Taaguutit Inatsisartut sulineranni pingaarutillit


0-9

Siullermeerineq:

Inatsisartut inatsisissaattut aalajangiiffigisassaattulluunniit siunnersuutinik siullermeerinermi siunnersuummi tunngaviit pingaarnerit oqaluuserineqartarput. Inatsisissatut siunnersuutinik siulleerinermi allannguutissatut siunnersuuteqartoqarsinnaanngilaq. Akerlianik aalajangiiffigisassatut siunnersuutit siullermeerneqarneranni allannguutissatut siunnersuuteqartoqarsinnaavoq. Tamatuma kingorna siunnersuut ataatsimiititaliami suliarineqartussatut nalinginnaasumik innersuunneqartarpoq. Aamma takuuk:Allannguutissatut siunnersuutit.

 

Aappassaaneerineq:

Inatsisissatut siunnersuutip Inatsisartuni aappassaaneerneqarnerani inatsisissatut siunnersuut ataatsimut isigalugu, tassani immikkoortut ataasiakkaat allannguutissatullu siunnersuutaasinnaasut oqaluuserineqartarput. Oqallinneq ataatsimiititaliap issumaliutissiissutaanik Naalakkersuisullu akissuteqaataannik aallaaveqartarpoq. Allannguutissatut siunnersuutitut saqqummiunneqarsimasinnaasut naggasiullugit taasissutigineqartarput.Tamatuma kingorna inatsisissatut siunnersuut pingajussaaneerneqarnissaminut nalinginnaasumik ingerlateqqinneqartarpoq, aammali ataatsimiititaliami nutaamik suliarisassanngorlugu innersuunneqarsinnaalluni.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit marloriaannarlugit oqaluuserineqartarput aammalu inatsisissatut siunnersuutit pingajussaaneerneqarnerannut maleruagassat assingi malillugit inaarutaasumik aappassaaneerinnittoqartarluni. Oqallinnermi ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa, allannguutissatut siunnersuutaasinnaasut Naalakkersuisullu akissuteqaataat aallaaviusarput.

 

Pingajussaaneerineq:

Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerata kingorna allannguutissatut siunnersuutitut nutaatut saqqummiunneqarsimasinnaasut inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnani siulliullugit oqaluuserineqassapput taasissutigineqarlutillu. Tamatuma kingorna inatsisissatut siunnersuut tamakkiisoq oqaluuserineqassaaq, naggataatigullu inaarutaasumik akuersissutigineqarnissaa taasissutigineqassalluni.

 

 

  • 37 naapertorlugu apeqqutit: takuuk apeqqutit.

 

A

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit:

Suleriaatsimi § 33 naapertorlugu aalajangiiffigisassatut siunnersuutit Inatsisartunut ilaasortanit nalinginnaasumik saqqummiunneqartarput, pisulli ilaanni aamma Naalakkersuisunit saqqummiunneqartarlutik. Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit tunngavilersorneqarsimassapput. Assersuutigalugu najoqqutassiat erseqqinnerusumik nalunaarneqartut malillugit inatsisissatut siunnersuusiorlutik suliniuteqaqqullugit aalajangiiffigisassatut siunnersuutikkut Naalakkersuisut peqquneqartarput. Aalajangiiffigisassatut siunnersuut Inatsisartut ataatsimiittarfianni marloriaannarlugu suliarineqartarpoq. Aamma takuuk:Iluserititassatut piumasaqaatit.

 

Aalajangiisinnaassuseqarneq:

Inatsisartunut ilaasortat affaat sinnerlugit najuuppata taasinermilu peqataallutik suleriaatsimi § 45, imm.1 naapertorlugu Inatsisartut aatsaat aalajangiisinnaapput. Aammattaaq ataatsimiititaliami ilaasortat affaat sinnerlugit najuuppata suleriaaseq malillugu ataatsimiititaliaq aalajangiisinnaassuseqarpoq. Aalajangiisoqassatilluguli maleruagassat pisortatiguunnginnerusut ataatsimiititaliat ulluinnarni atortarpaat.

 

Akissuteqaat:

Siunnersuummut oqaaseqaatitik Naalakkersuisut akissuteqaatikkut nalinginnaasumik saqqummiuttarpaat. Akissuteqaat siunnersuutip qanoq ingerlateqqinnissaanik inassuteqaammik nalinginnaasumik naggaserneqartarpoq.

 

Aktstykke:

Takuuk aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaat.

 

Akunneq apeqquteqarfik:

Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaani sapaatip akunneranut ataasiarluni nalunaaquttap akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik apeqquteqarnissamut Inatsisartut suleriaasiat periarfissiivoq, tassani Naalakkersuisunut ilaasortanut toqqaannartumik apeqquteqarnissamut Inatsisartunut ilaasortat periarfissaqarput. Takuuk suleriaatsimi § 37, imm. 7.

 

Allannguisuunnginnissamik piumasaqaat:

Aalajangiiffigisassatut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussisoqarpat allannguutissatut siunnersuutikkut saqqummiunneqartukkut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaaqqaartumik siunertarineqartunik allannguisoqassanngilaq. Aalajangiiffigisassatut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuummik siunnersuutaaqqaartumi siunertanik ima allannguitigisumik allaat pissutsit piviusut malillugit siunnersuut nutaarluinnaq pineqalersillugu saqqummiussineq, ilusiliinissamut piumasaqaatit naapertorlugit ajornarpoq. Allannguutissatut siunnersuut taamaattoq saqqummiunneqaruni akuersissutigineqarlunilu Naalakkersuisunut pituttuisuunavianngilaq. Qaqugukkut allannguutissatut siunnersuutip siunnersuutaaqqaartumik ima uniuitiginera, allaat siunnersuut nutaarluinnaq pineqalersillugu suliamiit suliamut nalilerneqartariaqartassaaq.

 

Allannguutissatut siunnersuutit:

Inatsisissatut aalajangiiffigisassatulluunniit siunnersuutinut allannguutissatut siunnersuuteqartoqarsinnaavoq, tamannali apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiatut siunnersuutinut atuutinngilaq. Inatsisartut suleriaasianni § 34-mi maleruagassat malillugit allannguutissatut siunnersuuteqartoqarsinnaavoq.

 

Allattaaneq:

Tassaavoq Inatsisartut allaffeqarfianni atorfilittat qullersaat. Takuuk Inatsisartut Allattoqarfiat.

 

Allattuivik:

Pisortatigoortumik pisoqartillugu qanoq pissusilersornissamut aaqqissuussinissamullu maleruagassat allassimasut allassimanngitsullu pillugit oqariartaaseq protokol atorneqartarpoq.

 

Ammaanermi oqallinneq:

Inatsisartut ukiuata aallartinnerani nutaamillu qinersinerup kingorna Naalakkersuisut siulittaasuata Inatsisartunut nassuiaataanut taaguut taanna ulluinnarni atorneqartarpoq, tak. suleriaatsimi § 35, imm. 5-imi nr. 1-2. Nassuiaat Inatsisartunit oqallisigineqartarpoq.

