Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 21-22-1

Ataatsimiinnerit ] Tilbage ] Op ] Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 29. september 1997 nal. 13.35

 

Oqaluuserisassani immikkoortut 21 aamma 22.

 

Immikkoortoq 21:

Nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq sullissinerillu pillugit Inatsiartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunersuut.

(Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoq)

Siullermeerneqarnernera.

 

Immikkoortoq 22:

Tele Attaveqaatit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinneqarnera pillugu Inatsisar­tut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

(Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersui­soq)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Peter Grĝnvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaqati­giinnermullu Naalakkersuisoq:

Oqaluuserisassani imm. 20 nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmut Inatsisartut oqaaseqaataat naapertorlugu, Folketing-ip inatsimmik piginnaatitsissutaa­sumik allanngortitsineq akuersissutigissappagu, Nunatsinnut Nunatsinniillu nalunaarasuartaate­qarnermut inatsisiliorneq allaffitsigullu aqutsineq tamakkiisumik, Namminersornerullutik Oqartussanut tunniunneqassaaq. Inatsit piginnaatitsissutaasoq Naaminersornerullutik Oqartussa­nit piviusunngortinneqartussaavoq Inatsisartut peqqussutaatigut. 1987-imi Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaatitigut attaveqarnerup tiguneqarneraniit inatsit piginnaatitsissutaasoq malillugu, Inatsisartut peqqussusiarisimasaat atuutiinnassapput. Peqqussutit allanngortinneqarnissaannut siunersuutit inatsisartut peqqussusiarisimasaat atuutiinnassapput. Peqqussutit allanngortinneqar­nissaannut siunnersuutit inatsisartunut agguaanneqareersut, nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq pillugu, Kalaallit Nunaannut inatsimmut naleqqussaanerinnaapput.

 


Nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq sullissinerillu pillugit peqqussummut allanguutissami erseqqissarneqarpoq, nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermut kisermaassisussaatitaanermi nunarput kisimi pineqanngimmat, kisiannili aamma nunatta nunarsuullu sinnerata akornanni nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq pineqarluni.

 

Inatsisartut peqqussutissaannut siunersuummi inatsimmi piginnaatitsissutaasumi oqaatigineqar­poq, radiukkut attaveqaqatigiinnermut tunngasut danskit oqartussaaffigigaat, aammalu imaatigut ajornartoornermut upalungaarsimanissamullu Inatsisartut peqqussutaani ilaanngitsut.

 

Naalagaaffimmi oqartussat kommunillu tamatuma saniatigut namminerisaminnik taamaallaat nalunaarasuartaatitigut attaveqaatiliorsinnaatitaapput, namminneq immikkut pisariaqartitatik pisortat nalunaarasuartaatitigut attaveqaataasigut naammassineqarsinnaanngippata.

 

Allannguutissatut siunnersuut aningaasatigut sulisoqarnikkullu kinguneqassanngilaq. Ungasin­nerusoq isigalugu nalunaarasuartaatinik atuinermut akigititat milliartorsinnaapput, apeqqutaallu­ni nunarsuaq tamakkerlugu nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq qanoq ineriartoqqissanersoq. Kalaallit Nunaata nunarsuullu sinnerata akornanni nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermi atugassarititat akillu siunissami Ilisimatusarnermut ministerimut pinnatik, taamaallat Kalaallit Nunaanni pisortanit aalajangerneqartalissapput.

 

Maannalu TELE Attaveqaatit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinnqarnera pillugu peqqussutip allannguutissaatut siunnersuut oqaaseqarfigitsiassavara. Siunnersuummi saqqum­miunneqartumi pineqartoq tassaaginnarpoq, TELE Greenalnd-ip Namminersornerullutik Oqartussat kisermaassinerannik isumaginnittuuneranut akuersissummut aamma ilanngunneqas­sammata, pisortat nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiittarnermut tunngasutigut atortulersui­nerat ingerlatsinerallu, aammalu pisortat sullissinissamik neqeroorutaat Kalaallit Nunaanniin­naanngitsoq, aammali Kalaallit Nunaata nunarsuullu sinnerata akornanni.

 

Akuersissuteqartoqarsimavoq TELE Attaveqaatit A/S-imut, akuersissut pillugu nalunaarut normu 46, 21. december 1993-imeersoq naapertorlugu. Nalunaarummi ' 10-mi allassimavoq, akuersissut januar-ip aallaqqaataani 1999 atorunnaarsinneqarsinnaasoq, ukiumik ataatsimik sioqqutsilluni tamanna ilimasaarutigineqarsimappat.

 

Allanguutissatut siunnersuut TELE Greenland-imut aningaasatigut kinguneqassanngilaq, tassami Kalaallit Nunaata nunarsuullu sinnerata akornanni nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermut oqartussaaneq tiguneqartussaq aningaasartuutitaqassanngimmat.

 


Kisiannili ukiuni aggersuni ilimagisariaqarpoq annertuumik piumasaqaateqarfiussasoq, nalu­naarasuartaatitigut attaveqarnerup qulakkeerneqarnissaa, nunarsuaq tamakkerlugu akigitinneqar­tunut unammillersinnaassusilimmik. Aamma annertuumik piumasaqaateqarfiusussaavoq teknikkikkut atortulersuutinut nutaanut malinnaajuarnissaq, imaluunniit nammineerluni teknikki­mik ineriartortitsinissaq, taamaalilluni nunatsinni namminermi nunarsuullu sinneranut attaveqar­nermi ajutooqqajaavallaannginnissaq sapinngisamik qularnaarumallugu. Eqqaamassavarput nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarnikkut nunatsinni sumiiffiit imminnut ungasinnerujussuat anigorneqarsinnaammat, peqatigisaanillu nunarsuup sinneranut ungasissuserput aamma annikil­lilluni.

 

Folketingip inatsimmi piginnaatitsissutaasumi allannguut akuersissutigissappagu, Inatsisartut peqqussutaat januar-ip aallaqqaataani 1998-imiit atortuulersinnaassapput.

 

Matumuuna Naalakkersuisut siunnersuutigissavaat Inatsisartut siunnersuutit oqaaseqarfigissa­gaat, taavalu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutit aappassaaneerneqannginnerminni Nukissiuuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititalimut suliassann­gortinneqassasut.

        

Cecilie Vahl, Siumup oqaaseqartua:

Nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq sullissinerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortin­neqarnissaanik, Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuummut atatillugu Siumumiit imatut oqaaseqassaagut.

 

Siumumiit nuannaarutigaarput nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq sullissinerlu Naalagaaffim­miit Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqartussanngormata.

 

Taamatullu nuannaarutigalugu maluginiarparput, peqqussutissatut siunnersuutip nassuiarneqar­nerani erseqqissaatigineqartut makkuusut:

 

.                     Oqatussaaffimmik nuussineq aningaasatigut kinguneqassanngitsoq.

 

.                     Sulisunik ikililerisoqassanngitsoq.

 

.           Nalunaarasuartaatinut atuinermut akigititat appariartorsinnaanerat, tassanili apeqqutaallu­ni nunarsuaq tamakkerlugu nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermi qanoq ineriartortoqas­sanersoq.

 

.           Kiisalu, Kalaallit Nunaata nunarsuullu sinnerata akornanni nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermi atugassarititat akillu, siunissami Ilisimatusarnermut atorneqartussat ministeriamiit pinnatik, taamaallaat Kalaallit Nunatsinni pisortanit aalajangerneqartaler­nissaat.

 

Siumumiit Naalakkersuisut piumaffigissavavut, qaammataasani inissap inuiaqatigiinnit Kalaalli­nit atorneqarsinnaanerata qularnaarneqarnissaa piaartumik isumageqqullugu.


Taamaasilluni nunatsinni pissutsinut naleqquttumik ineriartortitsinerup qulakkeerneqarnissaa tassuuna aamma anguneqassammat.

 

Ullumikkummi tamatta nuannaarutigeqisatsinnik nalunngilarput, nalunaarasuartaatitigut attave­qaateqarnermi ineriartorneq pitsaalluinnartumik angusaqarfiusimasoq. Taamaakkaluartorli aamma nalunngilarput suli nunaqarfinni isorliunerusunilu najugaqartut, kiisalu savaateqarfinni najugaqartut suli attaveqaateqarnikkut ajornartorsiuteqartarmata. Siumumilli nuannaarutigaarput paasinarmat, 1998-imi nunatsinni sumiikkaluaruttaluunniit attaveqaatit tungaasigut pitsaasumik iluarsiisoqartussanngortoq. Taamaasilluni siunissami periarfissaalissammat eqaatsumik, sumi najugaqarneq apeqqutaatinnagu, sumulluunniit attaveqaateqarsinnaalernissaq.

 

Naggataagut Siumumiit pinngitsoorumanngilavut Tele Greenland A/S-imut qujassuteqassalluta ukiuni kingullerni nunatsinni attaveqaatinut tunngasutigut pitsaasumik, allat nallersinnaagunann­gisaannik ineriartortitsisimanerat pillugu, aammalu Siumumiit qilanaaraarput siunissami suli immitsinnut qaninnerulluta suleqatigiilernissarput.

 

Taamatut Siumumiit oqaseqaateqarluta peqqussutissap aappasaaneerneqannginnermini Nukis­siuuteqarnermi Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliamut suliassanngortin­neqarnissaa inassuteqaatigaarput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Oqaluuserisassat imminnut atalluinnarmata Inuit Ataqatigiinniit ataatsimoortumik oqaaseqarfi­gissavagut.

 

Danmark-imi Folketing-ip nunatsinni avammut attaveqaatit Namminersornerullutik oqartussanut tunniunneqarnissaat akuersissutigissappassuk, nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq sullissinerillu pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaa pisussaammat annertunerumik oqaaseqarfiginagu taamatut isikkoqartillugu aappassaaneerneqarnissaa pingajussaarneqarnissaalu Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigissavarput.

 

TELE Attaveqaatit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinneqarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuummut Inuit Ataqatigiinniit uku oqaatigerusuppagut.

 


Soorlu siuliani oqaluuserisami oqaatigereeripput, TELE Attaveqaatit nunanut allanut attaveqar­neq nammalluarsinnaagaa qularutiginagu oqaatigereerparput, paasinartumillu imaannaanngitsu­nik piumasaqaateqarpoq nunarsuarmi atortorissaarutitigut ineriartornermut malinnaanissamik. Aamma taamaappoq atortorissaarutitigut ineriartorneq, suliassarlu annertooq saatsinniippoq, tassa atortorissaarutitigut atortulersuutit pisariillisaatitut ulluinnarni atulernissaannut ikaarsaariar­neq, soorlu oqarasuaat maannakkut atoripput.

 

Soqutiginartuuvorlu maluginiassallugu, sooq nunanut allanut attaveqarneq Namminersornerullu­tik Oqartussanut  tunniunneqarnersoq. Danmark-imimi oqarasuaatitigut atortorissaarutitigullu attaveqaatinut neqeroortarneq tamanut ammaanneqarneratigut unammillernerit annertuut ingerlanneqalerput, akit appariangaatsiarneranik kinguneqartumik.

 

Tassa Tele Danmark-ip attaveqaatit atornerannut neqeroortuulluni, kiisalu oqarasuaatinik atortorissaarutitigullu attaveqarnermik neqeroortut immikkoortinnerasigut, erseqqissumik takuneqarsinnaanngorpoq attaveqaatit attartorneri qanoq akeqarnersut, kiisalu oqarasuaatitigut atortorissaarutitigullu attaveqarnermi atuisunut qanoq akeqartitsesoqarnersoq.

 

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut, pissusissamisuussasoq atuisartut nunatsinni nunanullu allanut attaveqaatit ingerlannerisa qanoq akeqarnersoq kiisalu atortorissaarutitigut, soorlu oqarasuaatiti­gut attaveqarnermi qanoq akeqartitsisoqarnersoq paasissallugu.

 

Tele Greenland-imut suliassap tunniunneqarneranut atatillugu Inuit Ataqatigiinniit neriuutigil­luinnarparput nunatsinniit paasissutissanik nunarsuarmut sapinngisamik annerpaamik siaruarteri­soqassasoq, taamaalilluni aalisartortagut nunatta imartaani nunallu allat imartaani aalisartut nunatsinni pisunut malinnaatinneqartarnissaat aallulluarneqarnerulissasoq, soorlu kortbĝlge-kut nassitsissutit atorneqarnerulernerisigut.

