineriartornerisa arriinnerulernerisigut.
Siumumiit Naalakkersuisut isumaqatigaavut piumasarimmassuk aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani aningaasalersuinissat soorunami peqqissaartumik nalilersorluagaasumillu ingerlanneqarnissaat. Siumumiilli isumaqarpugut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi sipaarfigineqartussatut siunnersuutigineqartut ilanngullugit peqqissaartumik nalilersuliffigineqartariaqartut.
Matumuuna aningaasanut inatsisissakkut aaqqinniagassavut annertupput minnerunngitsumik ukiut kingullit sisamanngulersut ingerlanerini inatsisartunit tamarmiusunit pilersitassatut isumaqatigiissutaasarsimasut tamakkiisumik naammassisaqarfiussappata. Aammalu Naalakkersuisut siunnersuutaasa arlaqaqisut ukiunut tulliuttunut aningaasartalersornissat naammassisaqarfiusariaqarmata.
Siumumiit pingaartillugit aningaasaliissutitigut aaqqiisuteqarfigisassatut isigisavut inatsisartuni isumaqatiginninniutigisariaqakkatta ilaat makkupput:
Sinerissami qanittumi aalisartut naapertuuttunngorsaavigineqarnerat.
Inuussutissarsiutitigut siuarsaanissamut aningaasaliissutitigut naapertuussaanissaq.
Suliffissaqartitsiniarnermut aningaasaliissutit naapertuussarnissaat.
Isumaginninnermi meeqqanut, utoqqarnut, innarluutilinnullu aaqqissuusseqqinnerit.
Ilinniartitaanermut sunngiffimmut kulturimullu tunngasut.
Peqqinnissamullu aningaasaliissutit naliliiffiginissaat.
Sanaartornermut aningaasaliissutit naapertuunnerusumik agguartaarluarnissaat.
Siumumiit nalunngilarput nunatsinni aningaasaqarnikkut ingerlaaserput aaqqissugaanikkut pis-susiviusut atukkatta annertunerpaamik killissaqartikkaat, taamaattumik aqqissugaanerup pisinnaasanut, naammassisaqarsinnaassutimut, pisariaqartitanullu naleqqussarneqarnissaa eqqaallisarneqarneqarnissaalu sukumiisumik suliarineqartariaqarpoq, minnerunngitsumik inuussutissarsiornikkut, immikkullu aalisarnikkut ingerlatsinermi, allaffissornikkut pisortat ingerlatseqatigiiffissuillu sullissinerini, innuttaasut angallannikkut sullinneqarnerini, niuernikkut pilersuinikkullu innuttaasut sullinneqarnerini, isumaginninnikkut peqqinnissakkullu innuttaasut sullinneqarnerini, ilinniartitaanikkut kulturikkullu innuttasut sullinneqarnerini il.il.
Inuussutissarsiutit
Inuussutissarsiutitigut siuarsaanissamut aningaasaliissutaasartut nutaamik aningaasanut inatsi-sikkoorlugit ilusilersorneqarnissaat pisariaqalerpoq, inuusutissarsiutinut aningaasarsiornerunermik pilersitsiviusunut aningaasalersuineq pisussanngorlugu.
Siumumiit naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinissanut aningaasaliissutit nunap immikkoortuinut agguaqqullugit, tassa Avannaanut, Qeqqanut, Kuja-taanut, Tunumullu. Taamaalilluni Nunap immikkoortuini kommuunit suleqatigalugit aningaasaliissutaasut siunertaqarluartumik atuutsinneqartarnissaat ilusilersorneqaqqullugu.
Upernaviup kommuuniani aalisakkanik tunisassiorfiit ullumikkut Upernavik seafood-mik kisermaassiffigineqarlutik ingerlanneqarput, naak kommuuneqarfinni allani tunisassiorfeqarnikkut kisermaassinerit atorunnaarsiortorneqaraluartut, taamaattumik naalakkersuisunut kaammattuutigissuarput upernaviup kommuuniani Upernavik seafood-ip kisermaassinerata atorun-naarsinnissaa piaartumik aaqqiivigeqqullugu. Upernaviummi nunaqarfiini tunisassiorfiit matoq-qaannartut ingerlatseqatigiiffinnik aallanik nunaqarfimmiunik suleqateqarnikkut tigorusunneqarmata taamaalilluni tunisassiorfiit atorneqaratik matoqqaannartut innuttaasunut iluaqu-taaqqilernissaat timitalerneqarsinnaaqqullugu.
Siumumi isumaqarpugut sermimik imermillu nioqqutissiornerunissaq sukkanerusumik pilersitsiviusariaqartoq, taamaattumik namminersornerullutik oqartussat kommuunillu aallarnisaasutut piginneqataaffigisaannik nioqqutissiornerit aalartisarnissaat kaammattuutigissuvarput aammalu avammut tuniniaaveqarnikkut ataatsimoortumik aaqqiisinnaanerit ilanngullugit aqqutissiuunniaqqullugit.
Takornariaqarnikkut ineriartortitsinerup nunap immikkoortui aallaavigalugit ingerlanneqalernissaa naalakkersuisunut aqqutissiuuteqqussavarput, Takornariaqarnermut aningaasaliissutaasartut 20-mio.kr.-nit pallillugit ukiut tamaasa amerlassuseqartut sineriak tamakkerlugu sunniuteqarnerunissaat siunertaralugu.
Imaatigut usinik assartuineq
Imaatigut usinik assartuinikkut nutarterinerup ukioq manna atuutilersumik aallartinneqartup malinnaaffigeqqissaarnissaa siorna oqallinnermi siumumiit piumasaraarput, tamannami nioqqutissat akiinut aammalu sanaartornermi akigititaasunut annertuumik sunniuteqartarmat. Siumumiit naalakkersuisunut misissoqqissaaqqussavarput imarpik ikaarlugu nunatsinnut assartuinermi sanaartornermut atortussat assartorneqarnerini akit appariartussaasutut naatsorsuutigineqartut ilumut naatsorsuutigineqartutut appariarsimanersut, taamaattoqarsimanngippallu piumasarissavarput tamatuma eqquutinnissaa naalakkersuisut isumagissagaat.
Siumumiillu ilanngullugu nalunaarutigissavarput nunata sineriaani usinik assartuinikkut aaqqissuusseqqinnissap ukiumik ataatsimik kinguartinnissaanik naalakkersuisut isummernerat isumaqatigigatigu. Taamaalilluni containerilersornerup illoqarfiit ilaanni atuutilersinnaaneranut talittarfiit pisariaqartinneqartut ilanngullugit sanaartorlugit aallartisarneqarnissaat sulissutigineqarsinnaaqqullugu naalakkersuisut talittarfiit piorsaaffigineqarnissaannut pilersaarusiaat naapertorlugu.