 

Aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaat:

Tassaavoq aningaasaliissutinik imaluunniit oqaasertaliussanik nutaanik taakkuninngaluunniit allannguinissamik Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aalajangersimasumik qinnuteqaataa. Iliuutsit ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi aningaasanut inatsimmut atuuttumut sanilliullugu allanngorsimasut naatsorsuutigineqareersimasinnaanngitsullu ingerlanneqarnissaasa akuersissutigineqarnissaat aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatikkut qinnutigineqartarpoq. Aammattaaq sanaartornermi suliniutit aalajangersimasumik killilimmik aningaasartallit allanngortinneqarnissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut akuerisassanngorlugu saqqummiunneqartarpoq, aammalu iliuusissanik erseqqinnerusumik nalunaakkanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut saqqummiussinissamut Naalakkersuisunik pisussaatitsisunik inatsisini aalajangersakkanik peqarpoq. Aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatit immikkut iluseqartinneqarnissaannik piumasaqaatinik aalajangersaanissamut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq periarfissaqarpoq.

 

Aningaasaliissutit:

Sinaakkutissat aalajangersimasut iluini aningaasartuuteqarnissamut aningaasaliissutit pisinnaatitsissutaapput (aammalu pisut ilaanni pisussaaffiliillutik). Aningaasaliissutit Aningaasanut Inatsisikkut nalinginnaasumik tunniunneqartarput. (Takuuk Aningaasanut Inatsit).

 

Aningaasaliissutit atorneqareernerisigut aningaasaliissuteqarneq:

Aningaasat qinnutigineqartut atorneqalereerneranni aningaasaliissutit siunertamut tunniunneqartut. Ilaatigut missingersuusiornermut inatsimmi allassimavoq siumoortumik aningaasaliissuteqartoqarsimatinnagu aningaasartuuteqartoqassanngitsoq.

 

Aningaasanut inatsit:

Ukiumoortumik aningaasanut inatsimmi Namminersorlutik Oqartussat missingersuutaat akuersissutigineqartarput, tassaniittarput ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi aggersumi Namminersorlutik Oqartussat isertitassaat aningaasartuutissaallu tamarmiusut. Ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi aggersumi aningaasanut inatsisissatut siunnersuut ukiakkut ataatsimiinnermi nalinginnaasumik saqqummiunneqartarpoq. Aningaasanut inatsit inatsisit allat tamaasa assigalugit pituttuisuuvoq. Aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutinik malinninnissamut Naalakkersuisunut ilaasortat pinngitsooratik akisussaatinneqarput aammalu aningaasaliissutit sipporneqarpata akisussaatinneqarsinnaallutik. Aamma takukkit: Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq.

 

Aningaasaqarneq:

Inatsisartut aningaasaliissutaat ukiumoortumik aningaasanut inatsisini aalajangersarneqartarput. Inatsisartut sulinerannut missingersuutinik Inatsisartut Siulittaasoqarfiat suliarinnittarpoq. Missingersuutit Inatsisartut Suleriaaseq pillugu Ataatsimiititaliaannit akuersissutigineqartarput.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq:

Inatsisartut inatsisitigut pisussaaffigalugu ataatsimiititaliaasa ilaat. Aningaasanut inatsisissanut ilassutitullu aningaasaliissutinut inatsisissanut siunnersuutinik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq suliarinnittarpoq aammalu Nunatta Karsiata aningaasaqarneranik Naalakkersuisut aqutsinerat nakkutigisaralugu. Aammattaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Inatsisartut sinnerlugit aningaasaliissutinik nutaanik siumut naatsorsuutigineqarsimasinnaanngitsunik imaluunniit aningaasaliissutinik allanngiunernik akuersissuteqartarpoq.

 

Aningaasarsiat:

Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat akissarsiaqartinneqarput: Aningaasarsianik taaneqartartut. Inatsisartunut Naalakkersuisunullu il.il. ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerat il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 22-mi, 18. december 2003-meersukkut, kingullermik Inatsisartut inatsisaatigut nr. 42, 23 november 2017-imeersukkut allanngortinneqartukkut aningaasarsiat aalajangersarneqarput.

 

Apeqquteqaatit:

Suleriaatsimi § 36 naapertorlugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq aqqutigalugu ilaasortaq ataaseq arlallilluunniit suliaq pisortanut tunngassuteqartoq Inatsisartunut oqallisigisassanngortissinnaavaat.

 

Apeqqutit:

Allaganngorlugu oqaasiinnartigulluunniit akisassanngorlugu pisortat suliassaqarfiannut tunngasumik Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaat Naalakkersuisunut apeqquteqarsinnaapput. Apeqqutit akissutillu Inatsisartut nittartagaatigut tamanut saqqummiunneqartarput. Akissut isertuussassatut naqissuserneqarsimappat saqqummiunneqarneq ajorpoq. Apeqqutit taamaattut § 37 naapertorlugu apeqqutitut taaneqartarput, tassa taakku pillugit maleruagassat Inatsisartut Suleriaasianni § 37-mi allassimammata. Apeqqutit allaganngorlugit oqaasiinnartigulluunniit akisassanngorlugit apeqqutigineqarsinnaapput.

Tamatuma saniatigut pisariaqartitsinertik malillugu Inatsisartut ataatsimiititaliaat Naalakkersuisunut Naalakkersuisunulluunniit ilaasortanut allaganngorlugu apeqquteqarsinnaapput. Aamma takuuk: Siunersiuinerit.

 

Ataatsimiinneq ammasoq:

Takuuk ataatsimiinneq matoqqasoq. 

 

Ataatsimiinneq matoqqasoq:

Aallaavittut isigalugu Inatsisartut ataatsimiittarfianni ataatsimiinnerit tamanut ammasuupput, ataatsimiinnerulli matoqqasumik ingerlanneqarnissaanik aalajangiinissamut periarfissaqarpoq. Ataatsimiititaliat ataatsimiinneri aallaavittut matoqqasuupput. Siunersiuinerli tamanut ammasumik ingerlanneqassasoq ataatsimiititaliamit aalajangerneqarsinnaavoq (taanna takuuk), soorluttaaq assersuutigalugu tusarniaaneq (taanna takuuk) tamanut ammasumik ingerlanneqarsinnaasoq.

 

Ataatsimiititaliap allattaa:

Ataatsimiititaliat tamarmik ataatsimik arlalinnilluunniit Inatsisartunut ilaasortaanngitsunik allatseqarput, taakkulu inatsisilerituutut, nunap aningaasaqarneranik assigisaannilluunniit ilisimatusarfimmi kandidatitut amerlanertigut ilinniarsimasuullutik. Ataatsimiititaliap allattai ataatsimiititaliap sulinerani ataatsimiititaliamut Siulittaasuanullu ikiuuttarput.

 

Ataatsimiititaliaagallartut:

Suliassat qulequttalluunniit ataasiakkaat isumagineqarnissaannut ataatsimiititaliat ataavartut saniatigut ataatsimiititalianik immikkut ittunik ataatsimiititaliaagallartunik aamma taagorneqartartunik Inatsisartut pilersitsisinnaapput. Takuuk suleriaatsimi § 23.

 

Ataatsimiititaliaq sulinasuartitaq:

Takuuk ataatsimiititaliaagallartut.