 

Ilanngullugu Inuit Ataqatigiinniit oqaatiginngitsoorumanngilarput nunatta iluani radiukkut isiginnaarutitigullu siammarterinerit. Illoqarfikkaartumik raadiut aallarterarput innuttaasunit soqutigineqarluartut kiisalu isiginnaarutitigut KNR Tv-ip nutaarsiassaleriffia toqqaannartumik assilissanik pisinnaanissaat Inuit Ataqatigiinniit soqutigaarput. Aporfiunerpaarlu tassaavoq attaveqaatit attartornerisa akisuallaarneri. Taamaammat Tele Attaveqaatinut nalilersullaqquarput pitsaanerusumik aqqutissiuussisinnaaneq sinerissami paasissutissanik annertunerusumik innut­taasut pissarsisinnaanissaat eqqarsaatigalugu.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigissavarput Nukissiuuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut ataatsimiititaliami aappassaaneerneqannginnerani suliarineqaqqaarnissaa.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Aallaqqaatigalugu oqaatigissavara, peqqussutit allanngortinneqarnissaannik siunnersuut taperser­sorakku.

 


Tulliullugu Nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq sullissinerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuut aamma Tele Attaveqaatit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinneqarnera pillugu Inatsisartut peqqussutaata allan-ngortinneqarneranik Inatsisartut  peqqussutissaattut siunnersuut ataatsimoortillugit oqaaseqarfi­gissavakka.

 

Siullermut tunngatillugu tassa imm. 21 oqaatigisariaqarpoq, nalunaarasuartaatitigut attaveqar­nermi kisermaassisussaanerup Kalaallit Nunaannuinnaq tunngasuunnginneranut, aammattaarli Kalaallit Nunaata nunallu allat nalunaarasuartaatitigut attaveqatigiinnerannut tunngasuuneranut erseqqissaataasoq.

 

Immikkoortup aappaani pineqartoq, Tele Greenlandip Namminersornerullutik Oqartussat kisermaassinerannik isumaginnittuuneranut akuersissummut aamma ilanngunneqassasut pisortat nalunaarasuartaatitigut attaveqatigiittarnermut tunngasutigut atortulersuinerat ingerlanneqar­nerallu, tassa Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq aammattaarli Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni.

 

Paasivara, allannguutissatut siunnersuutit Tele Greenlandimut aningaasatigut sunniuteqassann­gitsut.

 

Taama naatsumik oqaaseqarfigalugu pkt. 20-mut oqaatsikka innersuussutigalugit aammalu erseqqissaatigalugu Tele Selskab-itut ingerlaqqiinnarnissaa tapersersorakku  inassutigissavara, siunnersuutit aappassaaneerneqannginnerminni ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqassasut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Aallaqqaasiullugu oqaatigisariaqarpoq immikkoortoq 20 Folketing-imi akuersissutigineqaqqaar­tussaammat. Oqaluuserisassami imm. 20-imi nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq pillugu Kalaallit Nunaannut  inatsisip allanngortinneqarnissaannut oqaaseqaat oqallisigineqarput, sulilu Folketing-imiit akuerineqanngitsorluunniit peqqussutinik allanngortiterinissamut inatsisitigut tunngavissaqanngilagut, taamaattumik Inatsisartut inatsisiliortutut inatsisinik akuersissutaareersi­masunik tunngaveqarluta sulinissarput pingaaruteqarluinnarpoq, tassami isumaqarama inatsit, peqqussutinik allanngortitsinissamut tunngavissaqartussaq - suliluunniit Folketing-imi akuersis­sutigineqanngitsoq maani inatsisaatsuliorluta maannakkut inatsimmillu tunngavissaqarnata peqqussutinik allanngortiterisinnaanngitsugut, taammaattumik Kattusseqatigiinniit inassutigissu­ara peqqussutissatut siunnersuutit, tassa imm. 21 22-ilu Inatsisartut upernaakkut 1998-imi ataatsimiinnissaannut kinguartinneqassasut.

 


Tassami aalajangiissagutta inatsimmik atuuttumik tunngavissaqartariaqarpugut, taamaattoqann­gippallu aalajangikkat atortinneqarsinnaanngitsut kialluunniit naalakkersuinermik suliaqartup ilisimasariaqarpai, taamaatumik suliat kinguartinneqassanngippata Inatsisartunut nalunaarutigis­suara, uanga Kattusseqatigiinniit peqqussutissatut allannguutiginiarneqartut sulilu inatsimmik tunngavissinneqanngitsut maannakkut peqataaffigerusunnginnakkit.

 

Inatsisartunimi sulinerup inatsisinik tunngaveqarluni ingerlanissaa pingaartippara.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartunut inassutigissuara peqqussutissatut siunnersuutit oqaluu­serisassani immikkoortut normu 21 aamma 22 upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut kinguartinneqassasut.

 

Peter Grĝnvold Samuelsen, Takornariaqarnermut , Angallannermut, Niuernermut Attaveqaqati­giinnermullu  Naalakkersuisoq:

Oqaluttoq kingulleq Kattusseqatigiinniit Anthon Frederiksen, oqarfigissuara soorunami taakkua oqaatsitit  nukissiuuteqarnermut attaveqaatinullu ataatsimiititaliami nalilersorneqarumaarput, uanili erseqqissaannassavara Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi ' 2-ni ima allassima­soqarmat: "Inatsisartut peqqussutaat manna 1. januar 1998 atulissaaq Nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq pillugu Kalaallit Nunaannut  inatsit Folketing-ip akuersissutigissappagu."

 

Taassuma saniatigut maluginiarpara oqaluttut amerlanerit, taakkua peqqussutit pioreersut allannguallatsinneqarneranut tunngasut, saqqummiunneqartut taakkua akuersaarneqartut, aammalu ataatsimiititaliami, tassa aappassaaneerneqarnissaa pingajussaaneerneqarnissaalu sioqqullugit ataatsimiititaliami suliarineqarumaartut nalilersuiffiulluarlugillu oqaaserineqartut taakkua tamaasa ilanngullugit.

 

Atassut-miit apeqqut saqqummiunneqarpoq, namminnerlu aamma apeqqut taanna akivaat Tele Greenland ullumikkut suliakkerneqarsimanera Namminersornerullutik Oqartussanit kisimiitillu­gu, taanna ingerlatiinnarneqassasoq, aamma Naalakkersuisut tungaannit uuma suliassap matuma killinnerani pilersaaruteqarsimanngilagut.

 

Ullumikkut Tele-p suliassamik imaannanngitsumik ima pitsaatigisumik suliaqarnermik naam­massinninnera allatut isummerfigissallugu. Naalakkersuisuni isumaqarpugut suliassaq oqareer­nertut imaannaanngitsoq Tele-mit pitsaasumik maanna tikillugu naammassiniarneqartartoq.

 

Apeqqut Inuit Ataqatigiinniit Manasse Berthelsen-imit saqqummiunneqartoq, unami  Nunatsin­niit nunatsinnullu Attaveqaateqarnerup Tele Greenland-imit kisermaanneqarnissaannut attuumas­suteqartoq, taanna Folketing-ip inatsisissaa atuutilerpat taanna periarfissaqarpoq.

 


Kikkunnut tamanut nerliutissallugu, soorlu oqartunga Naalakkersuisut maannakkut pilersaarute­qanngillat ullumikkut Tele Greenland-imut suliassiissutigineqartut allanik nerliutigineqarnissaat. Aamma Nunatsinniit nunatsinniillu attaveqaateqarneq eqqarsaatigalugu. Soorunami apeqqutit taassuma kingunerisinnaasai assigiinngitsut ataatsimiititaliami nalilersorneqarniarlik, taavalu ataatsimiititaliaq uterumaarpoq Inatsisartunut maanga aappassaaneerneqarnissaanut iluffatsillu­gu, tassungalu aamma Inatsisartunit oqaaseqarfigineqarumaarluni.

 

Soorlu kisianni oqartunga Naalakkersuisunit pilersaaruteqanngilagut maannakkut Tele Greenland-imut suliakkiissut taanna isumagititarput allanut nerliutissallugu.

 

Uanilu aamma eqqaamaqqussavara nunatsinninngaanniit nunatta avataanut attaveqarnermut apeqqutaalluinnartoq tassa qaammataasatigut inissaq ullumikkut Tele Danmark-imit Tele styrelsemillu Danmark sinnerlugu isumagineqarpoq. Tassanilu inissaqartitaanerput nunatsinni inissaqartitaajuarnissamillu kissaateqarnerput,  aamma Inatsisartuni taanna attaveqaateqarnermut ministerimut apuutissavarput.

 

Makkua allat KNR-mut tunngasut taakkua oqaaseqarfigissanngilakka, ataatsimiititaliami nalilersorneqarniarlik, tassunga tunngatillugu oqaatigiinnassavara, ukiuni qaanngiuttuni aningaa­sanut inatsip aqqutigalugu 40. mill.-nit aappaagumullu 1998-mut tunngatillugu siunnersuut Naalakkersuisunut siunnersuut naapertorlugu KNR-mut 38,2 mill.-it atugassiissutaammata KNR-ip attaveqaatinik atuinissaanut. Tassa Tv-kut radiukkullu siammarterineq eqqarsaatigalugu.

 

Taakkua allatut ilusilerneqassappata, taava Tele-mit aningaasat qassit aaneqassappat, imaluunniit landskassimiit qassit aaneqassappat, taanna aamma aningaasanut inatsip suliarineqarneranut tunngammat, kiisalu KNR-ip nammineq Tele-llu akornanni suleqatigiinnermut isumaqatigiissu­taat naapertorlugu taakkua naatsorsorneqartarmata, taamaalillunga erseqqissarpakka, kisianni soorunami ataatsimiititaliami taakkua oqaluuserineqarluarumaarput, taamatut oqaaseqarlunga oqaaseqaatigineqartut pillugit qujavunga. Aammalu aappassaaneernerani uterfigiumaarlugu.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Naalakkersup oqaaseqarnini tunngatillugu paatsuulaarsimagunarpaa ujartuinnginnatta namminer­sortunut attaveqaatitigut sullissinerit tunniunneqassasut, kisiannili atuisartunut erserseqqissaassi­sutut isigigatsigu attaveqaatit, nalinginnaasut, tassa Radiokĉde atorneri qanoq akeqartinneqarpat. Taavalu oqarasuaatitigut  oqalunnermi suut akit atortinneqarpat, tassani Danmark-imi soorlu Tele Danmark-iminngaanniit attaveqaatit atorneqartartut aaliangersimasumik akilerlugit, taavalu atuisartunut regningimik nassitsisoqartarpoq, imatut imatullu akilerlugit.

 

Taanna Tele Greenland-iminngaanniit immaqa atuisartunut ersarinnerusumik ammanerusumillu niuernikkut nalinginnaasumik ingerlatsinermik pissusit naapertorlugit paasisitsisoqartarnissaa taanna ujartoriga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:


Soormi taassuma peqqussutissatut siunnersuutit taakku marluk maannakkut peqataaffigiuman-nginneranut pissutiga immaqa ersarereeraluartoq, taamaattoq erseqqissaassutigeqqissuara, oqaluuserisassami nr. 20-mi  tassalu Folketing-ip Inatsimmik allanngortitsinissaanut akuersissu­tissaq oqaaseqaat. Oqaaseqaatip suliarinerani isumaqataavugut tamatta, aammalu uanga isumaqa­taallunga Kattusseqatigiinniit.

 

Unaana eqqumiigiinnariga, inatsisip pineqartup allanngortinneqarnissaani suliluunniit Folketing-i akuersinngitsoq maani sioqqutsereerluta peqqussutit marluk allanngortinneqarnissaat ataatsi­miinnermi uani tamaasa akuersissutigineqassappata taava Folketing-iminngaanniit siulliungaatsi­arluta peqqussutissat inatsisinik suli tunngavilerneqanngitsup akuersissutiginissaat aappaatigoo­qartikkakku, taamatut oqaaseqartunga.

 

Imaanngitsoq peqqutissatut siunnersuutigineqartut akerlerigakkit. Naagga. Isumaqarama pis-susissamisoornerussasoq Inatsisartuni sulinitsinni inatsinik atuuttunut aammalu atuutereersunik tunngaveqarluta aaliangiisassagutta, isumaqarpunga taanna pingaaruteqartoq, kisianni soorunami Naalakkersup akissuteqaatimini oqaaseqarnera aamma qujassutigerusuppara.

 

Tassa ilaatigut oqarmat oqaaseqaatikka ilanngullugit nukissiuuteqarnermut nalunaarasuartaatiti­gullu attaveqarnermut ataatsimiititaliami aamma taakku nalilersorneqarumaartut oqaatigineqar­mat qujassutigaara.