Siumumiit ilanngullugu Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput, Nunatsinniit avammut tunisassiatta, EU-mut, matumani Danmarkimut, eqqunneqannerminni nakkutilliisunit pisariaqanngikkaluamik misissoqqissaarneqartarnerata, nunatsinnut aningaasarpassuarnik naleqartartup atorunnaarsinneqarnissaa siunertaralugu Danskit naalakkersuisuinut isumaqatiginninniutigeqqullugu.
Aatsitassarsiorneq
Aatsitassarsiornikkut siuarsaanissaq tamatta siunertarigatigu aammalu oliaqarneranik misissueqqissaarnissanut tunngavissiuinerit annertusarneqarnissaat siunertaralutigu. Siumumiit isumaqar-pugut nunatsinni aatsitassanut allaffeqarfitta suliassanut tamakkununnga pisariaqartinneqartumut naapertuunnerusumik aningaasaliiffigineqartarnissaa pisariaqartoq. Taamaattumik naalakkersuisunut kaammattuutigissuarput tamanna misissoqqissaaqqullugu malunnarmat aningaasaliis-sutaasussatut siunnersuutigineqartut amerlineqarnissaat pisariaqartinneqartoq Oliaqarneranik mississueqqissaarnissanut tunngavissiuinissat eqqarsaatigalugit.
Aalisarneq
Sinerissami qanittumi aalisartut naapertuuttunngorsaavigineqarnerannut 20 mio.kr.-ninik ukioq mannamut aningaasaliissutigineqartut naapertuilluartumik kinguneqartinnissaat siumumiit pingaartipparput, taamaattumik aningaasaliissutaasut atorneqarnissaat piviusunngortinneqartariaqarpoq sinerissap qanittuani raajarniat qaleralinniallu imminut akilersinnaanerusumik ingerlatsilernissaat siunertaralugu aammalu aalisariutaatillit sapinngisamik naapertuilluartumik nalilersuiffigalugit pillugillu suliat ingerlannerat qulakkeerlugu. Ilanngullugu naalakkersuisunut piumasarissuarput angallatitigut naapertuuttunngorsaanermi siunertaasut tunaartaralugit ESU-p tunngavigisai ilanngullugit naammassiniaqqullugit.
Siumumiit piumasaraarput sinerissap qanittuani aalisartunut raajat akiisa appasippallaarneri pissutigalugit ukioq manna tapiissutaasut 22.3 mio.kr.-niusut aappaaagu 2003-mi ingerlaannarallarnissaat aningaasaliiffigineqassasoq, aningaasaliissutissallu aappassaanneerin ninnissamut periarfissarsiuunneqassasut.
Siumumiit naalakkersuisunut piusarissavarput nioqqutissiortut ilaasa avammut niuernerminni arlariinnik imaluunniit arlariiaanik iluanaarutissanik pissarsiniartarsimaneragaanerat misissuiffigeqqissaaqqullugu.
Ilanngullugu naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput ukioq mannamut aningaasaliissutaasut KNAPK-p qaamarsaanermut aningaasaateqarfiata pilersinneqarnissaanut tunngaasut atuutsinneqalernissaat piaartumik naalakkersuisunit naammassiniaqqullugu. Soorunami KNAPK tuni-sassiortullu suleqatigalugit, taamaaliornikkut aalisartunut paasisitsiniaanerit ingerlaavartun-ngorsinnaaqullugit.
Kiisalu misileraalluni aalisartitsinernut tunisassiassanillu ineriartortitsinernut aningaasaliissutaasartut amerliallatinneqarnissaat siumumiit suleqataaffigissagatigu nalunaarutigissavarput.
Piniarneq
Nunatsinni puisit amiinik tunisassiornerup ammerivik suleqatigalugu aaqissuussinerup ineriartorteqqinnissaa pisariaqarpoq, sulimi puisit amerpassui atorluarneqarsinnaasut maanngaannartinneqartarmata. Taamattumik siumumiit piumasarissuarput, sinerissami tamarmi, puisit amiisa piniarsinnaanermut saniatigooralugu allangartalinnit puisit amiisa tapiissutitaqanngitsumik tunisaatilernissaat anguniaqqullugu, kalaallit nunaata ammerivia suleqatigalugu. Puisit amiisa avammut tuniniaanermi akii taamaakkallartillugit tapiissutitalimmik puisit amiiisa tunisaanerat piniarnermik inuussutissarsiuteqavissunut atuutiinnarnissaa siumumiit iluarisimaarparput.
Puisit neqaasa annertunerusumik tunisassiarineqarnissaata nutaamik aqqutissiuunneqarnissaat naalakkersuisunut sulissutigeqqussavarput, tamatumuuna KNAPK-suleqatigalugu suliat ingerlanneqarnissaat isumageqqullugu. Puisit neqaasa nerukkaatissiassatut tunisaanissaannik isummap Norgimiunik taamannak ingerlatsereersunik suleqateqarnikkut piviusunngortinneqarsinnaanera ilanngullugu misisoqqussavarput.
Savaateqarneq
Savaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup imminut akilersinnaanerusumik ingerlanneqalernissaa siunertaraarput, Siumumiillu paasisavut naapertorlugit ullumikkut inuusutissarsiutip taasuma imminut akilersinnaanera killilerujussuanngorsimavoq ilaatigut allaat savaatillit uniinnarnissartik
eqqarsaatigilersarsimallugu naak ullumikkut inuusuttorpassuit nunaateqarnermik uumsuu-teqarnermillu inuussutissarsiuteqalernissamut kajumikkaluartut. Pissutit tamakku atuutilersut Nunatsinni immitsinnut pilersornerulernissatsinnik siunertaqarnermut naapertuutinngitsut aaqqinniartariaqarpavut. Taamaattumik naalakersuisut inatsisartullu kaammattussavavut Savaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup patajaallisarneqarnissaanut aningaasaliissuteqarnerunissamut peqataaqqullugit. Tamaattumik naalakkersuisut savaateqarnerup ingerlaqqinnissaa pillugu ataatsimiititaliaa piaartumik siunnersuuteqassasoq Siumumiit kissaatigaarput.
Suliffissaqartitsiniarneq
Nunatsinni suliffissaaleqineq ataatsimut isigalugu akiuni arlaqartuni allanngujaatsutut taaneqarsinnaavoq, taamaakkaluartorli ukiup ingerlarngani piffinni suliffissaaleqisarneq suli annertuumik atuulluni. Taamaattumik piffinni ukiuunerani suliffissuit akunnattuuallannerini suliffissaqartitsiniarluni qanoq iliuusaasartut kommuunit suleqatigalugit aaqqiivigineqartariaqartut ukiunilu kingullerni sulissutigineqartut naammassineqartariaqarput, taamaalilluta ukiumut aningaa-saliissutaasartut nalorninaatsumik annertussusilersorneqalissammata.