 

Ataatsimiititaliat inissitsiternerat:

Inatsisartunut qinersereernerit kingorna Inatsisartullu ukiuata aallartinnerini tamani Inatsisartunut ataatsimiititaliat tamarmik inissitsitertussaapput, tassa siulittaasumik siulittaasullu tullianik qinersissapput suleriaatsimillu akuersissutiginnillutik. Taamaattorli Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq kiisalu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq upernaakkut ataatsimiinnerup aallaqqaataani inissitsitertarput. Ataatsimiititaliap inissitsiternera pillugu nalunaarut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut ingerlatinneqassaaq. (Takuuk suleriaatsimi §§ 7 aamma 8).

 

Attaviitsoq:

Inatsisartunut ilaasortaq partiini ilaanngitsoq.

 

Atuuttussanngortitsineq

Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunit akuerineqaruni inatsisitut atuussinnaassuseqalissaguni atuuttussanngortinneqaqqaassaaq. Atuuttussanngortitsineq pisarpoq inatsisip naammassillugu suliaasup Naalakkersuisut siulittaasuannit atsiorneqarneratigut, tamatumalu kingorna inatsisip tamanut saqqummiunneqarneratigut. Takuuk saqqummiussineq.

 

B

C

D

E

F

G

H

 

I

Ikinnerussuteqartunik illersuineq:

Tamat oqartussaaqataaneranni ingerlatsinerup ilisarnaatigai oqaloqatigiinneq, suleqatigiinneq aammalu ikinnerussuteqartut isumaannik sapinngisamik annertunerpaamik isiginninniarneq. Ikinnerussuteqartulli soqutigisaasa qulakkeerneqarnissaannut nunatsinni inatsisini aalajangersimasumik aalajangersagaliortoqartarnera qaqutigoorpoq. Taamaattorli Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 19, imm. 4-mi assersuutissaqarpoq. Aalajangersagaq malillugu ataatsimiititaliap suliassaqarfiata iluani pissutsit ilaannik erseqqinnerusumik misissuinissaq pillugu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami ilaasortaq ataaseq arlallilluunniit Inatsisartunut siunnersuuteqarsinnaapput. Aalajangersagaq taanna malillugu Inatsisartunut ilaasortat ikinnerpaamik 2/5-lii siunnersuummut isumaqataallutik taasippata siunnersuutit saqqummiunneqartut akuerineqartutut isigineqartarput.

 

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit:

Ilassutitut aningaasaliissutit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuerineqartut aammalu aningaasanut inatsimmi aalajangersimasumik piginnaatitsissuteqarsimaneq tunngavigalugu ilassutitut aningaasaliissutit Naalakkersuisunit akuerineqartut ukiumoortumik ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmi ilanngunneqartarput. Ukiup aningaasanut inatsiseqarfiup ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisip atuuffiata naanerata kingorna Inatsisartut ileqquusumik ataatsimiinneranni siullermi ilassutit aningaasaliissutinut inatsit Inatsisartunit suliarineqartarpoq. Aamma takuuk: Aningaasanut inatsit.

 

Ilassutitut aningaasaliissutit:

Aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutit oqaasertaliussalluunniit nutaat allanngortitalluunniit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuerineqartut. Ilassutitut aningaasaliissutit ukiumoortumik ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmi katersorneqartarput. Aamma takuuk:  Aningaasaliissutit atorneqareernerisigut aningaasaliissuteqarneq.

 

Ilassutitut isumaliutissiissut:

Takuuk: Isumaliutissiissut.

 

Ilusiliinissamut piumasaqaatit:

Siunnersuutinut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortitassanut tunngatillugu piumasaqaatit aalajangersimasut arlallit, tassalu piffissat tunniussivissat, inissitsiterineq imarisallu pillugit piumasaqaatit suleriaatsimi allassimapput. Tamatuma saniatigut siunnersuutit, apeqqutit il.il. imarisaannut inissitsiternissaannullu piumasaqaatinik arlalinnik ilassutaasunik suleriaatsimi § 4, imm. 5 naapertorlugu Inatsisartut Siulittaasoqarfiat aalajangersagaqarpoq. Ilusiliinissamut piumasaqaatit ataatsimut isigalugit sanioqqunneqarsinnaanngillat, taamaattumillu siunnersuutit apeqqutillu ilusiliinissamut piumasaqaatinik eqquutsitsinngitsut Inatsisartut oqaluuserisassaannut ilanngunneqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaanani. Aamma takuuk: Siunnersuutinik tunniussinissamut piffissaliussanik sanioqqutsineq.

 

Immikkut aalajangikkamik amerlanerussuteqarneq:

Erseqqinnerusumik aalajangikkamik amerlanerussuteqarneq. Amerlanerussuteqarneq assigiinngitsunut marlunnut immikkoortinneqartarpoq tassalu amerlanerussuteqavinneq (taasinerit taasisinnaatitaasulluunniit affaannit amerlanerusut) aammalu immikkut aalajangikkamik amerlanerussuteqarneq (taasinerit taasisinnaatitaasulluunniit amerlanerit, taamaattorli ikinnerpaaffissaliisoqarsimassaaq). Inatsisartut aalajangiisinnaassuseqartillugit isumaqataallutik taasisut isumaqataanatik taasisunit amerlaneruppata aalajangigassaq Inatsisartunit akuerineqartutut nalinginnaasumik isigineqartarpoq. Assersuutigalugu takuuk suleriaatsimi § 46, imm. 3.

 

Inatsisartut Allattoqarfiat:

Inatsisartut Allaffeqarfiat - ulluinnarni LABU-mik taaneqartartoq - tassaavoq inatsisiliortut allaffissornermik ingerlatsiviat. Inatsisartut allaffeqarfianni ingerlatsiviit tassaapput aningaasaqarnermut, allaffissornermut siunnersuinermullu immikkoortut. Inatsisartut allaffeqarfiat Naalakkersuisunut Naalakkersuisullu allaffeqarfiannut minnerunngitsumillu partiinut naalakkersuinermik ingerlataqartunut attuumassuteqanngilaq.

 

Inatsisartut ataatsimiititaliaat:

Inatsisartut ukiuata aallartinnerani ataatsimiititalianik inatsisitigut pilersinneqartussaatitaasunik ataatsimiititalianillu ataavartunik arlalinnik Inatsisartut pilersitsisarput. Ataatsimiititaliat tallimanik (imaluunniit arfineq marlunnik) qanorlu amerlassuseqarneq najoqqutaralugu toqqarneqartartunik ilaasortaqarput. Ataatsimiititaliat inatsisitigut pilersinneqartussaatitaasut tassaapput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq, Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq, Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliaq, Inatsisinut Ataatsimiititaliaq kiisalu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq. Tamatuma saniatigut Inatsisartut Oqaluuserisassanut Ataatsimiititaliaannik Siulittaasoqarfimmillu pilersitsinissaq Inatsisartut Suleriaasianni aalajangersarneqarpoq. Ataatsimiititaliami sulineq ataatsimiititaliap siulittaasuanit ataatsimiititaliamut allatsimik ataatsimik arlalinnilluunniit suleqateqartumit aaqqissuunneqartarpoq.