Marlunngorneq 30. september 1997 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 11.

 

1998-mut Inatsisartut aningaasanut inatsissaannut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siverth K. Heilmann, Lars Karl Jensen, Hans Enoksen (siunnersuutit marluk), Anders Andreassen, Mikael Petersen, Niels Mátâq (siunnersuutit sisamat), Manassse Berthelsen, Evald Brĝnlund, Anthon Frederiksen)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen aamma Inats.

Siulitt. tullia: Finn Karlsen.

 

Siverth K. Heilmann, siunnersuuteqartoq, Atassut:

Nunaqarfiit ilaanni illut type 25 taaguutillit assigisaallu siornatigut boligstĝtte-nik pigineqartut qularnanngitsumillu maannakkut INI A/S-miit oqartussaaffigineqartut pitsanngorsarlugit aaqqissuutereernerisigut akisuallaarnerat pissutigalugu najugarineqaratik napaannartut. Maan­nakkut takusinnaasagut siunnersuuteqarfigisimavakka, tassa tamakkua annertunerusumik atorluarneqarnissaat siunertaralugu inassutigissavara nunaqarfinni illut iluarsaateriikkat nammin­neq illuliat aningaasalersornerattut aaqqissuussiffigalugit tuniniarneqarnissaannut aqqutissiuun­neqassasut.

 

Taamatullu aaqqissuussilluni periarfissaliineq atorneqassasoq namminneq illuliassanik qinnute­qartut illuliornissaraluannut taarsiullugu illutaarsinnaanerannik periarfissatut. Uani naggataatigut oqaatigissavara, ilisimagakku illut tamakkua iluarsaatereernerisigut aamma ima akitsortigisarsi­mammata, pilerisutsuugaluit tunuarsimaffigalugit. Taasiullugulu ullumikkut aaqqissuussinermi periarfissat atorlugit akikinnerusumik tassalu namminneq illulianik qinnuteqaannartarlutik aammalu akuerineqartarlutik.

 

Illunik iluarsaateriikkanik pioreersunik aningaasanillu atorluaanissaq siunertaralugu, siunnersuu­tigisara Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara.

 

Hans Enoksen, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Uanga marlunnik siunnersuuteqarsimavunga. Taava naalisarlugit saqqummiutissavakka.

 


Siullermik Peqqissartarfik Allu aningaasanik tapiiffigineqarnissaanik siunnersuut. Ukiuni makkunani peqqissartarfik Allu assut inuiaqatigiinnik atorneqaleriartuinnarpoq. Tassanilu annertuumik qasuersaartarfittut atorneqarluni, kommunit amerlasuut ukiuni makkunani atuleriar­tuinnarpaat immaqalu oqartoqarsinnaagaluarpoq, atuisut akilerlissuk.

 

Aap soorunami atuisut akiliisarput. Iluaqutaassusiali attatiinnarneqassappat, inuiaqatigiit suli ullumikkornit amerlanerusunik akiliisariaqarput. Iluaqutaassusia inuiannut annertoqimmat. Ukiut makku pinaveersaartitsineq ingerlanneqaraluttuinnartoq eqqarsaatigissagaanni kommuninut kisiat tutsissallugu akisuallaarpoq. Taamaammat siunnersuutigaara ullumikkornit tapiissutit amerlanerusut tassunga tutsinneqartariaqartut.

 

Taavalu aappaattut Qeqertarsuup, Kangaatsiap Sisimiullu nunaqarfiini ukiuunerani angallannik­kut pitsanngorsaanissamik siunnersuut.

 

Tassani siunnersuutigaara Kangerluk, Ikerasaarsuk, Itilleq Sarfannguillu ukiuunerani timmisar­tukkut angallannermut ilanngunneqarnissaat. Massakkut pissutsit taakkunani nunaqarfinni ukiuunerani ilungersunarluinnarput. Ilaatigut qaammatit pingasut ilaannilu suli sivisunerusumik matoqqatinneqartarluni angallanneq. Taanna oqimaappallaarpoq taakkunani nunaqarfinnut najugaqartunut aammalu napparsimasut allallu eqqarsaatigalugit ilungersunarluinnartumik inissimalersarpugut, taamaammat neriuppunga tassani massakkut sukumiisumik tapersiisoqassa­soq. Aamma taakkunani nunaqarfinni innuttaasut allatulli angalanissartik pisariaqartimmassuk.

 

Anders Andreassen, siunnersuuteqartoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ullumikkut Tasiilap illoqarfiani talittarfik ullutsinnut naleqqukkunnaavissimavoq.

 

Pajuttuisartut umiarsuit usii, aammalumi sanaartugassat oqimaassusiisa annertusiartornera ilutigalugu talittarfik annertuumik aserfallakkiartorpoq. Allaallu ilaatigut ulorianarsilersimalluni. Tassa talittarfiup ilaani uukkaattoornissaq ulorianarsivissimammat.

 

Piaartumik talittarfiup iluarsartuunneqarnissaa pisariaqarluinnarpoq, tassungalu atatillugu tallineqarsinnaanera anguniartariaqarluni. Ullumi umiarsuit imarpikkoortaatit Tasiilamut tikittartut talittarfik mikigilersimavaat. Tamannalu usingiaanermi annertuumik aamma akitsor­saataasartumik. Taamaattumik talittarfinnik immikkut ilisimasalinnik Tasiilami talittarfiup misissorneqarnissaa pisariaqarluinnarpoq, naliliiffigineqarluni iluarsartuunnissaa, tallineqarsin­naaneralu siunertaralugu.

 

Niels Mátâq, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Sanaartugassanut siuartitsinissami siunnersuut siullermik oqaatigissavara, Upernavimmi Fritidsklub-i nutaamik sanasoqarnissaanik siunnersuuteqaratta.

 


Kultureqarnermut ilageeqarnermullu naalakkersuisup aasaq Upernavimmiinnerani eqqartorneqar­toq, piumasaqaat Upernaviup illoqarfiani inuusuttunut qiteruttarfik Fritidsklub-i nutaap pilersin­neqarnissaa tunngavilersorlugu saqqummiunneqartoq. Aamma allakkat Kultureqarnermut ilageeqarnermullu naalakkersuisoqarfimmup ingerlanneqareersimasup tunngavigalugit, matu­muuna uppernassassavara Upernavimmi inuusuttut klub-iat maannakkut atorneqartup atorsinnaa­junnaarnera. Qanganisaavallaarnera aammalu iluarsaattaraluarlugu asuli aningaasartuutaalersima­sup siunnersuutigineqartutut nutaamik pilersitsisoqarnissaa matumunna tapersersoqqullugu inassutigaara.

 

Upernaviup illoqarfiani inuusuttut unnukkut katerittarfituaat ukiut arlaqalersut iluarsaallugu, imaluunniit nutaamik sanasoqarnissaata angussaqarfiginiartaraluarnera pinngitsoortarsimavoq. Massa ilungersuullugu saqqummiunneqartaraluartoq. Maannakkut aasaq manna Naalakkersuisup Upernavimmiinnermini nammineq takusaminik uppernarsarsinnaalerpaa, ilumut Upernavimmi piaarnerpaamik Fritidsklub-imik sanasoqartariaqartoq.

 

Tassunga ilanngullugu allakkat ingerlanneqarsimasut oqaatigissavakka tassa, Landsstyre-mut tassa ilaasortaq Konrad Steenholdt-imut ingerlanneqarsimammata atuarfeqarfimminngaanniit allakkat borgmesterip, kommunaldirektĝrip fritidslederillu/inspektĝr-illu allagarisaat. Tassa siulleq.

 

Siunnersuutigisama aapparivaa Upernavimmi illoqarfiup atuarfiip allilerneqarnissaanik siuartitsi­nissamik siunnersuut. Naluneqanngitsutut 1999-mut siunnersuutaagaluarpoq iluarsaanneqarnis­saa. Taanna naalisarlugu taamatut oqaatigitsiaannarpara.

 

Taavalu pingajuattut siunnersuut. Upernavimmi kujallermi atuarfiup allilerneqarnissaa iluarsaan­neqarnissaalu. Taanna oqaatigeriissavara tapersiissutip nunaqarfimmi aqutsisuninngaanniit jordmoder-minngaanniit taavalu atuarfimmi sulisuninngaanniit atsioqatigiissimavoq aamma takullugu ingerlannikuugakku qullersaqarfimmut. Kiisalu Upernavimmi atuarfimmi pisortap kiisalu KU-p siulittaasuata aamma allakkaminni allakkiamik ingerlatitsisimanerat takullugu ingerlannikuugakku.

 

Imaapporlu: Upernaviup kujalliip nunaqarfimmi aqutsisuisa kiisalu atuartuutillit ilinniartitsisullu naammagiunnaavippaat atuarfiup mikivallaalersimanera aserfallassimanerujussualu. Upernaviup kommuniata siusinnerusukkut Upernaviup kujallermi atuarfiup iluarsaanneqarsinnaanera, allilernissamillu piumasaqaatit ingerlattarsimavai.

 

Ajoraluartumillu kalaallit nunatsinni atuarfeqarfiit amerlaqisut pisariaqarluinnartullu siulliun-neqartarsimallutik. Tamannalu peqqutaagunarluni kinguartiterisarnerit pisarsimallutik. Aammalu naluneqanngilaq kalaallit nunatsinni atuarfiit amerlaqisut iluarsaattariaqartut, ilami aserfallassi­manerat annertoqisoq oqaatigineqartalermat.


Ataatsikkullu iluarsaassinerit pissappata aningaasarpassuit atorneqartussaallutik. Qujanartumillu maannamut Upernaviup eqqaani atuarfinnik iluarsaassinerit/iluarsaassisarnerillu akuerineqarlutik ingerlanneqaraluttuinnalerput. Tamanna suliatta noqqaanittalu kingunerisimavaat. Tamakku ilagaat Upernavik kujalleq pisariaqalivissimasoq.

 

Ukiut qaninnerit iluarsaassinissaq kiisalu allilerinissaq matumuna ilungersortumik Upernaviup kommuniata kultureqarnikkut ingerlatsiviata tapersersuinera, nakeequtsiullugu piumasaraara ukiut qaninnerit Upernavik kujalliip atuarfiata iluarsaanneqarnissaa allilerneqarnissaalu anguni­arneqassasoq.

 

Ilanngunniarpara Upernaviup kujalliup atuarfianut allilerinissamik iluarsaassinissamillu qinnute­qaataasartut 1993 siornatigullu aallartissimammata, kiisalu allakkat qinnuteqaatit atuarfeqarfiup qullersaqarfianut allakkat. Allakkat ingerlanneqarsimallutik 1994-mi kingullermillu 1996-mi aamma allakkat ingerlanneqarsimallutik.

 

Taavalu sisamaat siunnersuutip. Siunnersuutigeqqitaq. Kommunini isorliunerusuni kiisalu nunaqarfinni mandetimit atorlugit illuliaasartut, inissaqarnermut iluaqutaaqimmata taakkuli illoqarfimmi sananeqaraanngata kommunimut akisuninngortarmata, siunnersuutiginiarpara 24-it atorneqalernissaat. Kommunitsinni misilissimavarput 24-it atorlugit illuliortiterneq. Assut kommunimut aningaasarliortunut iluaqutaasoq paasisimavarput.

 

Mandetimit atorlugit illuliortiternerit iluassusia paasereerlugu, taamaattoq illoqarfimmi sanaat kommunimut sulisut skat-seerutaannut akileraarutaasunut iluaqutaagaluartoq, aningaasanik isaatitsinermut isaatitsineruvoq. Kisiannili atortorissaarisersuinerit soorlu kiassaasersuinerit, imilersornerit kalliup, innilersornerit atortorissaarusersornerillu tamaasa ataatsikkut ingerlanne­qaraangamik kommunimut akisoorujussuanngortarmat. Taamaattumik siunnersuutigaara kommunit illulianik sanaartortinneqarnerisa 60-40-niit 80-20-nut aningaasalersorneqarneri taarserneqassasut. Kommuninut akikinneruinnarani aamma inissaaleqisunut amerlaqisunut periarfissiisussaammat.

 

Manasse Berthelsen, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiinniit:

Ilinniartut qarasaasiartaarnissamut aningaasanik atorsinnaanerisa periarfissinneqarnissaannik siunnersuut.