Aammalu kommuuneqarfinni STI-ip atuarfiisa ilinniagaqalernissamut piareersarfittut aammalu sulisunut ilinniartitteqqiisarfittut artorluarneqarnissaat inassutigissavarput.
Isumaginninneq
Naalakkersuisut meeqqanut inuusuttunullu suliniutinut 18,3 mio.kr.-nik aningaasaliissute-qarniarnerat Siumumiit akuersaarparput, taamatullu utoqqalinersiutitigut nutaamik aaqqis-suussinissanut aningaasaliissuteqarnissaq akuersaarlutigu, tassunga tunngatillugu Siumumiit erseqqissaatigissuarput utoqqalinersiutit pillugit aaqqiissutissat Inatsisartuni matumani ataatsimiinnermi ilusilersorneqarnerat suleqataaffigissagatigu, Naalakkersuisullu maannakkut saqqummiussaanit pitsaanerusumik alloriarnissatsinnut inatsisartuni amerlanerussuteqartut peqatigisinnaasappatigut angusaqarnissarput kissaatigalutigu.
Innarluutillit sullinneqarneranni ineriartortitsiuarneq pisariaqarmat, kommuunini misiliilluni ingerlatsinerit ingerlalluartut sukumiisumik naliliiffigineqarnissaat isumageqquarput, taamaalilluni akisussaaffiit pisussaaffiillu naapertorlugit kommuuninut aningaasaliissutitigut naapertuuttunngorsaanerit pisinnaaqqullugit.
Isumaginninnikkut qasusuillutik sullissisut sineriapput tamakkerlugu inuppassuusut pikkorissartinneqartarnerisa annertusarnissaannik anguniakkap piviusunngortinnissaa kaammattuutigeqqissavarput.
Peqqinnissaq
Peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutaasartutigut naalakkersuisut 15 mio.kr.-nik sipaaruteqar-nissamik siunnersuutaat aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut nalilersoqqissaaqussavarput.
Matumani pingaartillugit peqqinnissaqarfimmi sulisutigut pisariaqartitsineq, aammalu sinerissami suliaritinniarlutik utaqqisorpassuit piaarnerusumik suliaritinnissaasa aqqutissiuunneqarnissaa ilanngullugu.
Ilinniartitaaneq
Atuarfitsialaap aappaagu inatsisitigut atuutsinneqalernissaanut; ataqatigiissaarinertigut, inger-latsinertigut, ilinniartitsisunillu pikkorissaanertigut, ukiuni tulliuttuni aningaasanut inatsisissap aningaasatigut pisariaqartitsineq malillugu naammattusaarilluarnikkut naleqqussarneqarnissaa kaammattuutigaarput. Atuarfeqarfik pitsaasoq inuiaqatigiinnut nukittorsaallunilu pisuussutsinik tunioraasuuvoq. Taamaattumik pingaarluinnartutut isigalugu partiillu allat suleqatigalugit atuar-finni ilinniartitsisussaaleqinerup kalaallisullu atuartitsinermi ilinniusiornerup inerisaavigiuarnissaa Siumumiit inassutigaarput.
Ilinniartitaanermut tunngatillugu aaqqissuusseqqinnerup naammassinerata aningaasatigut mali-tseqarnissaa Siumumiit eqqumaffigaarput. Ilinniartut atuarnerminni inuuniarnerminnilu pitsaasumik atugaqarnissaat Siumup anguniartuarpaa. Tamannalu tunngavigalugu aaqqiissutit pitsaasut pingaartillugit ilinniartut atugaannik qaqilerinerit isumalluarnartumik ingerlanneqarsimapput.
Pingaarnerpaatut taaneqassapput ilinniagaqarnersiutit pissutsinut naleqqussarneqarnissaat, minnerunngitsumillu ineqarnertigut aaqqiissutissat sanaartornikkut, ilinniagaqarfinnillu aaqqissuussilluarnikkut pitsanngorsarneqarnissaat. Erseqqissaatigissavarput pingaartikkatsigu isumannaatsumik ungasissorlu eqqarsaatigalugu aaqqiinissaq siunertarigatsigu.
Siumup pingaartipaa inuiaqatigiinni suliffiit sulisussanik amingaateqarfiusut amingaateqar-fiulersussallu eqqumavigalugit ilinniartitaanikkut eqaatsumik aaqqissuussivigiuarnissaat. Suliffeqarfiillu ilinniarsimasunik amingaateqarfiuallaat nunagisaq qimannagu ilinniartitaanermik aaqqissuussineq ilinniartitsisunngorniartarnermi iluatsilluarsimasumi periuserineqartoq malillugu ikorfartorneqarnissaat innersuussutigissavarput.
Inatsisartut Ilimmarfiup avataanit aningaasateqarfinnit aningaasaleeqataaffigineqarnissaanik pi-umasaqaataat tunngavigalugu, Siumumiit nalunaarutigisariaqarparput sananeqarnissaa ukiumik ataatsimik kinguartittariaqarmat, avataaniit aningaasaliissutissat pissarsiarineqarsimasut naam-matsinneqarsimanngimmata.
Ilisimatusarfeqarfissap piviusunngortinneqarnissaa Siumumiit aalajagiusimavarput taamaattumik naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput avataaniit aningaasaliisussarsiornerup pitsaanerusumik sukumiinerusumillu ingerlanneqarnissaa sulissutigeqqullugu.
Sunngiffik
Suliffeqarnerup inuussutissarsiornerup anersaakkullu nukittorsarnermik sunngiffimmi sammi-saqarnissamik ilaqanngitsoorsinnaannginnera Siumumiit eqqumaffigaarput. Inuiaqatigiillu akor-nanni piorsarsimassutsikkut ineriartornermi pingaarluinnartutut isigalugu kattuffiit peqatigiiffinnit katersuuffiusut nukittorsarneqarnissaat pingaartipparput. Kattuffiit assigiinngitsunik anguniagallit tamanut tunngatinneqarpata, timersornikkulluunniit nunanut allanut unammiartortarnissamik anguniagaqarpata, Siumup aningaasaliissutitsigut pisariaqartitsineq malillugu naammattusaari-lluarnikkut naleqqussarneqarnissaa tapersersortuassavai. Taamaattumik suliniaqatiogiiffiit, peqa-tigiiffiit, kattuffiillu, aningaasaliissutitigut sipaarfigineqannginnissaminnik noqqaanerat Siumumiit taperserparput.