 

Inatsisartut inissitsiterlutik ataatsimiinnerat:

Inatsisartut inissitsiterlutik ataatsimiinneri assigiinngitsunut pingasunut immikkoortinneqarsimapput: Nutaamik qinersinerup kingorna (Suleriaatsimi § 1 malillugu), naalakkersuisooqatigiinnermik annertunerusumik allannguisoqarnerani kiisalu Inatsisartut ukiuata septembarimi tallimanngornerit aappaanni aallartinnerani (§ 3 kiisalu §§ 7-8). Inissitsiterneq tassaavoq Inatsisartunik Inatsisartullu ataatsimiititaliaannik pilersitsineq, taamaalillunilu taakkuninnga aalajangiisinnaassuseqalersitsineq. Siulittaasumik ataatsimik siulittaasullu tulliinik sisamat tikillugit amerlassuseqarsinnaasunik Siulittaasoqarfimmik qinersinikkut Inatsisartut inissitsitertarput.

 

Inatsisartut siulittaasuat:

Siulittaasoq: Inatsisartut siulittaasuat taasinermi maleruagassat immikkut ittut malillugit Inatsisartunit qinerneqartarpoq. Siulittaasoq siulittaasup tullii sisamaasut (takuuk:Siulittaasut tullii) peqatigalugit tassaapput Inatsisartut Siulittaasoqarfiat (takuuk:Siulittaasoqarfik). Inatsisartuni sulineq Inatsisartut siulittaasoqarfiata Inatsisartut allattaanerannik ikiorneqarluni aaqqissuuttarpaa. Aammattaaq Inatsisartuni oqallinnerit siulittaasup issivianit siulittaasup aquttarpai. Taamaattorli pisariaqartitsineq malillugu siulittaasup tulliisa sisamaasut ilaannit siulittaasoq taarserneqarsinnaavoq. Inatsisartunut ilaasortat tamarmiusut ataatsimoortumik soqutigisaat partiinut sorlernut attuumassuteqarneq apeqqutaatinnagu Inatsisartut siulittaasuata isumagisarai. Taamaattumik Inatsisartut siulittaasuat Inatsisartunit inuiaqatigiinnillu nalinginnaasumik annertuumik tatigineqarlunilu tapersersorneqarpoq.

 

Inatsisini tunngaviusuni § 57:

Takuuk unnerluutigineqarsinnaannginneq.

 

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit:

Inatsisissatut siunnersuutit nassuiaatinik nalinginnaasunik immikkullu nassuiaatinik aalajangersakkanut ataasiakkaanut attuumassuteqartunik ilaqartinneqassapput. Siunnersuut nassuiaatini tunngavilersorneqartarpoq itisiliiffigineqartarlunilu aammalu ilaatigut siunnersuutip akuersissutigineqarneratigut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassat taakkunatigut nalunaarneqartarlutik. Aamma allannguutissatut siunnersuutit nassuiaatinik nalinginnaasumik ilaqartinneqartarput. Aamma takuuk: Ilusiliinissamut piumasaqaatit.

 

Inatsisissatut siunnersuut:

Inatsisissatut siunnersuut Naalakkersuisunit imaluunniit Inatsisartunut ilaasortanit saqqummiunneqarsinnaavoq. Inatsisartut suleriaasiat malillugu inatsisissatut siunnersuut akuerineqannginnermini pingasoriarluni suliarineqassaaq.

 

Inatsisit tunngaviusut:

Inatsisit tunngaviusut naalagaaffeqatigiinnut tamanut, tassunga ilanngullugu Kalaallit Nunaannut atuupput. Ilaatigut danskit naalakkersuisuisa Folketingillu akornanni pissutsit pillugit inatsisini tunngaviusuni aalajangersakkat aalajangersimasut pissutsit aallaavigalugit iluarsiissuteqarfigalugit suliassaqarfinnut maleruagassiorneqanngitsunut Naalakkersuisut Inatsisartullu akornanni pissutsinut atorneqarsinnaapput.

 

Ingerlatsinermik inatsit:

Takuuk: Paasitinneqarsinnaatitaanermut inatsit.

 

Issuakkat:

Issuakkat Inatsisartut ataatsimiittarfianni eqeersimaartumik oqallinnernut siuarsaataasutut isigineqanngillat, taamaattumillu taakku taamaallaat killilimmik aammalu aatsaat ataatsimiinnermik aqutsisup akuersineratigut atorneqartarlutik. Issuakkat aallartiffiat naaffiallu aammalu issuakkat sumit pissarsiarineqarsimanersut ersarissumik allassimassaaq. Taamaallaat tamanit pissarsiarineqarsinnaasunik issuaasoqarsinnaavoq.

 

Isumaliutissiissut:

Inatsisissatut aalajangiiffigisassatulluunniit siunnersuummik ataatsimiititaliap suliarinninnini isumaliutissiissummik siunnersuutip Inatsisartut ataatsimiittarfianni aappassaaneerneqarnissaanut tunngavigineqartussamik naggasertarpaa. Isumaliutissiissutip imarisarpai ataatsimiititaliami ilaasortat Inatsisartunut inassuteqaataat immaqalu Naalakkersuisunut ilaasortamit aamma/imaluunniit ataatsimiititaliami ilaasortanit allannguutissatut siunnersuut. Tamatuma saniatigut isumaliutissiissutip imarisinnaavai assersuutigalugu Naalakkersuisunut piginnaatitsissutit qanoq atorneqarnissaat naatsorsuutigineqarnersoq pillugu ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartunit ikinnerussuteqartunilluunniit oqaaseqaatit. Tamatuma saniatigut inatsisissap qanoq paasineqarnissaanut isumaliutissiissut atorneqarsinnaavoq, tassami ataatsimiititaliap siunnersuummut naalakkersuinikkut isummersuutini isumaliutissiissummi aamma nalinginnaasumik saqqummiuttarmagit. Siunnersuut ataatsimiititaliamit suliareqqinneqartussanngorlugu ataatsimiititaliamut innersuunneqarpat ilassutitut isumaliutissiissusiortoqassaaq.

 

J

K

L

 

M

Ministerit akisussaanerat pillugu inatsit:

Naalakkersuisunut ilaasortat akisussaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 6, 13. maj 1993-imeersoq Naalakkersuinut ilaasortat akisussaanerat pillugu inatsisartut inatsisaata allanngortinnera pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 22. november 2011-imeersukkut allannguuteqartoq pillugu taaguut taanna (kukkusumik) atorneqarajuttoq.

 

N

Naalagaaffiup Sinniisua:

Naalagaaffiup Sinniisua tassaavoq naalagaaffimmi oqartussaasut Kalaallit Nunaanni qullersatut sinniisuat. Naalagaaffiup Sinniisua Statsministereqarfiup ataaniippoq.

 

Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisunut ilaasortat Inatsisartunut ilaasortaasariaqanngillat. Naalakkersuisunut ilaasortaq Inatsisartunut ilaasortaaguni pineqartoq piffissami Naalakkersuisunut ilaasortatut atuunnermini tamarmi sulinngiffeqarsinnaavoq (takuuk tamanna). Naalakkersuisunut ilaasortaq Inatsisartut ataatsimiititaliaanni ilaasortaasinnaanngilaq allanilluunniit atuuffeqarsinnaanani.

 

Naalakkersuisut:

Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut (Inatsisinik atortitsisut). Naalakkersuisut Inatsisartunit qinerneqarlutillu soraarsinneqartarput Naalakkersuisullu siulittaasuannit siulersorneqarlutik.