 

Qarasaasiat inuiaqatigiittut ingerlanitsinni atorneqarnera maannakkut imaannanngitsuuvoq. Suliffeqarfinnimi atuarfeqarfinni ilinniarfinnilu assigiinngitsuni pinngitsoorsinneqarsinnaajun­naarsimavoq. Maanilu Inatsisartuni upernaaq akuersissutigaarput Inuiaat kalaallit atortorissaarutit atorlugit attaveqaqatigiinnermut ikaarsaartinneqassasut.

 


Taamaammat ilinniarfinni qaffasinnerusuni, aammalu ilinniarfinni qarasaasianik atuiffiusuni ilinniartut qarasaasiamik pisinissaminnut aningaasanik attartorsinnaanerat aqqutissiuunneqassa­soq siunnersuutigaara. Namminersornerullutik Oqartussat attartortitsisuullutik erniaqanngitsunik.

 

Evald Brĝndlund, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiinniit:

Illoqqortoormiuni umiarsualivik talittarfeqanngilaq. Taamaallaat Illoqqortoormiuni atorneqartar­poq Brammiusassuaq puttasoq, imermillu immerneqaraanngami sissamut aaliangiunneqartartoq. Illulu taamak angitigisoq. Taannalu umiarsuaq siulleq tikingajaleraangat aatsaat ivertinneqartar­poq, ukialerneranilu sila nillertittaleraangat imaariarlugu nunamut qaqeqqinneqartarluni. Taa­maattumik Illoqqortoormiuni piniarfeqarfiusumi angallatit pisariaqartitsisupilussuupput taliffigi­sinnaasaminnik. Imarlu imarluutillugu piniartut pisaminnik nunamut qalluiniartarnerat assut ilungersuussutigineqartartoq nalunngilarput.

 

Ilaatigullumi angallatit putusoorneranik kinguneqartarluni. Imarluutillugu angallatit sissamut tinngallaannartarnerat angallatiminullu imminnut suliassikkersortarnerat uffa piniariartussaagalu­arlutik akuersaaginnaarsijunnaarakku Inatsisartunut siunnersuutiginiarpara, sapinngisamik ukiuni qaninnerpaami Illoqqortoormiuni talittarfeeraliortoqarnissaa.

 

Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit:

Siunnersuutiga agguaanneqareersimammat, siulittaasoq qinnuigissavara naalisaanissannik akuereqqullunga.

 

Tassa ukioq manna Inatsisartut ukiuanni nutaami siunnersuutinnut ilaavoq, ilinniartuunersiutit qaffanneqarnissaat. Tassami paasisakka naapertorlugit ilinniartuunersiutit kingullermik qaffanne­qarsimapput 1991-imili. Nalunngilarpullu taamanikkulli akissarsiat aammalu akit allallu assigi­saat qaffattarsimapput. Ajoraluartumillu taakkua ilinniartunnguakkuluit atugaat pitsanngorsarne­qartarsimanngillat.

 

Nalunngilarput Naalakkersuinikkut piumasaqaataasoq aammalu kissaatigineqartoq sapinngisa­mik kalaallit amerlanerpaat ilinniartuunissaat, aammalu ilinniagaqarlutik ilaatigut tikisitanik siunissami taarsiiartuaarnissaat siunertarineqartoq. Taamaattumik siunnersuutigivara januarip 1.-aniit 1998-miit ilinniartuunersiutit qaffanneqassasut. aammalu taassuma saniatigut ilinniartut atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat aamma ilanngullugu eqqarsaatigineqartariaqartoq, tassa assersuutigalugu ineqarnerup tungaatigut aamma ajornartorsiutit annertoqimmata.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia Finn Karlsen:

Tassa taamaasilluni aningaasanut inatsisissamut siunnersuuteqartut saqqummiussinerat naam­massivoq. Taavalu Inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut siunnersuut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup saqqummiutissavaa:


Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Matumani 1998-mut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut siunnersuut, ilanngussartalik missinngersuutinullu ilassutitalik Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavara:

 

Inatsisissatut siunnersuutip imarai, isertitassanut aningaasartuutissanullu akuersissutigineqartus­sanut siunnersuutit, oqaasertaliussassatut siunnersuutit kiisalu Tjenestemand-itut atorfiit amerla­silersorneqarnissaannut siunnersuutit.

 

Aningaasanut inatsisissamut siunnersuutip imarisai, anguniakkallu tikinnginneranni aningaasanut inatsisissap maannakkumut suliarineqarsimanera, aammalu allannguutissatut siunnersuutit qanoq suliarineqarumaarnerat oqaaseqarfigilaarniarpakka.

 

1998-mut Aningaasanut inatsisissamut siunnersuut maannakkut saqqummiunneqartoq nalune­qanngitsutut Naalakkersuisunit tunuartunit suliarineqarsimavoq. Minnerunngitsumillu tamatuma kingornagut nutaamik Naalakkersuisut siulittaasoqalersimavugut, aammalu Atassutip Siumullu akornanni isumaqatigiissutit tunngaviusut nutarteriffigineqarsimapput.

 

Naalakkersuinikkut anguniakkat pingaarnerit ataatsimut isigalugu allannguuteqanngillat, kisianni aningaasaqarnikkut anguniakkat pingaarnerit eqqarsaatigalugit, Naalakkersuisut isumaqarput sukaterinissaq pisariaqartoq. Taamaalilluni 1998-mut aamma 1999-mut amigartoorutissatut siunnersuutigineqartut malunnarluartumik appartinneqassallutik, aammalu ukiunut missinnger­suusiorfiusunut missinngersuutit sinneqartooruteqarfiunissaat sapinngisamik piaarnerpaamik qulakkeerneqarsinnaaqqullugu.

 

Isumaqarpugut sukaterinissaq pisariaqartinneqartoq, avatitsinniittunut kalerrisaarutitut aammalu landskarsip aningaasaqarnera naleqquttumik isumannaallisaaffiginiarlugu. Taamaattumik Naalakkersuisut sapinngisamik piaartumik aningaasanut inatsisissamut siunnersuummut allann­guutissanik siunnersuuteqartunik arlaqartunik saqqummiussiniarput, IST-ip inerneranik pitsaa­nerulersitsinissamik siunertaqartunik.

 

Tamanna pingaartumik pissaaq, ingerlatsinermi aningaasartuutit arlalitsigut killiliineqarnerisigut aammalu aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi suliniutissat nutaat ilaasa eqqarsaatigeq­qinnerisigut.

 

Taakkua saniatigut allannguutissatut siunnertinut tunngatillugu oqaatigissavara, Inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaat, nassiunneqartut arlalissuit aningaasanut inatsisissamut siunnersuummut peqatigitillugit, oqaluuserisassasut saqqummiunneqarsimammata.

 


Ilaasortat siunnersuutaat taakkua maannakkut oqaaseqarfiginngikkallassavakka. Kisianni ilaasortat siunnersuutaannut Naalakkersuisut oqaaseqaataat aningaasaqarnermut ataatsimiititalia­mut ingerlateqqinneqassapput. Taakku aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap aappassaaneerinis­samut isumaliutissiissumminni ilanngussinnaaniassammatigit.

 

Taamatut oqaaseqareerlunga, maanna 1998-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuutip saqqummiunneqartup imarisai anguniakkallu oqaaseqarfigissavakka.

 

Naalakkersuisut 1998-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuutaat suliffiit ataavartut amerlanerusut aqqutigalugit aningaasaqarniarnerup qaffassarneqarnissaanik, tamatumunngalu peqatigitillugu innuttaaqataasut ataasiakkaat inuuniarnerminni pitsaanerusunik atugaqalernis­saannik kissaateqarnermik ersersitsivoq.

 

Oqariartuutit pingaarnerit tassaapput inuussutissarsiortunut killiliussatut atugassarititaasut pitsanngorsarneqarnissaat, tamatumunngalu peqatigitillugu innuttaasunut ataasiakkaanut pitsaasunik toqqissisimanartunillu atugassaqarnissamik qulakkeerisumik atugarissaarnartumillu ingerlatsisoqarnissaa.

 

Aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi isumaginninnermut, peqqinnissamut ilinniartitaa­nernullu tunngasuni naammaginartumik sullissinissamik anguniagaasut aamma akitigut oqili­saassinikkut kiisalu akileraarutinik akitsuutinillu qaffaannginnikkut innuttaasut aningaasartuuti­gisartagaasa unikaallatsissimanissaannik anguniagaq tulleriiaarinermi immikkut pingaartinneqar­put. Tamatumunnga peqatigitillugu aalisarnermi aalisagaqassutsimut pisariaqartumik naleqqus­saanerit inuussutissarsiutinillu nutaanik avammut niuernermik tunngaveqartunik ineriartortitsi­nerit naalakkersuisut ingerlatsinerminni anguniagaraat.

 

Oqaatigissavara aningaasartuutinik ingerlatsineq - pingaartumik sanaartornermut missingersuuti­ni - pilersaarusiorniarneqarmat sanaartornermi naammassisinnaanngisanik suliassaqarpallaaler­nissaq pinngitsoorniarlugu.

 

1998-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi missingersuusiornermut tunngaviit ukuupput:

 

Ukiuni kingullerni naatsorsuutitigut angusat tunngavigalugit naalakkersuisut aalajangerput 1998-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi aningaasatigut ingerlatsineq qasukkaallatsinne­qarallassasoq.

 


Taamaalilluni 1998-imi aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi Ingerlatsinermut, Sanaartor­titsinermut Taarsigassarsisitsisarnermullu missingersuutini 145 mio. kr.-inik amigartooruteqar­nissaq missingersuusiorneqarpoq. 1999-imi 42 mio. kr.-it amigartoorutigineqassangallutik. 2000-imi 11 mio. kr.-it sinneqartoorutaassangatinneqarput, kiisalu 2001-imilu 0,4 mio. kr.-it sinneqar­toorutaanissaat naatsorsuutigineqarluni.

 

Akileraarutit eqqarsaatigalugit naalakkersuisut siunnersuutigaat nuna tamakkerlugu akileraarutip 11%-iunera aalajangiusimaneqassasoq. Nuna tamakkerlugu akileraarutit aningaasartaat 475 mio. kr.-inut missingersuusiorneqarput - 1997-imut sanilliullugu akileraarusiisarnermut tunngaviusut amerleriarmata 11 mio. kr.-it amerleriaataapput. Danskit naalagaaffiannit ataatsimoortumik tapiissutit 1998-imi 2.575 mio. kr.-iupput.

 

Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsinermut aningaasartuutaat ilaatigut innuttaasut ukiumikkut katitigaanerata allanngoriartornerata kingunerisaanik 1998-imi tatineqartussaapput. Naalakkersuisut 1998-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuumminni - siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut - aamma suliassaqarfiit arlallit tulleriiaarinerminni pingaartippaat, suliniu­tillu nutaat kingusinnerulaartukkut uterfigisassakka aamma ilaatinneqarlutik. Tamanna amigarto­oruteqarnissamik naatsorsuutiginninnermut tunngaviuvoq.

 

Oqaatigerusuppara sanaartugassanut 646 mio. kr.-it immikkoortinneqarmata. Misilittakkat takutippaat sanaartornermi siunertarineqanngikkaluamik kinguartoortoqartarsimasoq. Taamaattu­mik naalakkersuisut aningaasanut inatsisissamut siunnersuutip missingersuutitaani kingusinneru­sukkut ikililerilluni arlalitsigut iluarsiisoqartarnissaa aalajangiuppaat. Tamatumunnga atatillugu oqaatigissavara 1998-imi sanaartugassanut missingersuutit - missingersuutini ikililerilluni iluarsiisoqareerneratigut - 1994-imit 1996-ip tungaanut aningaasalersuinikkut piviusunngortinne­qarsimasunit suli naleqarnerummata. Malugeqqussavara 1997-imi sanaartornermi siunertarine­qanngikkaluamik kinguaattoornerit arlallit naatsorsuutigineqartariaqassammata aammalu taakku 1998-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmut siullermut atatillugu akuersissutigeqqinne­qassammata. Taamaattumik sanaartornermut  ataatsimut isigalugu 1998-imi siusinnerusumut sanilliullugu sanaartornissaq annertunerujussuuvoq.

 

 

1998-imi aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi suliniutit:

 

Inuussutissarsiornerup pingasoqiusamik - tassa aalisarnermik, aatsitassarsiornermik takornariar­titsisarnermillu - tunngaveqarnissaa naalakkersuisut anguniagaraat. Aammattaaq inuussutissar­siutitigut namminersortut suliniutaasa tunngaviisa pilerinassusiisalu pitsanngorsarneqarnissaat naalakkersuisut anguniagaraat. Tamanna inuiaqatigiinnut atortulersuutinik pitsanngorsaajuarnik­kut, naammassinnissinnaassutsimik naleqqussaanikkut killilersuutinillu qasukkartiterinikkut pissaaq.