Timersornermik aallutaqarnerup peqqissumik sukisaarsaartitsinermik tunngaveqarluni pina-veersaartitsineq Siumumiit ilisimavarput, taamaattumillu tulluusimaarutigalugu Nuummi 2002-mi Artic Winter Games iluatsilluartoq tapersersorluarsimagatigu. Ilanngullugu suliffeqarfippassuit aamma pisortanit pigineqartut timersornermut kulturikkullu suliaqartunut allanut taperser-suilluartarnissaannik Siumumiit kaammattussavagut.
Kulturi
Inuiaqatigiit piorsarsimassutsikkut ineriartortut pisariaqartittuarpaat suliniutit ataqatigiissaar-luarneqarnissaat. Taamaattumik Kulturikkut siunersuisoqatigiit pilersinneqaqqammersut sulini-
arnissaminni aningaasatigut pisariaqartitsineq malillugu naammattusaarilluarnikkut naleqqus-savigineqarnissaa tapersersorneqarnissaallu Siumup kaammattuutigaa.
Kulturitta nunarsuarmioqatitsinnut nittarsaannerata annertusarneqarnissaa aningaasarsiornikkut ineriartornermut iluaqutigisassatta, Kulturikkut Team-Grønlandip pilersinneqarnissaata ani-ngaasaliivigineqarnissaa Siumumiit innersuussutigaarput. Nunatsinnilu suliffeqarfiit assiginngitsut nunanilu allani niuernikkut suleqatitta kulturikkut Team-Grønland-imut aningaasalersu-eqataanissaasa qulakkeernissaat naalakkersuisunut sulissutigeqqussavarput.
Isertittakkatigut annertusaaneq
Nunatsinni aningaasarsiornikkut atugarisatigut periarfissarititaasut iluini, aningaasarsiornikkut Nunatta karsiata isertittagaasa annertusarneqarnissaasa immikkut sulissutigineqarnissat, ukiuni kingullerni arlaqalersuni eqqartortuarparput, taamaattumik tamatuma sukumiisumik suliarilerneqarnissaa misissoqqissaarneqalernissaalu siumumiit piumasaraarput.
Siumumiit naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput namminersornerullutik oqartussat pisortaqarfii tamarmik piumaffigineqassasut ingerlatsinikkut pisariillisaanerit sukumiisumik ingerlateqqullugit aammalu nunap annertunerusumik isertitaqarfigisinnaasai pillugit misissueqqissaarnerit naammassippata aningaasaqarnermut akileraartarnermullu inatsisartut ataatsimiitsitaliaat suleqatigalugit naalakkersuisut suliamik inaarissasut.
Massakkuungallartoq akitsuutitigut periarfissat atungarisatigut nanertuutaannginnerpaamik aaqqiivigineqarsinnaasut misissoqqissaarnissaat siumumiit kaammattuutigissavarput taamaalilluta pissutsinik nalimmassaanermik siunertaqartumik aaqqiisinnaaqqulluta.
Sanaartorneq
Sanartugassanut iluarsagassanullu 752 mio.kr.-nit atorneqarnissaat naalakkersuisut siunnersuutigaat. Tamannalu namminermini pisarnertut ajoriinnagassaanngilaq, kisianni siumumiit piumasarissavarput sanaartugassanut pilersaarutit tamaasa aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit naalakkersuisut suleqatigilluarlugit nalilersorluaqqullugit, sinerissami pisariaqartitsivinnermut naapertuunnerusunngornissaat pisariaqartutut isigigatigu.
Qorlortorsuarmi erngup nukissiorfiliassap aningaasalersorneqarnissaa pillugu ammaanermi oqallinnermi saqqummiussatinnut Naalakkersuisut siulittaasuata akissutaa paasillugu matumuuna piumasarissavarput aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap naalakkersuisut peqatigalugit aqqutissiuutissagaat qorlortorsuarmi erngup nukissiorfissap sanaartornissaata aningaasalersornissaa avataaniit attartornikkut pisussanngorlugu aaqqiiviginiaqqullugu.
Paamiuni mittarfiliassap piviusunngortinneqarnissaa siumumiit suleqataaffigissavarput, tamatumunngalu ilanngullugu kujataani silaannakkut angallannikkut siunissami ilusiliinissamut paamiut mittarfissaata naapertuutinnissaa isumaginiaqqussavarput, taamaaliornikkut kujataani silaannakkut angallassinikkut nalornissutaasut sapinngisamik ataqatigiissumik aaqqiiviginissaat pisinnaaqqullugu.
Makkulu ilanngullugit pingaartillugit eqqaamaneqarnissaat inassutigissavarput:
Sinerissami meeqqat atuarfiisa iluarsaanneqarnissamik pisariaqartitsinerpaallutik tullinnguuttariaqartut aningaasalersuinermut ilanngunneqarnissaat. Tamatumani Illoqarfinni Nunaqarfinnilu atuarfiit tamaasa nalilersorlugit.
Sinerissami Illoqarfiit ilaasa massakkut ikittunnguanngortut utoqqaat illoqarnikkut aaqqiivigineqarnissaminnik pisariaqartitsilluinnartut sanaartorfigineqarnissaasa periarfissinneqarnissaat.
Meeqqanut paaqqinnittarfeqarnikkut piorsaaffigineqarnissamik pisariaqartitsivissut aaqqiivigineqarnissaat.
Innarluutilinnut paaqqinnittarfitigut iluarsaassinissat nutaamillu pilersitsinissat aaqqiivigineqarnissaat.
Illuliortiternermi illunillu iluarsaassinermi aningaasaliissutit sinerissami pisariaqartitsinermut naapertuunnerusunngortinnissaat.
Oqaluffiit iluarsagassat siusinnerusukkulli nalilersuiffigineqareersimasut aaqqiiviginissaat.
Kiisalu nunaqarfinni illu sulliveqarnikkut katersuuttarfeqarnikullu periarfissat piorsaaffigineqarnerisa ingerlateqqinnissaat.
Aningaasanut inatsisissaq, pisarnertut nunatsinni innuttaasunik tamanik sukkulluunniit atugarisatigut sunniutteqartussaq aammalu pissagassutigineqarluni naalaarneqaqisoq Siumumiit peqqissaartumik suleqataaffigissavarput.
Taamannak oqaaseqarluta ammaanermi naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaataa inatsisartuni oqallisigineqarmat Siumumiit saqqummiussavut ilanngullugit innersuussutigalugit aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit suliarineqarnissaa inassutigaarput.
Mikael Petersen
SIUMUT
UKA 2002 / 63
25 september.
2003-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut.
2003-mut ukiunullu tullittunut Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat pisarnertut pissaganartoq inatsisartuni suliaralugu aallartipparput.