 

Nalunaarut:

Ataatsimiititaliaq siunnersuutinik allanik, nassuiaatinik suliassanilluunniit allanik isumaliutissiissutinngorlugit saqqummiunneqartussaanngitsunik suliaqarnerminut atatillugu allaganngorlugu nalunaarusiorsinnaavoq. Ataatsimiititaliap nalunaarusiaa Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqaluuserineqarneq ajorpoq. Takuuk suleriaatsimi § 18. Aamma takuuk: Isumaliutissiissut.

 

Nalunaarutit:

Nalunaarut tassaavoq inatsimmi sinaakkutissanik naammassinninnissaq erseqqissaanissarlu pillugit inatsimmik tunngaveqarluni allaffeqarfimmit (ingerlatsivimmit/Naalakkersuisumit Naalakkersuisoqarfiullu pisortaanit) maleruagassiaq.

Assersuutitut taaneqarsinnaavoq: Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 29, 7. august 2020-meersoq.

 

Nassuiaat:

Naalakkersuisunut ilaasortaq suleriaaseq naapertorlugu pisortat suliassaqarfii pillugit Inatsisartunut oqaasiinnartigut nassuiaateqarsinnaavoq. Nassuiaalli allaganngorlugu aamma allanneqarsinnaavoq, taamaaliortarnerlu nalinginnaaneruvoq.

 

Naatsumik oqaaseqaatit:

Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqallinnerup nalaani oqaaseqartartup oqaluttarfimmit oqaaseqaqqammersup saqqummiussaanut Inatsisartunut ilaasortat naatsumik oqaaseqarnissaminnut periarfissinneqarsinnaapput. Tamanna pisarpoq oqaaseqartartut avataasigut naatsumik oqaaseqarnertut taaneqartartut nalinginnaasumik minutsinik marlunnik sivisussuseqartut aqqutigalugit, tamatumanili partiinut ataasiakkaanut tunngatillugu amerlanerpaamik apeqqutit pingasut. Oqaaseqaatit taakku kingullertut oqaaseqartumut sammitinneqassapput, taannalu oqaaseqartuerunnissaata  apeqquteqartussaarunnissaatalu tungaanut oqaluttarfimmiissaaq. Oqaaseqaatit apeqqutillu oqaaseqartumut sammitinneqassapput saqqummiunneqartunullu attuumassuteqassallutik. Aamma takuuk saqqummiussineq.

 

Nipangiussisimasussaatitaaneq:

Inatsisartunut ilaasortat (sulisullu) assigiinngitsunik annertussuseqartumik paasissutissanik isertuussassanik tunineqartartussaapput. Taakku tassaasinnaapput suliffeqarfiit aningaasaqarnerat pillugu paasissutissat mianernartut, paasissutissanut inunnut ataasiakkaanut tunngasut kiisalu paasissutissat naalakkersuinikkut pissutsinut tunngasut aammalu oqaluuserisat Inatsisartut ataatsimiititaliaanni imaluunniit ataatsimiinnerni allani allanut ingerlateqqitassaanngitsutut ingerlanneqartut.

Pissutsinik sulinermut tunngassuteqartunik inatsisini tunngaviusuni qulakkeerneqartumik sulisut oqaaseqaaseqarsinnaatitaanerat Inatsisartut sulisuisa nipangiussisimasussaatitaanerisigut killersorneqanngilaq, aamma naalakkersuinermik suliaqartunut oqaaseqarsinnaatitaanerat eqqarsaatigalugu. Kingulliulluguli taaneqartumut atatillugu erseqqissaatigineqartassaaq oqaaseqarneq inuinnartut oqaaseqarnerummat. Tamanna pillugu takuuk Inatsisartut Ombudsmandiata 2002-mi nalunaarutaa (20-3).

 

O

Ombudsmandi:

Inatsisartut Ombudsmandiat. Inatsisartunut qinersisoqareernerit tamaasa atorfillu inuttaarukkaangat Ombudsmandimik Inatsisartut toqqaasarput, taanna pisortat ingerlatsineranni ilaatinneqartunut tamanut suliarinnissinnaavoq. Ombudsmandi suliaminik ingerlatsinermini Inatsisartunut attuumassuteqanngilaq. Aamma takuuk: Naalagaaffiup Sinniisua.

 

Oqaaseqarnerit:

Takuuk:Tapersiinermik akerliunermilluunniit ersersitsineq.

 

Oqaaseqarnermi piffissaliussat:

Siunnersuutit assigiinngitsut Inatsisartut ataatsimiittarfianni suliarineqarneranni qanoq sivisutigisumik oqaluttoqarsinnaaneranut Inatsisartut Suleriaasianni ilanngussaq 1-imi aalajangersagaqarpoq. Partiini gruppit angissusiat malillugu oqaaseqartartut tulleriinnilersorneqartarput. Tamatuma saniatigut ilaasortat naatsumik oqaaseqarnissamik periarfissinneqartarput (takuuk taanna).

 

Oqaaseqarniartut tulleriiaarnerat:

TakuukSaqqummiussineq.

 

Oqaaseqartartoq:

Suliassaqarfiup aalajangersimasup iluani suliamik ataatsimik arlalinnilluunniit oqaluuserinninnermi oqaaseqartartussamik partiit gruppii ataasiakkaat nalinginnaasumik toqqaasarput, taanna gruppi sinnerlugu Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqaluttarfimmit oqaaseqartarpoq. Suliassaqarfik oqaaseqartartuuffini pillugu oqaaseqartartup immikkut ilisimasaqarlunilu paasisimasaqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, taamaalilluni suliassaqarfik pillugu partiip naalakkersuinikkut isummersuutai ersarissuusinnaaqqullugit. Partiit gruppiisa angissusiat naapertorlugu tulleriinnilersorneqarlutik oqaaseqartartut oqaaseqartarput, tassa partiip anginerpaap oqaaseqartartua siulliulluni oqaaseqartussaalluni.

 

Oqaasertaliussaq:

Aningaasanut inatsimmi ilanngussaq 2-mi oqaasertaliussat ilanngunneqartarput. Oqaasertaliussat nalinginnaasumik imarisarpaat Naalakkersuisunut piginnaatitsissutit assigiinngitsut. Tamatuma saniatigut annertussusiliinerit maleruagassiornissamullu killiliussat arlallit aalajangersarneqartarput. Oqaasertaliussat inatsisit oqaasertaatulli atuupput.

 

Oqallinneq/suliarinninneq:

Siunnersuut suliarluunniit pillugu Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqallinneq/suliarinninneq.

Ataatsimiititaliamit piumasarineqartumik oqallinneq/suliarinninneq: Pisut ilaanni ataatsimiititaliat suliamik siunnersuummilluunniit Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqallisigisassanngortitsisinnaapput/suliarinnitassanngortitsisinnaapput. Tamanna qaqutiguinnaq pisarpoq.

 

Oqalutseqarneq:

Inatsisartut Allattoqarfiat arlalinnik oqalutseqarpoq ataatsimiititalianut nutserinermik toqqaannartumillu oqaluttaanermik ikiuuttartunik. Aammattaaq oqalutsit Inatsisartut ataatsimiittarfianni isumaqatigiinniarnerni toqqaannartumik oqaluttaasarput.