 


Aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi suliniutit ilaat aningaasaqarnermik qaffassaanermik inuussutissarsiutitigullu ingerlatsinermi pingaartinneqartut erseqqissarusuppakka.

 

Aningaasanut inatsimmi inuiaqatigiinnut atortulersuusersuinermik suliniutit annersaat tassaavoq timmisartunut suluusalinnut  mittarfinnik piorsaaneq. 1998-imiit 2001-imut ukiuni sisamani mittarfiliortiternermi sanaartugassanut 500 mio. kr.-it misserluinnaat immikkoortinneqarput. Timmisartunut suluusalinnut nunap immikkoortuini mittarfiit atorneqalernissaminnut 1998-imi 1999-imiluunniit piariissapput, timmisartunullu suluusalinnut nunap immikkortuini mittarfiliorti­ternerup immikkoortuisa aappaat 1998-imi aallartinneqarsinnaanngussaaq ukiut 1999-imiit 2001-imut ingerlaneranni naammassineqartussatut naatsorsuutigineqarlutik.

 

Taamaalilluni Landskarsip pisinnaasaasa ilarujussuisa timmisartut atorlugit assartuinermi aningaasartuutit siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ikilisarneqarnissaannut immikkoor­tinneqarnissaat aalajangiunneqarpoq, tamannami innuttaasunut suliffeqarfinnullu aningaasartuu­terparujussuarnik pilersitsisarpoq takornariaqarnermullu akornutaalluni.

 

Ukioq manna augustip 25-anni naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa isumaqatigiissutigaat 1998-imi januarip aallaqqaataa aallarnerfigalugu aatsitassanut tunngasunik ingerlatsineq nunat­sinniit tiguneqassasoq. Tamatuma kingunerissavaa Aatsitassaleriffiup siunissami ingerlataqarnis­samut qinnuteqaatit akuersissutillu oqartussaqarfittut suliarisalissagai, nunatsinnilu Aatsitassat pillugit Siunnersuisartoqatigiinnut allattoqarfittut ingerlassalluni.

 

Takornariaqarneq aamma inuussutissarsiutitut imminut nammattutut ineriartortinniarneqarpoq. Taamaattumik nunatta ornitassatut ussassaarutigineqarnera ingerlateqqinneqassaaq. Tamatu­munnga peqatigitillugu inuussutissarsiutinut tapiissutitigut akunnittarfeqarnermut, takornariartit­sisartunut il.il. aningaasaliinissamik neqerooruteqartarnerit aamma ingerlateqqinneqassapput.

 

1997-imi upernaakkut ataatsimiinnermi Inatsisartut aalajangerput Royal Greenland A/S ingerlat­seqatigiiffiup nunami suliffissuaataasa niuernermi pissutsit tunngavigalugit tunisassiorsinnaas­sutsimikkut naleqqussarneqarnissamikkut  pillugu isumaqatigiissuteqarfigineqassasoq. Aalajan­gerneq taanna 1998-imi aningaasanut inatsisissamut naalakkersuisut siunnersuutaanni massakkut ilanngunneqarpoq.

 

Isumaqatigiissut taanna aqqutigalugu kinguppannik tunisassiornerit tunisassiorfinnut ikinnerusu­nut eqitertinneqassapput. Tassa imaappoq Royal Greenland A/S-ip 1998-imi kinguppannik tunisassiornermi kinguppaleriffinnik iluaquteqarnera massakkut 50%-ip missarluiinnaaniittoq 70%-ingajannut qaffanneqassaaq. Illoqarfinni kinguppannik tunisassiornermik unitsitsiviusuni allanik tunisassiornerit pilersinneqassapput, taamaaliornikkut suliffissaqartitsineq ingerlaannar­sinnaaqqullugu. Siullermik pineqartut tassaapput Qasigiannguit Qeqertarsuarlu, tamatumunngalu peqatigitillugu illoqarfinni taakkunani annertungaatsiartorsuarnik aningaasaliisoqartussaavoq.


1997-imi Nanortalimmi tunisassiassanik ineriartortitsineq pillugu misiligutigalugu suliniutit aallarnisarneqarput. Naalakkersuisut aalajangerput suliniutit taakku ingerlanneqarnerat 1998 ilanngullugu sivitsorneqassasoq.

 

Inuussutissarsiutinut tapersiisarnermi ataatsimiititaliamut ilanngaasikkanik atugassarititaasut  iluanni 1998-imi  ilaatigut saattuarniutinut aamma nunalerinermik inuussutissarsiutillit suliffe­qarfiutaannut aningaasaliissutissanut taarsigassarsiat nutaat amerlineqarnissaat periarfissaqaler­poq.

 

Ukiuni arlalinni piniarnermik nakkutilliinermik kommunini sisamani misiligutitut aaqqissuussi­soqarpoq. Tamatumani paasisimasakka tunngavigalugit aningaasanut inatsisissami siunnersuum­mi piniarnermik nakkutilliisoqarnerup aaliangersimanerusumik ingerlanneqalernissaanut aningaasaliisoqarnissaa siunnersuutigineqarluni.

 

Taamaattumik takuneqarsinnaasutut suliassaqarfinni arlalinni aningaasaqarniarnermik qaffassaa­nerup inuussutissarsiutitigullu ingerlatsinerup nukittorsarneqarnissaat naalakkersuisut aalajangiu­simavaat. Atugarissaarnerulersitsiniarneq qiviarutsigu 1998-imi aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi aamma immikkut suliniutit arlallit erseqqissarusuppakka.

 

Naalakkersuisut atugarissaarnerulersitsiniarneranni innuttaasut "imminnut ikiorsinnaalernissaat siunertaralugu ikiuinerup" innuttaasunut qulakkeerunneqarnissa aammalu innuttaasuni sanngiin­nerpaamik inissisimasut eqqarsaatigalugit akisussaassuseqarnissaq tunngaviusumik eqqartorne­qarpoq.

 

Naalakkersuisut atugarissaarnerulersitsiniarnerisa ilaqutariit ataasiakkaat ineqarnikkut naamma­ginartunik atugassaqarnissaat akissarsiallu pisissutaasinnaanerisa isumatusaartumik ineriartortin­neqarnissaat qulakkiissavaat. Tamanna suliffissaqartitsinissamik periarfissat qulakkeerneqarneri­sigut aamma aningaasartuutit amerlisinnaveersaarneqarnerisigut pissaaq.

 

Aningaasartuutit amerlisinnaveersaarnerannut Naalakkersuisut  ingerlatsinerminnut ilaatillugu 1998-imi aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi suliniutit marluk ilannguppaat.

 

Siullermik ineqarnermut akiliutit massakkut allanngutsaalineqarnerat aalajangiusimaniarlugu inissiani najugaqatigiiffinnut immikkut tapiissutit katillugit 6 mio. kr.-it 1998-imut ukiunullu missingersuusiorfiusunut tamanut immikkoortinneqarput. Inissiat attartortittakkat aserfallatsaa­liornerisa annertuumik assigiinngissuteqarnerat pissutigalugu tamakkununnga tapiissutit pisaria­qartinneqarput, tamatumalu kingunerisaanik najugaqatigiiffiit ilaat ingerlatsinermi aningaasaqar­nermikkut ajornartorsiuteqalerlutik.

 


Aningaasartuutit amerlisinnaveersaarneqarnerannut suliniutit aappaat naalakkersuisut aningaasa­nut inatsisissamut siunnersuummi ilanngussaat tassaavoq innaallagissamut akiliut. Taanna ikaarnaveersaartinniarneqarpoq aningaasat atugassat  immikkoortinnerisigut.

 

Akileraarutit aalaakkaatinneqarnissaat pitsaanerusumik tunngavissaqartikkumallugu tamakku saniatigut kommunit 1998-imi ukiunut tulliuttuni amerlanerusunik ataatsimoortumik tapiiffigine­qarput. Kommunit ataatsimoortumik tapiissutinut suli 5 mio. kr.-it immikkoortinneqarput, meeqqanut inuusuttunullu kiisalu utoqqarnut aningaasartuutit amerleriaataasa ilaannut matussu­tissatut.

 

Ukiuni aggersuni ilinniartitaanikkut suliassaq annertooq tassaasussaavoq paasissutissiisarnernut atortorissaarusersornerup ineriartortinneqarnissaa. Suliassaqarfinni tamatumani suliuniutit nutaat ilaat tassaavoq ilinniartitsisunik atuartunillu ungasissumit atuartitsinermik pilersitsinissaq. 1998-imut inatsisissamut siunnersuummi ukiuni pingasuni 1998-imiit 2000-imut ingerlasuni ukiunut tamanut tamanut ilinniartitseriaatsimik misileraalluni ingerlatsinermut aningaasaliissutissat 1 mio. kr.-it Naalakkersuisut immikkoortippaat.

 

Kommunit atuarfiit nutarterneqarneri eqqarsaatigalugit annertoorujussuarmik kinguaattooqqaso­qarnera Naalakkersuisut eqqumaffigaat. Taamaattumik Naalakkersuisut siunnersuutigaat 1998-imut ukiunullu tulliuttunut tamanut kommunini atuarfiit nutarterneqarnissaannut 30 mio. kr.-it immikkoortinneqassasut, tassa atuarfinnik nutarterinernut aningaasaliissutit marloriaatsingajann­gortillugit.

 

Peqqinnissaqarfiup ingerlanneqarneranut aningaasaliissutissat 1997-imut ilassutitut aningaasa­liissutinut inatsisikkut siullikkut 1998-imut immikkoortinneqartunit amerlanerusunik ilaneqarnis­saat siunnersuutigineqarpoq. Missingersuutini taama amerlisitsinikkut siunertarineqarpoq peqqinnissaqarfiup pisariaqartumik missingersuutitigut aalaakkaasuunissaata qulakkeerneqarnis­saa, tassa siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pitsaanerusumik ingerlatsineq anguneqar­sinnaaqqullugu.

 

Imerajuttunik katsorsaaviup Ilulissani sananeqarnissaanut ingerlanneqarnissaanullu aningaasa­liissutissanik Naalakkersuisut immikkoortitsipput. Imerajuttunik katsorsaavimmi tassani Nunatta avannaani najugaqartut katsorsarneqartassapput, taamaaliornikkummi katsorsarneqarsinnaasut ukiumut 50-inik amerleriartussaassapput. Imigassamik ikiaroornartumillu akiuiniarnermut siunnersuisoqatigiit Naalakkersuisunut siunnersuisartuusussat pilersinneqarnissaat aamma Naalakkersuisut kissaatigaat.

 


Pinaveersaartitsinermik suliaqarneq nukittorsarniarlugu aningaasanut inatsisissamut siunner­suummi PAARISA-p Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup ataani allaffittut nammineq ingerlasutut pilersinneqarnissaa missingersuusiorneqarpoq. Paarisa-p pinaveersaartit­sinikkut peqqinnnerulersitsiniarnikkullu suliniutit ataqatigiissassavai, aallarnersartarlugit ineriartortillugillu.

 

Peqqinnissaqarfimmi paasissutissiissarnermut atortorissaarutit atorneqarnissaannut periarfissat Naalakkersuisut aamma eqqumaffigaat. Assersuutigalugu nalunaarasuartaatitigut attaveqaatit atorlugit nakorsiartitsisarnermik qarasaasiallu atorlugit suliaritsittarnernik nalunaarsuinermik ingerlatat takutippaat, tamakku pilersaarusiornermut katsorsaanermullu pitsaasumik sunniuteqar­tut.

 

Naalakkersuisut 1996-imi aamma 1997-imi innaarlutilinnut tunngasut immikkut isiginiarpaat. Tamatuma kinguneranik innaarlutillit amerlanerusut pisariaqartitatik naapertorlugit ikiorserne­qartalerput. Peqqussutit atuuttut malillugit sullissisinnaassuseq massakkut kommuninit atorluar­neqarnerulerpoq, tamatumunngalu aningaasartuutissat pingaartillugit isiginiarneqartarput.