Ukiuni kingullerni arlaqartuni Nunatsinni aningaasaqarnikkut qaffakkiartorneq suleqataaffigaarput, inuiqatigiinnilu assigiinngitsutigut pitsaasumik sunniuteqartumik kinguneqartitarsimallugu. Kisianni tamatta nalunngisatsitut aamma naalakkersuisut oqarnerattut massakkut malunnarsiartorpoq aningaasaqarnikkut qaffakkiartorneq illuanut saaqqajaalersoq, tamannalumi takussutissaqarpoq Nunatta karsiata isertittagaasa kommuunillu aningaasaqarniarnerisa ineriartornerisa arriinnerulernerisigut.
Siumumiit Naalakkersuisut isumaqatigaavut piumasarimmassuk aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani aningaasalersuinissat soorunami peqqissaartumik nalilersorluagaasumillu ingerlanneqarnissaat. Siumumiilli isumaqarpugut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi sipaarfigineqartussatut siunnersuutigineqartut ilanngullugit peqqissaartumik nalilersuliffigineqartariaqartut.
Matumuuna aningaasanut inatsisissakkut aaqqinniagassavut annertupput minnerunngitsumik ukiut kingullit sisamanngulersut ingerlanerini inatsisartunit tamarmiusunit pilersitassatut isumaqatigiissutaasarsimasut tamakkiisumik naammassisaqarfiussappata. Aammalu Naalakkersuisut siunnersuutaasa arlaqaqisut ukiunut tulliuttunut aningaasartalersornissat naammassisaqarfiusariaqarmata.
Siumumiit pingaartillugit aningaasaliissutitigut aaqqiisuteqarfigisassatut isigisavut inatsisartuni isumaqatiginninniutigisariaqakkatta ilaat makkupput:
Sinerissami qanittumi aalisartut naapertuuttunngorsaavigineqarnerat.
Inuussutissarsiutitigut siuarsaanissamut aningaasaliissutitigut naapertuussaanissaq.
Suliffissaqartitsiniarnermut aningaasaliissutit naapertuussarnissaat.
Isumaginninnermi meeqqanut, utoqqarnut, innarluutilinnullu aaqqissuusseqqinnerit.
Ilinniartitaanermut sunngiffimmut kulturimullu tunngasut.
Peqqinnissamullu aningaasaliissutit naliliiffiginissaat.
Sanaartornermut aningaasaliissutit naapertuunnerusumik agguartaarluarnissaat.
Siumumiit nalunngilarput nunatsinni aningaasaqarnikkut ingerlaaserput aaqqissugaanikkut pis-susiviusut atukkatta annertunerpaamik killissaqartikkaat, taamaattumik aqqissugaanerup pisinnaasanut, naammassisaqarsinnaassutimut, pisariaqartitanullu naleqqussarneqarnissaa eqqaallisarneqarneqarnissaalu sukumiisumik suliarineqartariaqarpoq, minnerunngitsumik inuussutissarsiornikkut, immikkullu aalisarnikkut ingerlatsinermi, allaffissornikkut pisortat ingerlatseqatigiiffissuillu sullissinerini, innuttaasut angallannikkut sullinneqarnerini, niuernikkut pilersuinikkullu innuttaasut sullinneqarnerini, isumaginninnikkut peqqinnissakkullu innuttaasut sullinneqarnerini, ilinniartitaanikkut kulturikkullu innuttasut sullinneqarnerini il.il.
Inuussutissarsiutit
Inuussutissarsiutitigut siuarsaanissamut aningaasaliissutaasartut nutaamik aningaasanut inatsi-sikkoorlugit ilusilersorneqarnissaat pisariaqalerpoq, inuusutissarsiutinut aningaasarsiornerunermik pilersitsiviusunut aningaasalersuineq pisussanngorlugu.
Siumumiit naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinissanut aningaasaliissutit nunap immikkoortuinut agguaqqullugit, tassa Avannaanut, Qeqqanut, Kuja-taanut, Tunumullu. Taamaalilluni Nunap immikkoortuini kommuunit suleqatigalugit aningaasaliissutaasut siunertaqarluartumik atuutsinneqartarnissaat ilusilersorneqaqqullugu.
Upernaviup kommuuniani aalisakkanik tunisassiorfiit ullumikkut Upernavik seafood-mik kisermaassiffigineqarlutik ingerlanneqarput, naak kommuuneqarfinni allani tunisassiorfeqarnikkut kisermaassinerit atorunnaarsiortorneqaraluartut, taamaattumik naalakkersuisunut kaammattuutigissuarput upernaviup kommuuniani Upernavik seafood-ip kisermaassinerata atorun-naarsinnissaa piaartumik aaqqiivigeqqullugu. Upernaviummi nunaqarfiini tunisassiorfiit matoq-qaannartut ingerlatseqatigiiffinnik aallanik nunaqarfimmiunik suleqateqarnikkut tigorusunneqarmata taamaalilluni tunisassiorfiit atorneqaratik matoqqaannartut innuttaasunut iluaqu-taaqqilernissaat timitalerneqarsinnaaqqullugu.
Siumumi isumaqarpugut sermimik imermillu nioqqutissiornerunissaq sukkanerusumik pilersitsiviusariaqartoq, taamaattumik namminersornerullutik oqartussat kommuunillu aallarnisaasutut piginneqataaffigisaannik nioqqutissiornerit aalartisarnissaat kaammattuutigissuvarput aammalu avammut tuniniaaveqarnikkut ataatsimoortumik aaqqiisinnaanerit ilanngullugit aqqutissiuunniaqqullugit.
Takornariaqarnikkut ineriartortitsinerup nunap immikkoortui aallaavigalugit ingerlanneqalernissaa naalakkersuisunut aqqutissiuuteqqussavarput, Takornariaqarnermut aningaasaliissutaasartut 20-mio.kr.-nit pallillugit ukiut tamaasa amerlassuseqartut sineriak tamakkerlugu sunniuteqarnerunissaat siunertaralugu.
Imaatigut usinik assartuineq
Imaatigut usinik assartuinikkut nutarterinerup ukioq manna atuutilersumik aallartinneqartup malinnaaffigeqqissaarnissaa siorna oqallinnermi siumumiit piumasaraarput, tamannami nioqqutissat akiinut aammalu sanaartornermi akigititaasunut annertuumik sunniuteqartarmat. Siumumiit naalakkersuisunut misissoqqissaaqqussavarput imarpik ikaarlugu nunatsinnut assartuinermi sanaartornermut atortussat assartorneqarnerini akit appariartussaasutut naatsorsuutigineqartut ilumut naatsorsuutigineqartutut appariarsimanersut, taamaattoqarsimanngippallu piumasarissavarput tamatuma eqquutinnissaa naalakkersuisut isumagissagaat.