 

P

Partiigruppi:

Inatsisartunut ilaasortat 31-iusut partiit gruppiinut Inatsisartuni ilaasortaatitaqartunut inissitsitertarnerat nalinginnaasuuvoq. Ataatsimiititalianut, siunnersuisoqatigiinnut aalajangiisartunullu nævninut ilaasortassanik toqqaasoqartillugu partiit gruppii taaseqatigiittartunik taallutik suleqatigiinnermik nalinginnaasumik pilersitsisarput.

 

Partiit siuttuisa apeqqarissaarnerat:

Inatsisartut ataatsimiinnerini (katersuunnerini) ataasiarluni partiit siuttui apeqqarissaartinneqartarput.

 

Peqqussut:

Ministeriaqarfiup inatsisinik tunngaveqarluni piumasaqaataa. Anordningit (peqqussutit) Kalaallit Nunaannut atuutsinneqarneq ajorput. Danskit inatsisaannik Kalaallit Nunaannut atortuulersitsinissaq pillugu peqqussummut missingiut pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuummik Inatsisartut suliaqartarput. Kalaallit Nunaannut atortuulersitsinissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut taamaattoq Inatsisartunit akuersissutigineqarpat, peqqussullu danskit ministeriannit Dronningimillu atsiorneqareerpat, inatsit pineqartoq Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqassaaq.

Naalagaaffimmi oqartussaasut peqqussutaat Kalaallit Nunaannut atuuttut loovtidende.dk-mi nassaassaapput. Kalaallisuunngortinneri Naalagaaffiup Sinniisuanut saaffiginninnikkut pissarsiarineqarsinnaapput.

Assersuutitut taaneqarsinnaavoq: ” Politiit Paasiniaasartui (PET) pillugit inatsisip Kalaallit Nunaanni atulersinneqarnissaa pillugu peqqussummut missingiummut Namminersorlutik Oqartussat akuersinissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut”.

 

Pinerluttulerinermi inatsit naapertorlugu pineqaatissiissut:

Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmik tunngaveqarluni pillaaneq. Takuuk: Unnerluutigineqarsinnaannginneq aamma Ministerit akisussaanerat pillugu inatsit.

 

Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq:

Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaat (Paasitinneqarsinnaatitaanermut inatsit) aammalu pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat (Suliassat suliarineqartarnerannut inatsit) Inatsisartunut Inatsisartullu suliffeqarfiinut atuutinngilaq, taakku pisortat (inatsisinik atortitsisut) ingerlataannut ilaanngimmata.

 

Q

Qinigaasinnaaneq:

Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliap (imaluuunniit Qingaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliaagallartup) inassuteqarneratigut ilaasortaq qinigaasinnaanerminik annaasaqarsimanersoq Inatsisartunit aalajangiivigineqartarpoq. Takuuk Inatsisartut suleriaasianni § 1, imm. 2.

 

Quorom:

Takuuk aalajangiisinnaassuseqarneq.

 

R

 

S

Saqqummiussineq:

Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat oqaatigiumasaat Inatsisartut oqaluttarfiannit pisullu ilaanni Inatsisartut ataatsimiittarfianni ilaasortat issiaviinit saqqummiunneqartarput.

Takuuk suleriaatsimi oqaaseqarnissamut piffissarititat pillugit ilanngussaq. Partiit oqaaseqartartuisa tulleriiaarnerannut tunngatillugu partiigruppimiit amerlanerpaanik ilaasortaatitaqartumit aallartittoqartarpoq.

 

Saqqummiussissut:

Saqqummiussissut tassaavoq allaganngorlugu oqaatigaluguluunniit saqqummiussaq, inatsisissatut aalajangiiffigisassatulluunniit siunnersuummut malittaasartoq.

 

Sassartitsinerit:

Innuttaasut kattuffiillu sassartitsiumallutik Inatsisartut Ataatsimiititaliaannut qinnuteqarsinnaapput. Sassartitsinermi sassartut isummamik naatsumik nassuiaatiginissaannut periarfissinneqartarput, tamatumalu kingorna ataatsimiititaliamut ilaasortat sassartunut apeqquteqarsinnaallutik aammalu sassartut apeqqutinut akissuteqarsinnaallutik. Sassartut ataatsimiititaliamut apeqquteqarnissartik piumasaqaatigisinnaanngilaat. Saqqummiussinerup nalinginnaasumik minutsinik 30-nik sivisussuseqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, sassartulli sivisunerusumik periarfissinnissaannik ataatsimiititaliaq aalajangiisinnaavoq. Sassarniartunik akuerinnissanerlutik ataatsimiititaliat ataasiakkaat namminneq aalajangissavaat.

 

Sinniisussaq:

Takuuk:Taartaasussaq.

 

Siulittaasoqarfik:

Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Inatsisartut siulittaasuannik siulittaasullu tulliinik sisamanik inuttaqarpoq. Takuuk: Siulittaasoq.

 

Siulittaasup tullia:

Qanoq amerlatigineq naapertorlugu qinerseriaaseq malillugu Siulittaasoqarfimmi siulittaasup tullii sisamat qinerneqartarput. Siulittaasup tullissaanik qinersinermi Inatsisartut Siulittaasuata qinikkatut inissaq siulleq, qinersisarnerit eqqarsaatigalugit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsimasut attavigisaasa pissarsiarisassaat, pissagaa naatsorsuutigineqarpoq. Takuuk suleriaatsimi § 3, imm.3.

Inatsisartut ataatsimiititaliaanni tamani siulittaasup tullianik qinersisoqassaaq, taanna ataatsimiititaliap siulittaasua assersuutigalugu ataatsimiititaliap ataatsimiinneranik aqutsisinnaatinnagu siulittaasumut taartaasassaaq. Takuuk suleriaatsimi § 11.

Siunersiuineq:

Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunut ilaasortamik siunersiuinermut aggersaasinnaavoq, tassa ataatsimiititaliap ataatsimiinnerata nalaani naalakkersuisunut ilaasortamit oqaasiinnakkut akissuteqarfigineqartussanik apeqquteqarsinnaalluni. Siunersiuineq tamanut ammasuussanersoq imaluunniit matoqqasumik ingerlanneqassanersoq ataatsimiititaliap nammineq aalajangertarpaa. Naalakkersuisunut ilaasortaq siunersiuinermut atorfilittamik ataatsimik ingiallorteqarsinnaavoq. Tamatumani Naalakkersuisunut ilaasortap akisussaaffigisaanik atorfilittaq oqaaseqartarpoq. 

 

Siunnersuummik "kingornussineq":

Siunnersuummik suliarinninnerup nalaani qanoq ilisukkulluunniit siunnersuut siunnersuuteqartumit tunuartinneqarsinnaavoq. Tunuartitsineq Inatsisartunut nalunaarutigineqarpat siunnersuutip "kingornunnissaanut" Inatsisartunut ilaasortat allat periarfissaqarput. Taamaattoqartillugu tamatuma kingorna siunnersuut "kingornussisup" siunnersuutaatut ullormut oqaluuserisassanut ilanngunneqassaaq. Takuuk suleriaatsimi § 34, imm. 7. Apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiaq siunnersuuteqartumit tunuartinneqartoq, allanit kingornunneqarsinnaanngilaq. Takuuk suleriaatsimi § 36, imm. 3.