 

Kommunini ataasiakkaani suliffissaaleqineq annikillisarniarlugu aningaasat aalajangersimasumik amerlassusillit suliffissaaleqinermik immikkut ittumik akiuiniarnermut ukiumut 1998-imiit 2001-imut ingerlasunut tamanut mandtiiminut tapissutitut atugassatut Naalakkersuisut immikko­ortippaat.  1998-imi ukiunilu missingersuusiorfiusuni tamani ukiumut 12 mio. kr.-it misserluin­naat immikkoortinneqarput. Mandtiiminut tapiissutit - kommunit namminersortullu aningaasale­eqataanerisigut - suliffissaqartitsiniarnikkut ukioq naallugu suliffissanik 150-it 200-ullu akornan­ni amerlassusilinnik pilersitsisoqassaaq.

 

Ineqarnermut tunngasuni Naalakkersuisut siunnersuutigaat 1998-imut 290 mio. kr.-it immikkoor­tinneqassasut, inissiat pioreersut ilaneqarnissaannut pitsanngorsarneqarnissaanullu atugassatut. Missingersuutit kingunerisaannik inissiat nutaat 320-t 1998-imi sanaartorneqarlutik aallartinne­qarsinnaalissapput. Ukiuni 199-imiit 2001-imut ingerlasuni inissiat suli 880-it sanaartorneqarneri aallartisarneqarsinnaalissapput. Ukiut taakku sisamat ingerlaneranni inissianik nutaanik 1.200-nik sanaartorneq aallartinneqarsinnaalissaaq.

 

Piginneqatigiilluni inissianut aningaasaliinissamut soqutiginninneq annertusiartorpoq. Inissiaate­qarneq ataatsimut isigalugu namminersortut peqataatinneqarnerulernissaannut periarfissap tamatuma - tassa inissianik sanaartornermut atugassatut Landskarsimit killiussat iluanni, inissianik amerlanerusunik sanaatornermik kinguneqartussap - atorluarneqarnissaa Naalakkersui­sut soqutigaat. Taamaattumik 1998-imi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi, 1998-imut 9 mio. kr.-nit, 1999-imi 11 mio. kr.-nit ukiunullu 2000-imut 2001-imullu ukiut tamaasa Naalak­kersuisut 9 mio. kr.-nit immikkoortippaat.

 


Naggasiullugu oqaatigerusuppara, ilaatigut nunanut allanut tunngasuni inuiaqatigiit eqqarsaatiga­lugit suliniutissanut pingaarnerusunut marlussunnut aningaasaliissutissanik Naalakkersuisut immikkkoortitsisimammata. Taamaaliortoqarpoq inuutissaarsiortut nunani allani periarfissaat nunani allani inuussutissarsiortut nunatsinnik soqutiginninnerat nukittorsarniarlugit. Aammattaaq nunatta soqutigisai nunat tamat akornanni suleqatigiiffinni suliarineqartartut pitsaanerusumik malinnaaviginiarneqalerput.

 

Naalakkersuisut isumaat naapertorlugu suliniutit assigiinngitsut amerlasuut 1998-imut Inatsisar­tut aningaasanut inatsisissaannut siunnersuummi ilanngunneqartut Naalakkersuinikkut anguniak­katsinnut naapertuulluarput. Inuussutissarsiutinik ineriartortitsinerup nukittorsarneqarnissaannut atugarissaarnikkullu pitsanngoriaatsinut arlalinnut immikkut aningaasaliissutissanik immikkoor­titsisoqarpoq.

 

Taamak oqaaseqarlunga aningaasanut inatsisissamut siunnersuut matumuuna Inatsisartunut, tamatumali kingorna Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliami inatsisissamut siunnersuut, oktoberip 21-anni aappassaaneerneqarnissaa siunertaralugu oqaluuserisassanngortippara.

 

Lars Kars Jensen, Siumup oqaaseqartua:

1998-imut ukiunullu tulliuttunut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi saqqummiunneqar­tut tunngavigalugit Siumut isumaqarpoq, aningaasanut inatsisissat oqallisigineqartarneranni Inatsisartuni partiit ilaasortallu ataasiakkaat ukiuni tulliuttuni anguniagassatut innersuussutigisar­tagaat aallaavigalugit ingerlatsinermi, sanaartornermut taarsigassarsititsinermullu missingersuuti­nut aningaasaliissutissat Naalakkersuisut ilusilerniarsimagaat, tamannami oqariartuutaannut ersarimmat.

 

Taamatulli oqarnerput imatut paasineqassanngilaq 1998-imut ukiunullu tulliuttunut aningaasa­liissutissat taama isikkoqartillugit ingerlaannartumik akuersaarniarigut.

 

Siumut isumaqarpoq 1998-imut ukiunullu tulliuttunut aningaasartuutissat aappassaaneerlugit  oqaluuserinissaanut siunissamut pilersaarusiorneq sillimaffigisassatut aaqqitassat arlaqartut.

 

Ukiunimi tullerni inuiaqatigiinni suliassat Nunatta aningaasaqarneranik pilersaarusiornermi annertuumik sillimaffiusussat arlaqarput, assersuutigalugit, inunnik isumaginninneqpillugu isumaliusissiissutip nassatarisassai inuuniarnikkut oqilisaassinissat, pisortat illuutaasa pisoqalisut  oqorsarnissaat, minnerunngitsumillu ukiup affaani kingullermi oqallisaaqisut meeqqat atuarfiisa aserfallassimaqisut iluarsaannissaat allallu ingerlaavartumik sanaartugassat, suliassaapput aningaasarpassuarnik atuiffiusussat.

 

Siumumiit nuannaarutigaarput ukiuni tulliuttuni nuna tamakkerlugu sanaartugassat annertuner­saat mittarfiliornerit inissialiornerillu allannguteqartinnagit ingerlanniarneqarmata.


Taaneqartumullu kingullermut atatillugu inissianik nutarterinermi pilersaarusiorneq ingerlateq­qittariaqarpoq, ukiuni naalagaaffiup sanaartortitsineranit kingornutavut, aammalu ullumi akisussaaffigalugit pitsanngorsarniakkavut naalagaaffeqatigiinnermi suleqatigiiffigineqarsinnaa­sutut isumaqarfigivagut.

 

Nunatsinni illugissaaneq ukiuni arlaqaleqisuni ingerlanneqarsimaleraluartoq nunatta ilaani tassa amerlanersaat nunaqarfinni suli illoqarpoq illutoqqanik type 3-nik taaguutillit allallu ullutsinni peqqinnissamut naleqqutinngeqisut suli najugaqarfigineqartunik, maannakkut pilersaarutini takuneqarsinnaavoq illut katiteriaannaat 100-nik amerlassusillit, Illorput 2000-mik taaguutillit sanaartorneqassasut tamakkua maannakkut namminneq illuliaasartunut type 43-nik aamma type 69-nut taartaasussaapput.

 

Illutoqqani siuliani taasatsinni najugaqartut nutaamik illutaarnissaannik pinngitsaalisinnaanngila­gut isumaqarpugulli peqqinnissami suliniuteqarneq toqqammavigalugu amerlanerusunillu suliffissaqartitsiniarneq aallaavigalugit illutoqqani tamakkunani najugaqartut najukkami oqartus­saasunit kajumissaarneqartariaqartut namminneq illulianik pissarsiniarnissaanik.

 

Siumumi takorloorparput illutoqqat taarsersornissaannut suleriarnissaq pisinnaasoq suliffissaqar­titsiniarnermi tapiissutinik aningaasalersuineq aqqutigalugu.

 

1998-mi inissiat 320-t missaat sananeqartussaapput taamatullu amerlatigisut ukiuni tullerni sisamani sanaartorneqarnissaat aalajagiunneqarsimammat Siumumit nuannaarutigaarput. Tamatuma takutippaa ukiuni tullerni sisamani inissiat 1200-t pilersinneqassasut allatut oqaatiga­lugu kingullermik inissarsiortut naatsorsorneqarnerat 1996-mi pisoq tunngavigalugu inissarsior­lutik allatsinnikut 40 %-iisa missaat ukioq 2001-mi initaartinneqarsimassapput. Kiisalu taakkua saniatigut piginneqatigiilluni inissianut namminersortut peqataatinneqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisut aningaasaliissutissatut immikkoortitaat Siumumiit akuersaareerumavagut tamatuma nassatarissammagu ukiuni tulliuttuni inissaqarniarnikkut ikorfartuineq.

 

Inuussutissarsiutinik siuarsaaneq aallaavigalugu nunatsinni nammineq ingerlanneqartut annertu­siartuinnarnerannnut atatillugu 1998-mi januarip aallaqqaataani aatsitassanut tunngasunik ingerlatsineq nunatsinnut nuunneqassaaq.

 

Imarpik qulaallugu timmisartuussinermi aammalu nunattailuani angallannermi akit appariartin­neqarput angusat tamakkua pillugit Siumumiit Naalakkersuisut tamakkuninngalu isumaqatigiin­niarfigisaat angusaannik pilluaqquniarpagut.

 


Angallannerup akikinninngorneratigut takornariaqarnikkut nunatsinnut kajungertut amerlaneru­lernissaat qularutissaanngilaq aammalu nunatsinni sumiiffiit akornanni angallannerit annertu­nerulertussaassapput KNI-p umiarsuaatileqarfianut Grĝnlandsflymut SAS-mullu iluaqutaasussa­nik.

 

Kangerlussuarmut aningaasaliisarnermut atatillugu Siumumiit eqqaasitsisutigissavarput, nunat­sinni angallanneq ammalumi avataaniit tikerarneq aallarnerlu pillugit piffissami aggersumi katerinnerit oqallinnerillu, angallannermut naalakkersuisup neriorsuutai pereerpata, matumani pineqartut suli erseqqinnerulerumaartut aamma tunngavissanut ilaassasut.

 

Takornariaqarnermut tunngatillugu Siumumiit pingaartipparput ilinniartitaanerit annertusarne­qarnissaat, aammalu nunatsinni najugaqavissut ullumikkornit annertunerusumik takornariartitsi­nikkut ineriartortitsinermi peqataanerulersinneqarnissaat.

 

Inuussutissarsiutinik ineriartortitsineq eqqarsaatigalugu aningaasaliisarnikkut suliniuteqarnerup nassatarisaanik ukiuni kingullerni takornariaqarneq aatsitassarsiornermullu misissuilluni ingerlat­sinerit annertusiartornerat siunissami aningaasarsiornikkut isumalluarnartoqaraluartut, taamaat­toq aalisarnermi ineriartorneq aalisakkanillu avammut tunisassiat kisiisa, akiisa qanoq inissisima­nerat nunatsinni aningaasatigut atuisinnaassutsimik ingerlatsinermi oqamaalutaavittut suli annertuumik pingaaruteqarpoq.

 

Taamaattumik suliassaqarfiup iluani aalisarnermik misileraanermut angallatinillu naleqqussaa­nermut suliffissuarnillu suliassaqartitsiniarnermut ukiuni tullerni aningaasaliissutissatut piler­saarutit Siumumiit akuerseqataaffigivagut. Tunisassiornerup ineriartortinneqarnerani nutaanillu aalisarneqarsinnaasunik nassaarniarnermi suliassat ingerlareersut aallaavigalugit suliffissanik aningaasaliinermi tunngaviusunik qulakkeerinissaq anguniarlugu.

 

Naalakkersuisunut kaamattuutigissavarput suliassanik ineriartortitsinermut nakkutilliinerminni aningaasaliissutit atunngitsuulissagaluarpata, illoqarfiit assagiarsuleriffinnik pilersitsiffiusussat, tassalu Paamiut Maniitsorlu piaartumik arlaatsigut iliuuseqarfigeqqullugit, suliffissuaqarnikkullu ajornartorsiuteqartoqassappat umiarsuarnik namminersortunilluunniit pigineqartunit tunitsivilii­soqarnissaa aqqutissiuuteqqullugu. Tamannami suliffissanik 225-ninngaanniit 275-inut amerlas­susilinnik pilersitsiviusussatut takorloorlugu tunisassiassanik naapertortunngorsaanermik ilusiliineq siorna 1997-imi aningaasaliissutitigut akuerseqataaffiginikuugatsigu.

 


Matumanilu taangitsoorusunngilarput aalisakkanik suliffissuit naammassineqarsinnaanerannut naleqqussaanerup suliassartaasa siullersaannik aallarteriarnermi pilersaarusiornikkut suleqatigiit­toqannginnera pissutiginerullugu, tassa Qasigiannguani nalaaneqartoq, tassani suliffissuup inissinneqarnissaa umiarsualivimmut aammalu qerititsivimmut qanittumi, Quilimmik taaneqar­tartumi sananeqartussatut suliarinnittussarsiuuneqarpoq, taana ingerlanneqarsimavoq sianiginagu tunisassiornermi pingaaruteqaqisumik imermik, pilersorneqarnissamut ruujoreqanngitsoq aqquteqanngitsoq tassunga.