Siumumiillu ilanngullugu nalunaarutigissavarput nunata sineriaani usinik assartuinikkut aaqqissuusseqqinnissap ukiumik ataatsimik kinguartinnissaanik naalakkersuisut isummernerat isumaqatigigatigu. Taamaalilluni containerilersornerup illoqarfiit ilaanni atuutilersinnaaneranut talittarfiit pisariaqartinneqartut ilanngullugit sanaartorlugit aallartisarneqarnissaat sulissutigineqarsinnaaqqullugu naalakkersuisut talittarfiit piorsaaffigineqarnissaannut pilersaarusiaat naapertorlugu.
Siumumiit ilanngullugu Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput, Nunatsinniit avammut tunisassiatta, EU-mut, matumani Danmarkimut, eqqunneqannerminni nakkutilliisunit pisariaqanngikkaluamik misissoqqissaarneqartarnerata, nunatsinnut aningaasarpassuarnik naleqartartup atorunnaarsinneqarnissaa siunertaralugu Danskit naalakkersuisuinut isumaqatiginninniutigeqqullugu.
Aatsitassarsiorneq
Aatsitassarsiornikkut siuarsaanissaq tamatta siunertarigatigu aammalu oliaqarneranik misissueqqissaarnissanut tunngavissiuinerit annertusarneqarnissaat siunertaralutigu. Siumumiit isumaqar-pugut nunatsinni aatsitassanut allaffeqarfitta suliassanut tamakkununnga pisariaqartinneqartumut naapertuunnerusumik aningaasaliiffigineqartarnissaa pisariaqartoq. Taamaattumik naalakkersuisunut kaammattuutigissuarput tamanna misissoqqissaaqqullugu malunnarmat aningaasaliis-sutaasussatut siunnersuutigineqartut amerlineqarnissaat pisariaqartinneqartoq Oliaqarneranik mississueqqissaarnissanut tunngavissiuinissat eqqarsaatigalugit.
Aalisarneq
Sinerissami qanittumi aalisartut naapertuuttunngorsaavigineqarnerannut 20 mio.kr.-ninik ukioq mannamut aningaasaliissutigineqartut naapertuilluartumik kinguneqartinnissaat siumumiit pingaartipparput, taamaattumik aningaasaliissutaasut atorneqarnissaat piviusunngortinneqartariaqarpoq sinerissap qanittuani raajarniat qaleralinniallu imminut akilersinnaanerusumik ingerlatsilernissaat siunertaralugu aammalu aalisariutaatillit sapinngisamik naapertuilluartumik nalilersuiffigalugit pillugillu suliat ingerlannerat qulakkeerlugu. Ilanngullugu naalakkersuisunut piumasarissuarput angallatitigut naapertuuttunngorsaanermi siunertaasut tunaartaralugit ESU-p tunngavigisai ilanngullugit naammassiniaqqullugit.
Siumumiit piumasaraarput sinerissap qanittuani aalisartunut raajat akiisa appasippallaarneri pissutigalugit ukioq manna tapiissutaasut 22.3 mio.kr.-niusut aappaaagu 2003-mi ingerlaannarallarnissaat aningaasaliiffigineqassasoq, aningaasaliissutissallu aappassaanneerin ninnissamut periarfissarsiuunneqassasut.
Siumumiit naalakkersuisunut piusarissavarput nioqqutissiortut ilaasa avammut niuernerminni arlariinnik imaluunniit arlariiaanik iluanaarutissanik pissarsiniartarsimaneragaanerat misissuiffigeqqissaaqqullugu.
Ilanngullugu naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput ukioq mannamut aningaasaliissutaasut KNAPK-p qaamarsaanermut aningaasaateqarfiata pilersinneqarnissaanut tunngaasut atuutsinneqalernissaat piaartumik naalakkersuisunit naammassiniaqqullugu. Soorunami KNAPK tuni-sassiortullu suleqatigalugit, taamaaliornikkut aalisartunut paasisitsiniaanerit ingerlaavartun-ngorsinnaaqullugit.
Kiisalu misileraalluni aalisartitsinernut tunisassiassanillu ineriartortitsinernut aningaasaliissutaasartut amerliallatinneqarnissaat siumumiit suleqataaffigissagatigu nalunaarutigissavarput.
Piniarneq
Nunatsinni puisit amiinik tunisassiornerup ammerivik suleqatigalugu aaqissuussinerup ineriartorteqqinnissaa pisariaqarpoq, sulimi puisit amerpassui atorluarneqarsinnaasut maanngaannartinneqartarmata. Taamattumik siumumiit piumasarissuarput, sinerissami tamarmi, puisit amiisa piniarsinnaanermut saniatigooralugu allangartalinnit puisit amiisa tapiissutitaqanngitsumik tunisaatilernissaat anguniaqqullugu, kalaallit nunaata ammerivia suleqatigalugu. Puisit amiisa avammut tuniniaanermi akii taamaakkallartillugit tapiissutitalimmik puisit amiiisa tunisaanerat piniarnermik inuussutissarsiuteqavissunut atuutiinnarnissaa siumumiit iluarisimaarparput.
Puisit neqaasa annertunerusumik tunisassiarineqarnissaata nutaamik aqqutissiuunneqarnissaat naalakkersuisunut sulissutigeqqussavarput, tamatumuuna KNAPK-suleqatigalugu suliat ingerlanneqarnissaat isumageqqullugu. Puisit neqaasa nerukkaatissiassatut tunisaanissaannik isummap Norgimiunik taamannak ingerlatsereersunik suleqateqarnikkut piviusunngortinneqarsinnaanera ilanngullugu misisoqqussavarput.
Savaateqarneq
Savaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup imminut akilersinnaanerusumik ingerlanneqalernissaa siunertaraarput, Siumumiillu paasisavut naapertorlugit ullumikkut inuusutissarsiutip taasuma imminut akilersinnaanera killilerujussuanngorsimavoq ilaatigut allaat savaatillit uniinnarnissartik
eqqarsaatigilersarsimallugu naak ullumikkut inuusuttorpassuit nunaateqarnermik uumsuu-teqarnermillu inuussutissarsiuteqalernissamut kajumikkaluartut. Pissutit tamakku atuutilersut Nunatsinni immitsinnut pilersornerulernissatsinnik siunertaqarnermut naapertuutinngitsut aaqqinniartariaqarpavut. Taamaattumik naalakersuisut inatsisartullu kaammattussavavut Savaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup patajaallisarneqarnissaanut aningaasaliissuteqarnerunissamut peqataaqqullugit. Tamaattumik naalakkersuisut savaateqarnerup ingerlaqqinnissaa pillugu ataatsimiititaliaa piaartumik siunnersuuteqassasoq Siumumiit kissaatigaarput.