 

Siunnersuutinik tunniussinissamut piffissaliussanik sanioqqutsineq:

Suleriaatsimi piffissaliussanik sanioqqutsinissamut Inatsisartut Siulittaasoqarfiata pisinnaatitaaffiliisinnaaneranut Inatsisartut suleriaasianni § 41 periarfissiivoq. Piffissaliussanik sanioqqutsineq isumaliutiginneqqissaarnikkut qaqutigorluinnarlu aatsaat pisariaqarpoq. Aamma takuuk: Ulloq tunniussivissaq.

 

Siunnersuutip suliarineqarnerata unitsinneqarnera:

Inatsisissatut siunnersuutinik aalajangiiffigisassatulluunniit siunnersuutinik oqaluuserinninnerni siunnersuut ataatsimiititaliami suliarineqartussatut sukkulluunniit innersuunneqarsinnaavoq. Inatsisartut ataatsimiittarfianni suliarinninneq aallartereersoq innersuussineq pippat ataatsimiititaliami suliarinninnerup nalaani Inatsisartut ataatsimiittarfianni suliarinninneq unitsinneqarallartarpoq. Taamaattorli siullermeerinerup kingorna ataatsimiititaliami suliarineqartussanngorlugit siunnersuutit nalinginnaasumik innersuunneqartarput - inatsisissatullu siunnersuut pineqartillugu taanna aappassaaneerinerup kingorna ataatsimiititaliami suliarineqartussanngorlugu aamma innersuunneqarsinnaasarluni.

 

Suleriaaseq:

Inatsisartut sulinerminni maleruagassanik arlalinnik akuersissuteqarsimapput, maleruagassallu taakku Inatsisartut suleriaasianni allassimapput. Maleruagassalli ilarpassui aamma Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaanni allassimapput. Tamatuma saniatigut Inatsisartut ataatsimiititaliaasa assigiinngitsut namminneq suleriaasissatik akuerisarpaat Inatsisartullu Siulittaasoqarfiannit taakku akuerineqartarlutik.

 

Sulinngiffeqarneq:

Inatsisartunut ilaasortaq, assersuutigalugu napparsimaneq pissutigalugu, sulinngiffeqarnissamut periarfissaqarpoq. Naalakkersuisunut ilaasortaq Inatsisartunut ilaasortaasoq piffissami Naalakkersuisunut ilaasortaaffigisamini tamarmi sulinngiffeqarnissamut periarfissaqarpoq. Takuuk Inatsisartut suleriaasianni sulinngiffeqarallartarnermut tamatumanilu aningaasarsiaqartitaasarnermut malittarisassat pillugit ilanngussaq 2. Partii qinigassanngorteqatigiilluunniit Inatsisartunut ilaasortap sinniisuuffigisaa, Inatsisartunut ilaasortap sulinngiffeqarnissamik akuerineqartup imaluunniit Inatsisartuni sulinermut Inatsisartulluunniit ataatsimiititaliaasa ataatsimiinnerinut peqataasinnaanngikkallartup sinniisussaanik aggersaanissamik Siulittaasoqarfimmut qinnuteqarsinnaavoq.

 

T

Taartaasussaq:

Partiit ataatsimiititaliani ataavartuni ilaasortaatitaqartut ataatsimiititaliami ilaasortanut taartaasussamik (sinniisussamik) tamarmik toqqaasinnaapput. Sinniisussat Inatsisartunut ilaasortaassapput. Ataatsimiititaliami ilaasortap peqataasinnaanngitsup piginnaatitaaffii pisussaaffiilu tamarmik ataatsimiititaliami sinniisussamut atuupput. Taartaasussat allat tassaapput Inatsisartunut nalinginnaasumik (aalajangersimasumik) ilaasortamut taartaallutik ilaasortanngortut. Tamanna assersuutigalugu pisinnaasarpoq Inatsisartunut aalajangersimasumik ilaasortaq sulinngiffeqartillugu. Sinniisussamik aggersaanissamik Siulittaasoqarfimmut qinnuteqartoqartussaavoq, sinniisussamillu aggersaasoqassanersoq Siulittaasoqarfimmit aalajangerneqartarpoq. Ataatsimiittarfimmi ilaasortat agguataagaanerisa allannguuteqarnera pissutigalugu sinniisussamik aggersaannginneq Inatsisartut aalajangiinerannut sunniuteqartussaanngitsutut nalilerneqarpat ullunit 14-init sivikinnerusumik najuutinnginnermut sinniisussamik nalinginnaasumik aggersaasoqarneq ajorpoq.

Aamma taartaasut piginnaatitaaffii pillugit Aningaasarsiaqartitaanermut inatsimmi aalajangersakkat innersuussutigineqarput.

 

Taaseqatigiittartut:

Inatsisartut ataatsimiititaliaanni il.il. ilaasortassanik Inatsisartut qinersissatillugit partiit gruppii taaseqatigiittartussatut kattussinnaapput.

 

Taasisarnerit:

Inatsisartut aatsaat aalajangiisinnaassuseqartarput Inatsisartunut ilaasortat ikinnerpaamik affaat Inatsisartut ataatsimiittarfianni najuuppata taasinermilu peqataappata. Aamma ilaasortat isumaqataannginnerminnik akerliunnginnerminnilluunniit nalunaarutiginnittut taaseqataanermi peqataasutut isigineqartarput. Siunnersuummut akerliusunit amerlanerusut isumaqataallutik taasippata siunnersuut akuerineqartarpoq (pisunili immikkut ittuni immikkut aalajangikkamik amerlanerussuteqarnissamik aalajangersaasoqarsimanera eqqaassanngikkaanni - takuuk taanna). Inatsisartut ataatsimiittarfianni taasinerit taasinermi atortut elektroniskiusut atorlugit nalinginnaasumik  pisarput, aammali ilaasortat issiavimminnit nikuittarnerisigut pisinnaallutik. Amerlanertigulli taasissutissat taasinertaqanngitsumik aalajangiivigineqartarput Inatsisartummi siulittaasuata suleriaatsimi § 45, imm. 3 malillugu siunnersuut isumaqataaffiusumik akuersissutigineqartoq oqaatigiinnarsinnaammagu.

 

Tamanut saqqummiussineq:

Saqqummiussineq tassaavoq pisortatigoortumik tamanut saqqummiussineq. Inatsisit Naalakkersuisut Siulittaasuannit atsiorneqareeraangamik atuuttussanngortinneqartussaapput: Takuuk atuuttussanngortitsineq: Inatsisartut inatsisaat WWW.nanoq.gl –kkut atuuttussangortinneqartarput/tamanut saqqummiunneqartarput.

 

Tapersiinermik akerliunermilluunniit ersersitsineq:

Suaartarluni, siggartarluni ersaartarluniluunniit tapersiinermik akerliunermilluunniit ersersitsineq Inatsisartut ataatsimiittarfianni pissuserissaarnissamut akerliusutut isigineqarpoq. Taamaattumik taamak ersersitsinerit Inatsisartut siulittaasuata nalinginnaasumik uparuartarpai. Inatsisartunut ilaasortat isummaminnik oqaatiginiakkaminnilluunniit oqaluttarfimmit saqqummiussinissamut annertuumik piginnaatitaaffeqartutut isigineqarput. Inatsisartulli akuersissuteqarnerisigut Inatsisartuni oqaaserineqartunut Inatsisartunut ilaasortat akisussaatinneqarsinnaapput. Tamatuma saniatigut pissuserissaarnissamut Inatsisartut maleruagassaannik annertuumik unioqqutitsisoqartillugu ilaasortaq Inatsisartunit aningaasarsiaqartinneqarani ullut 14-it tikillugit ataatsimiinnermi peqataaqqusaajunnaarsinneqarsinnaavoq.