 

Siumut isumaqarpoq suliffeqarfissuit Namminersornerullutik Oqartussat piginneqataaffigisaat allallumi, sanaartugassatigut pilersaarusiorneranni sukumiinerusumik pisortat najukkamilu illoqarfiit pilersaarusiornerannik ingerlatsiffinnik qanimut suleqateqarluni ingerlanneqartariaqar­tut, aningaasanik atorluaanerunissaq siunertaralugu.

 

Siumumiit pingaartillugu oqaatigissavarput nunatsinni innuttaasut nunarsuarmioqatitsinnut allanut unammillersinnaanerat annertusarneqassappat, kalaallisut oqaatsitta ineriartortinneqar­nerannut tapertaliullugu oqaatsit allat ilinniarneqarnissaat meeqqat inuusuttullu siunissarigaat.

 

Oqaatsinut pikkorissarfiup aammalu oqaatsinut allattoqarfiup qarasaasiallu atorlugit atuartitsiner­mi ineriartortitsinissamut ukiuni tullerni, aningaasaliissuteqartarnikkut innuttaasunik avammullu sullissinermi anguniakkat ikorfartorneqarnissaat isumalluarnartoqartipparput.

 

Ukiuni kingullerni nunatsinni ilinniagaqarfiit ikigisassaanngitsut pilersiortorsimavagut, ilinniar­fiit piumaffigiuvarpagut amerlanerusunik ilinniartoqarlutik ingerlanissaannik. Siumut isumaqar­poq tamakkua atorluarneqarnerunissaat piumasarissagutsigu, tassunga ilanngullugu ullumikkut ajornartorsiutaasumut - tassalu ilinniagaqartut najugaqarfiinik amerlanerusunik - pilersitsisaria­qartugut.

 

Illoqarfinni ilinniagaqarfiusuni ilinniagaqartut amerlaqaat INI A/S-ip inissiaataanik attartorluni najugaqartinneqartut, tamakkua innuttaasut inissaqartinniarnerinut ajornartorsiortitsipput, akilersornerilu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut aningaasatigut annertuumik nammakkersuu­taallutik.

 

Tamanna aallaavigalugu Siumup Naalakkersuisunut inassutigissavaa, ukiuni tullernut sanaartu­gassat pilersaarusiorneranni, ilinniagaqartut ineqarfiinik sanaartornissaq aqqutissiuuteqqullugu, piginneqatigiilluni inissialiortitsinerilluunniit aqqutigalugit, isumaqarpugut taamatut aaqqiinerit aamma takornariaqarnermi aamma atorluarneqarsinnaasut.

 

Peqqinnissamut tunngasunik sulisussanik ajornartorsiuteqarnerit qaangerneqanngikkaluartut, paasisitsiniaanerit, ataatsimeersuartitsinerit immikkullu ilisimasalinnik sulisoqarluni katsorsaa­nerit  Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfiup suliniutigimmagit Siumumiit nuannaarutigaarput, taamaattorli pingaartipparput inuup peqqissuunissamik akisussaaqataanera qiteralugu sullissineq ingerlanneqassasoq.

 


Ukiuni tullerni aningaasaliissutissaatigut takuneqarsinnaavoq imigassamik aalakoornartulimmik ajornartorsiuteqartut katsorsaaviannik Ilulissani sanasoqassasoq. Imerajuttunik katsorsaaviit amerlineqarnissaanut tunngatillugu Siumumiit inassutigeriissavarput, ikiaroornartumik ajornar­torsiuteqartut katsorsarneqartarnissaannik periarfissarsiuussisoqassasoq.

 

Aningaasanut inatsisissami takuneqarsinnaavoq nuna tamakkerlugu meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittarfiit, ataatsimut aningaasartuutissaat amerlaninngortinneqarsimasut taamatullu utoqqaat najugaqarfiinik sanaartorneq pitsanngorsaanerlu annertusarneqartut.

 

Tamakkua takutippaat inuup inuunera qiteralugu nunatsinni inunnik isumaginninnermi ineriar­tortitsineq isumaliuutissiissutip ingerlannerani anguniarneqartoq.

 

Inunnik isumaginninnermi ataatsimiititaliarsuup suliaasa tulleeriiarneqartumik saqqummiunne­qarnissaat amerlasuutigut inuuniarnikkut oqilisaassinernik siunnerfeqartussaasut suleqataaffigi­nissaat qilanaaralugu aningaasatigut ilusilersueqqataanissaq Siumumiit suleqataaffigissavarput.

 

Meeqqat, inuusuttut, utoqqaat, innarluutillit ilaqutariillu atugarisaat annertuumik sammineqareer­put. Aamma utoqqartatta inuuniarnerisa oqilisaaffiginissaanut aningaasassaqarnissaq pingaartik­katsigu aammalumi qujanartumik utoqqaat amerlanerujartuinnartut 60-ileereerlutik peqqillutillu suli suligallarusussinnaasut iluatigalugit, Siumumiit Naalakkersuisut qinnuigissavavut utoqqali­nersiaqalersinnaanermut ukiorititaasup sapinngisamik piaartumik aalajangiiffiginissaa pimooru­teqqullugu. Tassami ukiuni arlaqalersuni, aamma utoqqarpassuit akuersaagaannik, utoqqalinersi­aqalersinnanermut ukiorititaasup 60-iniit 63-imut qaffanneqarnissaa noqqaassutigineqareerni­kuummat.

 

Siuliani utoqqarnut tunngasumik oqaatigisatsinnut atatillugu erseqqissassavarput Siumumi naatsorsuutigilluinnaratsigu Naalakkersuisut isumaginninnermut tunngasunik inatsisitigut peqqussutitigullu aaqqiissutissanik Inatsisartut upernaaru ataatsimiinnissaannut saqqummiussaq­qarumaartut.

 

Ukiuni tulliuttussani marluni 1998-mi aammalu 1999-mut miisingersuutini amigartoorutissat ukiuni siuliini ingerlaatsimi periusiusartunut saniliullugit aarlerinartutut isikkoqanngikkaluartut, Siumumiit Naalakkersuisut oqarnerattut aningaasartuutinik tukernersimaartumik ingerlatsiniarni­arnermi iluaqtaasinnaasutut isigalugit inassutigeriissavarput siunissaq ungsinnerusoq isigalugu Nunatta karsiani sillimmatit tutsuiginarnerusumik inissisimasussanngorlugit pilersaarusiorfigis­sagaat, periarfissat makkua ilanngullugit Naalakkersuisunut misissoqqussavagut:

 

Nunanit allanit aningaasat atukkat akilersornerisa siammasinnerusumik taarsersornissat periarfis­saqarnersoq mannakkut akilersuinermi erniat innarlinngikkaluarlugit.

 


Piginneqatigiiffinnik pilersitsisussaqartillugu selskabet Namminersornerullutik Oqartussanit peqataaffigineqarutut pioreersullu atorneqarsinnaanerisa periarfissaqarnissaat aamma ilanngullu­gu misissorneqassasut.

 

Sanaartornermi akit akuersaarneqarsinnaasut nassaariniarneqarneranni sulisartoqarnermi sulisorineqarsinnaasut innarlinngikkaluarlugit periarfissat allat soorlu nunat sanilerisat suleqati­galugit sanaartornermi akit appasinnerusut nassaariniarnissaat.

 

Naalakkersuisunut ilanngullugu eqqarsaatigeqquarput illutoqqanik taarsersuineq pimooorunne­qassappat nammineq illuliassanut tigutsisissanik periarfissaqanngitsut illunut isertereernermi akiligassanut naaferaasumik akilersuinissamik periarfissaliinissaq.

 

Piniarnermik nakkutilliisunik atorfinitsitiornermi maannakkut Namminersornerullutik Oqartussa­ni tjenestemand-itut atoeqareersut aalisarnermik nakkutillisut fiskeribetjent-it taasakkagut ilaasa atorneqarsinnaanerat suliffeqarfiannut akornutaanngitsumik aamma ilanngullugu misissoqquar­put.

 

Kiisalu Ammassallip kommuniani qaleralinniarneq suliffissuarmilu suliassaqartitsineq siuarsar­niarlugit aalisariutinik kitaanik atorneqanngitsunik Kuummiunut aalisariartitsisinnaaneq misis­suiffegeqqullugu.

 

Nukissiuuteqarnermi seqerngup, erngup anorillu nukingat atorlugit illoqarfinni nunaqarfinnilu piorsaanissamut periarfissat pitsaasut illersorneqarsinnaasullu atorluarneqarnissaat ingerlaqqittu­mik sulissutigeqqullugu aamma inassutigivarput.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut Siulittaasuata Jonathan Motzfeldt-ip aammaanersiornermi oqaasia Siumumiit taperserparput tassalu inuuniarnikkut oqilisaassinermut atatillugu atuisut atuinermi akiliutaasa appartikkiartuaarnerannut taarsiullugu, najugaqarfiit oqorsarneqarnissaannik oqarnera Siumumiit isumaqatigaarput, nukissiuutit eqqarsaatigalugit akinik appartitinerit kingunerisassaat allatigut atorneqarsinnaaneri misissuiffegeqqullugit. Tamatumuunga ilanngullugu nunatsinni sanaartortitsinermi illuliat oqorsarluakkat nunatsinni naleqquttut nassaariniarnissaat. Naalakker­suisunullu alaatsinaareqquarput nunatsinni nunatta atortussiaanik illuliaq soqutiginartoq SI­KUBLOK Narsami Narsarsuarmilu misiligutitut sananeqareersoq.

 

Siuliani oqaaserisagut aammalu inatsisartunut ilaasortanik siunnersuutigalugit oqaluuserisassann­gortitat ilanngullugit 1998-imut Aningaasanik inatsisissaannut ilanngullugit aningaasaliiffigine­qarnissaata periarfissaqarnersut aappassaaneerneqannginnerani aningaasaqarnermut ataatsimiiti­taliamit misissoqquagut.

 

Peter Ostermann, Atassut-ip oqaaseqartua:


Aningaasanut inatsisissamut Naalakkersuisut siunnersuutaat saqqummiunneqartoq inuussutissar­siutinik patajaallissaaniarluni aningaasartuutinillu annikillisaaniarluni politikkimik nangitsineru­voq inuussutissarsiutinut innuttaasunullu iluaqutaasussaq.

 

Taamatut anguniagaqarluni politikkeqarnermut Atassut tamakkiisumik isumaqataavoq, siusin­nerusukkulli oqareernitsitut Atassut-miit oqaatigeqqissavarput taama amigartooruteqartigisumik siunnerfeqarneq toqqissisimanartinngilluinnaratsigu. Naak aningaasanik tigoriaannakkanik sillimmateqarneq toqqissisimanarluinnaraluartoq, taamaattoq silatusaartumik iliuuseqassaagut ingerlatsinermilu aningaasartuutit qaffatsinnaveersaarutsigit.

 

Atassut-miili assut toqqissaillannarpoq Naalakkersuisunngortut nutaat nammineq saqqummius­saminni aningaasanik ingerlatsinerup sukanneqarnissaanik siunniussaqarmata. Atassut-mi isumaqarpugut sukaammisitsinerup kinguerisariaqaraa 1998-imi amigartoorutaasussat malunnaa­tilimmik appartinneqarnerat 1999-imilu peerneqarnerat.

 

Inuuniarnitsinni ajunngitsunik atugaqarnissatsinnut tunngavissat amerlanerpaat aningaasanut inatsimmiikkajuttarput tunngavissat inunnut ataasiakkaanut ilaqatariinnullu inuttut naleqassuser­mik misigilersitsisussat.

 

Taamaattumik aningaasartuutinik nillisaaniarluni suliniuteqarnerit ingerlatiinnartariaqarput. Inuit ataasiakkaat ilaqutariillu, pingaartumik ilaqutariit meerartallit eqqarsaatigalugit inissianut attartortittakkanut akiliutaasartoq akiliisinnaassusermut naleqqunnerusunngortittariaqalerput, innuniarnermi atukkat malunnaatilimmik pitsanngorsarnissaannut aqqutissatuaammat.