Suliffissaqartitsiniarneq
Nunatsinni suliffissaaleqineq ataatsimut isigalugu akiuni arlaqartuni allanngujaatsutut taaneqarsinnaavoq, taamaakkaluartorli ukiup ingerlarngani piffinni suliffissaaleqisarneq suli annertuumik atuulluni. Taamaattumik piffinni ukiuunerani suliffissuit akunnattuuallannerini suliffissaqartitsiniarluni qanoq iliuusaasartut kommuunit suleqatigalugit aaqqiivigineqartariaqartut ukiunilu kingullerni sulissutigineqartut naammassineqartariaqarput, taamaalilluta ukiumut aningaa-saliissutaasartut nalorninaatsumik annertussusilersorneqalissammata.
Aammalu kommuuneqarfinni STI-ip atuarfiisa ilinniagaqalernissamut piareersarfittut aammalu sulisunut ilinniartitteqqiisarfittut artorluarneqarnissaat inassutigissavarput.
Isumaginninneq
Naalakkersuisut meeqqanut inuusuttunullu suliniutinut 18,3 mio.kr.-nik aningaasaliissute-qarniarnerat Siumumiit akuersaarparput, taamatullu utoqqalinersiutitigut nutaamik aaqqis-suussinissanut aningaasaliissuteqarnissaq akuersaarlutigu, tassunga tunngatillugu Siumumiit erseqqissaatigissuarput utoqqalinersiutit pillugit aaqqiissutissat Inatsisartuni matumani ataatsimiinnermi ilusilersorneqarnerat suleqataaffigissagatigu, Naalakkersuisullu maannakkut saqqummiussaanit pitsaanerusumik alloriarnissatsinnut inatsisartuni amerlanerussuteqartut peqatigisinnaasappatigut angusaqarnissarput kissaatigalutigu.
Innarluutillit sullinneqarneranni ineriartortitsiuarneq pisariaqarmat, kommuunini misiliilluni ingerlatsinerit ingerlalluartut sukumiisumik naliliiffigineqarnissaat isumageqquarput, taamaalilluni akisussaaffiit pisussaaffiillu naapertorlugit kommuuninut aningaasaliissutitigut naapertuuttunngorsaanerit pisinnaaqqullugit.
Isumaginninnikkut qasusuillutik sullissisut sineriapput tamakkerlugu inuppassuusut pikkorissartinneqartarnerisa annertusarnissaannik anguniakkap piviusunngortinnissaa kaammattuutigeqqissavarput.
Peqqinnissaq
Peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutaasartutigut naalakkersuisut 15 mio.kr.-nik sipaaruteqar-nissamik siunnersuutaat aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut nalilersoqqissaaqussavarput.
Matumani pingaartillugit peqqinnissaqarfimmi sulisutigut pisariaqartitsineq, aammalu sinerissami suliaritinniarlutik utaqqisorpassuit piaarnerusumik suliaritinnissaasa aqqutissiuunneqarnissaa ilanngullugu.
Ilinniartitaaneq
Atuarfitsialaap aappaagu inatsisitigut atuutsinneqalernissaanut; ataqatigiissaarinertigut, inger-latsinertigut, ilinniartitsisunillu pikkorissaanertigut, ukiuni tulliuttuni aningaasanut inatsisissap aningaasatigut pisariaqartitsineq malillugu naammattusaarilluarnikkut naleqqussarneqarnissaa kaammattuutigaarput. Atuarfeqarfik pitsaasoq inuiaqatigiinnut nukittorsaallunilu pisuussutsinik tunioraasuuvoq. Taamaattumik pingaarluinnartutut isigalugu partiillu allat suleqatigalugit atuar-finni ilinniartitsisussaaleqinerup kalaallisullu atuartitsinermi ilinniusiornerup inerisaavigiuarnissaa Siumumiit inassutigaarput.
Ilinniartitaanermut tunngatillugu aaqqissuusseqqinnerup naammassinerata aningaasatigut mali-tseqarnissaa Siumumiit eqqumaffigaarput. Ilinniartut atuarnerminni inuuniarnerminnilu pitsaasumik atugaqarnissaat Siumup anguniartuarpaa. Tamannalu tunngavigalugu aaqqiissutit pitsaasut pingaartillugit ilinniartut atugaannik qaqilerinerit isumalluarnartumik ingerlanneqarsimapput.
Pingaarnerpaatut taaneqassapput ilinniagaqarnersiutit pissutsinut naleqqussarneqarnissaat, minnerunngitsumillu ineqarnertigut aaqqiissutissat sanaartornikkut, ilinniagaqarfinnillu aaqqissuussilluarnikkut pitsanngorsarneqarnissaat. Erseqqissaatigissavarput pingaartikkatsigu isumannaatsumik ungasissorlu eqqarsaatigalugu aaqqiinissaq siunertarigatsigu.
Siumup pingaartipaa inuiaqatigiinni suliffiit sulisussanik amingaateqarfiusut amingaateqar-fiulersussallu eqqumavigalugit ilinniartitaanikkut eqaatsumik aaqqissuussivigiuarnissaat. Suliffeqarfiillu ilinniarsimasunik amingaateqarfiuallaat nunagisaq qimannagu ilinniartitaanermik aaqqissuussineq ilinniartitsisunngorniartarnermi iluatsilluarsimasumi periuserineqartoq malillugu ikorfartorneqarnissaat innersuussutigissavarput.
Inatsisartut Ilimmarfiup avataanit aningaasateqarfinnit aningaasaleeqataaffigineqarnissaanik pi-umasaqaataat tunngavigalugu, Siumumiit nalunaarutigisariaqarparput sananeqarnissaa ukiumik ataatsimik kinguartittariaqarmat, avataaniit aningaasaliissutissat pissarsiarineqarsimasut naam-matsinneqarsimanngimmata.
Ilisimatusarfeqarfissap piviusunngortinneqarnissaa Siumumiit aalajagiusimavarput taamaattumik naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput avataaniit aningaasaliisussarsiornerup pitsaanerusumik sukumiinerusumillu ingerlanneqarnissaa sulissutigeqqullugu.
Sunngiffik
Suliffeqarnerup inuussutissarsiornerup anersaakkullu nukittorsarnermik sunngiffimmi sammi-saqarnissamik ilaqanngitsoorsinnaannginnera Siumumiit eqqumaffigaarput. Inuiaqatigiillu akor-nanni piorsarsimassutsikkut ineriartornermi pingaarluinnartutut isigalugu kattuffiit peqatigiiffinnit katersuuffiusut nukittorsarneqarnissaat pingaartipparput. Kattuffiit assigiinngitsunik anguniagallit tamanut tunngatinneqarpata, timersornikkulluunniit nunanut allanut unammiartortarnissamik anguniagaqarpata, Siumup aningaasaliissutitsigut pisariaqartitsineq malillugu naammattusaari-lluarnikkut naleqqussarneqarnissaa tapersersortuassavai. Taamaattumik suliniaqatiogiiffiit, peqa-tigiiffiit, kattuffiillu, aningaasaliissutitigut sipaarfigineqannginnissaminnik noqqaanerat Siumumiit taperserparput.