 

Tatiginninnginnermik nalunaaruteqarneq:

Takuuk: Tatiginninnginnermik nalunaaruteqarnissamut siunnersuut.

 

Tatiginninnginnermik nalunaaruteqarnissamut siunnersuut:

Naalakkersuisunik tatiginninnginnermik nalunaaruteqarnissamik siunnersuummik akuersissuteqartoqarpat (tatiginninnginnermik taasisitsineq) Naalakkersuisut imaluunniit Naalakkersuisunut ilaasortaq pineqartoq tunuassapput. Siunnersuutilli taamaattup akuersissutigineqartarnera qaqutigoorpoq, tamatumani pissutaarpiarluni tamanna pitinnagu pinngitsoortitsinissaq siunertaralugu ullormut oqaluuserisassatut siunnersuummik saqqummiussisoqarlunilu akuersissuteqartoqareertarnera. Takuuk suleriaatsimi § 51.

 

Tunuartitsineq:

Siunnersuummik suliarinninnerup nalaani qanoq ilisukkulluunniit siunnersuut siunnersuuteqartumit tunuartinneqarsinnaavoq, allannguutissatullu siunnersuutinik saqqummiussisarnermi maleruagassat atuuttut malillugit allamit saqqummiunneqarsinnaalluni. Tamannali apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissianut atuutinngilaq. Aamma takuuk: Siunnersuummik "kingornussineq".

 

Tusagassiortut:

Inatsisartut Inatsisartullu allaffeqarfiani inimik tusagassiortunut naatsorsuussamik tusagassiortut apersuinermik il.il. ingerlatsiffigisinnaasaannik atugassiisoqarpoq. Tusagassiortut inaanni assersuutigalugu tamussiussassaqartitsinikkut immikkut sullissinissaq naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq.

 

Tusarniaaneq:

Ataatsimiititaliat sulinerminnut atatillugu tusarniaanermik ingerlatsisinnaapput, tamatumani sammisaq siunnersuulluunniit ataatsimiititaliamit soqutigisaqarfigineqartoq pillugu immikkut ilisimasallit allalluunniit ilisimasaminnik isummersuutiminnillu saqqummiusseqqullugit aggersarneqarsinnaapput. Tusarniaaneq qanoq ilusilerlugu ingerlanneqassanersoq aammalu kikkulluunniit najuussinnaatitaassanersut ataatsimiititaliap nammineerluni aalajangissavaa. Tusarniaanerit nalinginnaasumik tamanut ammasuusarput, taamaalilluni tusagassiortut innuttaasullu peqataatinneqarsinnaallutik. Inatsisissatut siunnersuutissamik Inatsisartunut saqqummiussinnginnermi siunnersuummut oqaaseqaatiminnik allaganngorlugit naalakkersuisoqarfiit, kattuffiit allallu susassaqartut nassiusseqqullugit Naalakkersuisut tusarniaasarnerannit taamatut tusarniaaneq allaaneruvoq.

 

U

Ulloq tunniussivissaq:

Suleriaatsimi § 40 malillugu oqaluuserisassat Inatsisartut ullormut oqaluuserisassaattut ilanngutitikkumasat kingusinnerpaamik Inatsisartut ataatsimiinnissaata pineqartup aallartinnissaa sapaatip akunnerinik tallimanik sioqqullugu tunniunneqarsimassapput. Apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiatut siunnersuutit § 36 malillugu kingusinnerpaamik Inatsisartut ataatsimiinnissaata pineqartup aallartinnissaa sapaatip akunnerinik marlunnik sioqqullugu tunniunneqarsimassapput Aamma takuuk: Siunnersuutinik tunniussinissamut piffissaliussanik sanioqqutsineq.

 

Ullormut oqaluuserisassat:

Ullormut oqaluuserisassat tassaapput ullormi tassani ataatsimiinnermi ataatsimiinnissaniluunniit aggersuni sulianut oqaluuserineqartunut takussutissiat naqitat. Inatsisartut ataatsimiinnerini ullormut oqaluuserisassat Inatsisartut nittartagaanni www.ina.gl –imi pissarsiarineqarsinnaapput. Ataatsimiititaliat ataatsimiinnerini ullormut oqaluuserisassat ataatsimiititaliani pineqartuni ilaasortat e-mailiinut nassiunneqartarput. Ullormut oqaluuserisassani immikkoortoq siulleq tassaagajuttarpoq ullormut oqaluuserisassanik akuersissutiginninneq.

 

Ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat:

Inatsisartut ulluni ataasiakkaani ataatsimiinneri ullormut oqaluuserisassat saqqummiunneqarnerannik nalinginnaasumik aallarnerneqartarput. Tassunga atatillugu Inatsisartut sulineranni immikkut pingaarutillit, soorlu sulinngiffeqartussanik nalunaarutit, nalunaarutigineqartarput. Ullormut oqaluuserisassanut nassuiaat Inatsisartunut akuerisassanngorlugu saqqumiunneqartarpoq, pisariaqartitsisoqartillugu ullormut oqaluuserisassat tassaniluunniit pissutsit ilaat aalajangersimasut taasissutigineqarsinnaapput.

 

Unnerluutigineqarsinnaannginneq:

Inatsisartunut ilaasortat innuttaasut allat tamaasa assigalugit politiinit misissuiffigineqarsinnaallutillu unnerluutigineqarsinnaapput. Inatsisartunulli ilaasortaq iliuuseqaleruttorluni pakasarneqarsimanngikkuni Inatsisartut aatsaat akuersissuteqarnerisigut unnerluutigineqarluniluunniit kiffaanngissusiiagaasinnaavoq. (Takuuk Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 6, imm. 2). Unnerluussisoqarnissaa qinnutigineqartillugu Inatsisartut manna tikillugu akuersisarsimapput. Inatsisartunut ilaasortat inatsisinik atortitsisunit suliamut attuumassuteqanngitsumik naalakkersuinikkut sunnerniarneqannginnissaat aalajangersakkakkut siunertarineqarpoq. Inatsisartunut ilaasortaq pinerluttulerinermi inatsit naapertorlugu inaaru­taasumik eqqartuus­sissutikkut imaluunniit akiliisitaanissamik akuersissuteqarnikkut pinerluuteqarsimasutut pineqaa­tissinneqarsimappat imaluunniit pinerluttulerinermi inatsit naapertorlugu Inatsisartunut ilaasor­taanissaminut nalinginnaasumik isigineqarnermini naleqqukkunnaarutigisaminik pineqaatissinneqarsimap­pat Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliap inassuteqarnera naapertorlugu Inatsisartut aalajangissavaat iliuuserisaq ilaasortap eqqartuunne­qaatigisaa pineqartup Inatsisartunut ilaasortaaginnarnissaanut naleqqukkunnaa­rutaanersoq. (Tak. suleriaatsimi § 2).

 

V

Æ

Ø

Å