Timersornermik aallutaqarnerup peqqissumik sukisaarsaartitsinermik tunngaveqarluni pina-veersaartitsineq Siumumiit ilisimavarput, taamaattumillu tulluusimaarutigalugu Nuummi 2002-mi Artic Winter Games iluatsilluartoq tapersersorluarsimagatigu. Ilanngullugu suliffeqarfippassuit aamma pisortanit pigineqartut timersornermut kulturikkullu suliaqartunut allanut taperser-suilluartarnissaannik Siumumiit kaammattussavagut.
Kulturi
Inuiaqatigiit piorsarsimassutsikkut ineriartortut pisariaqartittuarpaat suliniutit ataqatigiissaar-luarneqarnissaat. Taamaattumik Kulturikkut siunersuisoqatigiit pilersinneqaqqammersut sulini-
arnissaminni aningaasatigut pisariaqartitsineq malillugu naammattusaarilluarnikkut naleqqus-savigineqarnissaa tapersersorneqarnissaallu Siumup kaammattuutigaa.
Kulturitta nunarsuarmioqatitsinnut nittarsaannerata annertusarneqarnissaa aningaasarsiornikkut ineriartornermut iluaqutigisassatta, Kulturikkut Team-Grønlandip pilersinneqarnissaata ani-ngaasaliivigineqarnissaa Siumumiit innersuussutigaarput. Nunatsinnilu suliffeqarfiit assiginngitsut nunanilu allani niuernikkut suleqatitta kulturikkut Team-Grønland-imut aningaasalersu-eqataanissaasa qulakkeernissaat naalakkersuisunut sulissutigeqqussavarput.
Isertittakkatigut annertusaaneq
Nunatsinni aningaasarsiornikkut atugarisatigut periarfissarititaasut iluini, aningaasarsiornikkut Nunatta karsiata isertittagaasa annertusarneqarnissaasa immikkut sulissutigineqarnissat, ukiuni kingullerni arlaqalersuni eqqartortuarparput, taamaattumik tamatuma sukumiisumik suliarilerneqarnissaa misissoqqissaarneqalernissaalu siumumiit piumasaraarput.
Siumumiit naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput namminersornerullutik oqartussat pisortaqarfii tamarmik piumaffigineqassasut ingerlatsinikkut pisariillisaanerit sukumiisumik ingerlateqqullugit aammalu nunap annertunerusumik isertitaqarfigisinnaasai pillugit misissueqqissaarnerit naammassippata aningaasaqarnermut akileraartarnermullu inatsisartut ataatsimiitsitaliaat suleqatigalugit naalakkersuisut suliamik inaarissasut.
Massakkuungallartoq akitsuutitigut periarfissat atungarisatigut nanertuutaannginnerpaamik aaqqiivigineqarsinnaasut misissoqqissaarnissaat siumumiit kaammattuutigissavarput taamaalilluta pissutsinik nalimmassaanermik siunertaqartumik aaqqiisinnaaqqulluta.
Sanaartorneq
Sanartugassanut iluarsagassanullu 752 mio.kr.-nit atorneqarnissaat naalakkersuisut siunnersuutigaat. Tamannalu namminermini pisarnertut ajoriinnagassaanngilaq, kisianni siumumiit piumasarissavarput sanaartugassanut pilersaarutit tamaasa aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit naalakkersuisut suleqatigilluarlugit nalilersorluaqqullugit, sinerissami pisariaqartitsivinnermut naapertuunnerusunngornissaat pisariaqartutut isigigatigu.
Qorlortorsuarmi erngup nukissiorfiliassap aningaasalersorneqarnissaa pillugu ammaanermi oqallinnermi saqqummiussatinnut Naalakkersuisut siulittaasuata akissutaa paasillugu matumuuna piumasarissavarput aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap naalakkersuisut peqatigalugit aqqutissiuutissagaat qorlortorsuarmi erngup nukissiorfissap sanaartornissaata aningaasalersornissaa avataaniit attartornikkut pisussanngorlugu aaqqiiviginiaqqullugu.
Paamiuni mittarfiliassap piviusunngortinneqarnissaa siumumiit suleqataaffigissavarput, tamatumunngalu ilanngullugu kujataani silaannakkut angallannikkut siunissami ilusiliinissamut paamiut mittarfissaata naapertuutinnissaa isumaginiaqqussavarput, taamaaliornikkut kujataani silaannakkut angallassinikkut nalornissutaasut sapinngisamik ataqatigiissumik aaqqiiviginissaat pisinnaaqqullugu.
Makkulu ilanngullugit pingaartillugit eqqaamaneqarnissaat inassutigissavarput:
Sinerissami meeqqat atuarfiisa iluarsaanneqarnissamik pisariaqartitsinerpaallutik tullinnguuttariaqartut aningaasalersuinermut ilanngunneqarnissaat. Tamatumani Illoqarfinni Nunaqarfinnilu atuarfiit tamaasa nalilersorlugit.
Sinerissami Illoqarfiit ilaasa massakkut ikittunnguanngortut utoqqaat illoqarnikkut aaqqiivigineqarnissaminnik pisariaqartitsilluinnartut sanaartorfigineqarnissaasa periarfissinneqarnissaat.
Meeqqanut paaqqinnittarfeqarnikkut piorsaaffigineqarnissamik pisariaqartitsivissut aaqqiivigineqarnissaat.
Innarluutilinnut paaqqinnittarfitigut iluarsaassinissat nutaamillu pilersitsinissat aaqqiivigineqarnissaat.
Illuliortiternermi illunillu iluarsaassinermi aningaasaliissutit sinerissami pisariaqartitsinermut naapertuunnerusunngortinnissaat.
Oqaluffiit iluarsagassat siusinnerusukkulli nalilersuiffigineqareersimasut aaqqiiviginissaat.
Kiisalu nunaqarfinni illu sulliveqarnikkut katersuuttarfeqarnikullu periarfissat piorsaaffigineqarnerisa ingerlateqqinnissaat.
Aningaasanut inatsisissaq, pisarnertut nunatsinni innuttaasunik tamanik sukkulluunniit atugarisatigut sunniutteqartussaq aammalu pissagassutigineqarluni naalaarneqaqisoq Siumumiit peqqissaartumik suleqataaffigissavarput.
Taamannak oqaaseqarluta ammaanermi naalakkersuisut siulittaasuata oqalugiaataa inatsisartuni oqallisigineqarmat Siumumiit saqqummiussavut ilanngullugit innersuussutigalugit aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit suliarineqarnissaa inassutigaarput.
Mikael Petersen
SIUMUT