 

Isumaginninnermi Ilinniartitaanermi Peqqinnisaqarnermilu sulissunneqarnitsinnik naammaginar­tumik atugassaqartitaanerput inuiaqatigiiusugut tunngavigisatta pingaarnersaraat, taamaakkaluar­torli Atassut-mut naammaginanngeqaaq maanna ataatsimiinnermut, pingaartumillu oqallisersat­sinnut tunngatillugu, utoqqaat aningaasatigut atugarisaannut pitsanngorsaatissanik saqqummius­saqartoqanngimmat, naak isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata oqallisiginerani tamanna siunniunneqaraluartoq. Aamma siunniunneqaraluarpoq inuttaasut isumagineqarnissamut assigiinnerusumik periarfissaqalissasut, katuffisumimmik ilaasortaaneq apeqqutaatinnagu. Tamanna pillugu Naalakkersuisunut ilaasortap nassuiaateqarniarnera Atassut-miit utaqqimaassavarput.

 

Meeqqat inuusuttullu atugarisaat pitsanngorsartuarniarlugit iliuuseqartoqartuarpoq eqqaasinna­varput soorlu ungasinngitsukkut ini timersortarfeeraq Illoqqortoormiuni atoqqaartinneqarpoq, Atassut-miillu neriuutigeqaarput meeqaat inuusuttullu ulluinnarni inuunerannut pitsaasumik kinguneqassasoq, eqqaamasavarpullu taama pisariaqartitsineq arlalinni suli annertummat.

 


Nassuerutigisariarqarparpulli tamakkuninnga suliniuteqarneq kisimi naammanngimmat. Aarlerit­sannaqaaq meeqqat ulluinnarni inuuniarnerminni ajornartorsiuteqartarnerat ilaatigut anertusiar­tortoq tusartualerlugu.

 

Pissutsit taamaaliartornerat Atassut-miit takussutissaatipparput naammattunik ersarissunillu anguniagaqarfiusunik suliniutaasartut amigaataasut. Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisunut kissaatigaarput Paarisap pilerseqqinninerani meeqqanut inuusuttunullu immikkoortortaqarfim­mik pilersitsineqaqqullugu, allanik suliaqarani meeqqanut inuusuttunullu ersarissunik anguniaga­qarfiusunik suliqartussamik.

 

Inuussutissarsiutitigut pitsaasunik periarfissaqartitaaneq patajaattumik aningaasaqarnermut pissutaagajuttarpoq.

Ukiuni qaangiuttuni Naalakkersuisut aatsitassarsiornermi, uuliasiornermi, aalisarnermi takornari­artitsinermilu assut pitsaasunik suliniuteqartarsimapput, Atassut-miillu neriuutegaarput taama suliniuteqarnerit ukiuni aggersuni kinguneqarluarumaartut, taamatummi pisoqarnissaanut takussutissaqalereerpugut.

 

Kisianni soorluuna suliffiit nutaat naajoralernissaannut arlaannik amigaateqartugut, Atassut-milu qularutiginngilluinnarparput amigaatigisarput tassaasoq inuussutissarsiutunut ikittuinnarnuunn­gitsoq, tamanulli atugassarititaasut pitsaasut.

 

Kallerup inneranut imermullu inuutissasiutinut immikkut akeqartitsisinnaaneq Atassut-miit oqaloqatiginnissutigerusupparput inuutssasiutinut atugassarititaasut assigiit pilersikkumaneqaru­suppata, pingaartumik eqqussuiinnarnersuarmut killiliiniutaasut eqqarsaatigalugit. Aamma piumasaraarput sanaartornermi nunatsinni atortussanik sanaartorneq pimoorussamik pilersaaru­siorlugu piaartumik aallartissasoq oqallisigerusaaginnarnagu.

 

Pitsaasunik assigiinnerusunillu periarfissaqartitsilernerup kingunerissavaa inuussutissarsiutunut amerlanerusunut attuutssamik inatsiseqalerneq, inuussutissarsiutut arlaqartut pilersiortulersinnaa­nerannut tunngaviusussaq.

 

1995-imi - 96-imilu naatsorsuutit ersarissumik takutipaat sanaartornermut aningaasaliissutit 600 mio. kr. inik amerlassusillit ukiumut nammassinnaasarivut. Malunnarpoq aningaasaliissutit 600 mio-nit amerlanerugaangata sanaartornermi kvadratmeter-imut akit qafakkiartulersartut piler­saarutit tamaasa naammassinnaajunnanerannik kinguneqarajuttumik.

 


Maanna tamanna aamma tb-2-mi saqqummiunneqartussami takusinnaalereerparput. Inissianik sanaartornermi sanaassat arlaqartut sananngitsoorneqartussanngorput kvadratmeter-imut akit qaffasippallaarnerat pissutaalluni, tamannalumi aamma sanaartugassaqarpallaarnermut immaqa takussutissaasinnaavoq.

 

Allatut oqaatigalugu, uagut suliassarput tassaasariaqassaaq sanaartugassanut pilersaarutitta ukiumiit ukiumut assigiiaakannernissaat isumaginiassallugu, taamaalillutalu kvadratmeter-imut akiusut ukiumiit ukiumut assigiiaakannertilerlugit atuisunut iluaqtaasumik.

 

Taamaattumik 1998-imi sanaartugassanut pilersaarutaasut illersorneqarsinnaasumik appartilaar­tariaqassapput sanaartugassaqarpallaalernissaq akillu qaffannissaat pinngitsoorniarlugit.

 

Sanaartukkat annertoorsuit siunissamilu sunniuteqarluartussat tassaapput nunap immikkoortor­taani timmisartunut mittarfiliortiternerit. Aningaasarpassuarnik atuiffiusussaapput aamma ukiuni missingersuusiorfiusuni. Taamaattumik mittarfinnut sammititanik allanik annertuunillu ukiuni missingersuusiorfiusuni aningaasaliissutissaqanngilagut.

 

Inissianik sanaartorneq eqqarsaatigalugu Atassut-miit naammagisimaarlugu oqaatigissarvarput 1998-imi pilersaarutineqarmat inissiat 320-it sananeqassasut. Naammassisisinnanerpavummi ? Naammassissallugit aalajangissagutta, inissaaleqinermi eqqarsaatigalugu tamanna kissaatiginar­mat, kisianni taava sanaartugassatigut allatigut tunuarsimaartariaqassaagut, taamaasiunngikkutta­mi akit akuerisinnaanngisatsinnik qaffassapput, pilersaarutit naammassinngitsoorlutik aningaasa­liissutillu atunnngitsoorlutik.

 

Nunaqarfinni arlaqartuni nammineq illuliassanut atortussat atunngitsuukkat asiuinnartut pillugit Naalakkersuisut maanna qanoq iliorniarlutik ersarissumik tusarliisariaqalerput.

 

Aaqqissuussineq arlaqartuni atorluarneqarsinnaappat sooq allani taamaanngila? Kommuunit pisuuppat, imaluunniit INI A/S pisuuva? Kina akisussaanersoq piaartumik paasisariaqalerparput. Inissaaleqinermik oqaluttuartilluta akuerisinnaanngilarput illuliassnut atortussat pisortanit aningaasaligaasut asiuinartassasut. Tamakku pillugit maannakkut ersarissunik maleruagassaqar­tariaqalerpoq.

 

Nammineq illuliarineqartartut aamma allani sanneqarsinaasariaqarneri aamma ila arlaleriarluta eqqartortarparput, taamaalilluta nammineq pigisaqarnissaq aamma siuarsassagatsigu, suliarli ataatsimiititaliat arlaanni maaniluunniit oqaluttarfimmi ikkarlissimannguarsiarami tutsaqarneq ajorpoq. Misissorneqarsimanerpa qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanersoq?

 

Aamma taamaappoq illut bsu-kut sanatitat qimaannakkallu eqqartortakkavut pillugit. Qaa, tassa aaqqiisoqarniarli, piiarlugit imaluunniit tunillugit.

 


Atuarfik ataatsimut isigalugu tassaavoq inuunerup pitsaasortaanik ajortortaanillu ilinniarfigisar­tagarput, aammali tassaavoq siunissami qanoq inuunissatsinnik tunngaviliiffiugajuttoq. Atuarfiup tamatsinnut pingaaruteqarluinnarnera tassaniippoq.

 

Arlaqartut eqqartorneqarsinnaapput, Atassut-miilli marlussuit sammineruniarpavut. Nunatsinni atuarfinnik pitsanngorsaaneq aallarteruttorpoq, suliassarli annertoqaaq, ima annertutigaluni meeqqat inuusuttullu atuarfinni pitsaasuni suliffissaqalersinnaanerat ukiorpaaluit aatsaat qaan­giuppata anguneqarsinnaalluni.

 

Tamanna tunngavigalugu Atassut-miit siunnersuutigaarput Naalakkersuisut komuunit suleqatiga­lugit komuunikkaartumik atuarfinnik nutarterinissaq aserfallattaaliinissarlu piareersaasiussagaat suliassartaalu suliffissaqartitsiniutitut ingerlanneqassasoq. Taama iliuuseqarnikkut atuarfiit piffissami sivikikannersumi pitsanngorsarneqassapput suliffissaqartitsiviutigisumik.

 

Aappaa tassaavoq qitiusumik illiniarfiusuni illiniartut inissaaleqiartuinnarnerat. Naalakkersuisut qanoq ittunik pilersaaruteqarpat ? Sanaartusaagut allatulluunniit iliorluni aaqqiiniartoqarsinnaa­va?

 

Peqqinnissaqarfimmut tunngassuteqartut arlalissuusut annertunerusumik oqaaseqarfigissanngila­vut, nalunnginnatsigu suliniutaasut arlaqartut qullersaqarfimmi suliniutigineqartut, aningaasaliis­sutaasulli qaffaalaarnissat siunnersuutigineqartoq akuerissagutsigu napparsimavinni nunap immikkoortortaani sullissinerup eqiteruffiusumik piorsaanissaq sunut killissimanersoq paaseq­qaarussussavarput.

 

Kiisalu Atassut-miit nalilersoqqussavarput napparsimsunik najugaqarfiup avataani passussinermi kontot assigiinngitsut ataatsimut katikkaanni pitsaanerusannginnersoq, taamaaliornikkummi sumi passussinissamik aalajangiisussat eqaannerusumik aalajangiisinnaalissammata kontot ataasiakkaat imaarunneri eqqarsaatiginagit.

 

Sisimiuni kallerup inniliorfiup aserornera illoqarfiummiunut ajornartorsiortitseqaaq, tamaat ataatsimut isigalugu immaqa ajunaarnersuartut isigineqarsinnaasoq, aammali takutippaatigut qanoq imaannaanngitsigisumik inissisimasugut.

 

Ajunaarnersuaq pillugu erseqqissumik ilisimatitsisoqassasoq Atassut-miit piumasaraarput. Qanorpiaruna pisoqartoq, pinngitsoorneqarsimasinnaagaluarpa, aammalu akisussaatitsisoqarsin­naava?

 


Nunatsinni kallerup inniliorfinni tanami sillimaniarneq pillugu pissusiusunik tamanik ilisimatit­sissalluni Naalakkersuisunut ilaasortap neriorsuutaa utaqqimaarniarparput, aammattaaq ataqqi­maarniarparput erngup nukiliorfiliortiernermi piorsaanissaq pillugu nunanit allamiunik isumaqa­tigiissutaasimasup ilisimatitsissutiginissaa.

 

Kiisalu ilaasortat assigiinngitsut siunnesuutaat ataasiakkaarnagit oqaaseqarfigissanngilagut, aningaasaqarnermi ataatsimiititaliami sammineqarumaarmata, maluginiarparpulli amerlanersaat tassaammata komuunit suliassaat.

 

Taama oqaaseqarluta siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaminut ingerlatinneqarnissaa akuer­saarparput, akuersaarlutiguttaaq tamanna pitinnagu Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami suliarineqaqqaasasoq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aningaasanut 1998-imut inatsisissatut siunnersuut quppernerit 1.000 angullugit annertussusilik inatsisartuni ilaasortanut agguaanneqarpoq inatsisartut ataatsimiinnerata aallartilivinnerani. Siusinnerusukkut inatsisartunit ataatsimiinnissaq sioqqulluarlugu agguaanneqartarnissaanik kaammattuutaareersoq Inuit Ataqatigiit eqqaasitsissutigeqqissavarput. Naalakkersuisut eqqaama­sariaqarpaat namminneq siunnersuutigiinnaramikku, inatsimmulli suliarinnillutik akuersillutik atuuttunngortitsisussat tassaammata inatsisartut. Inatsisartuni ilaasortat arlalissuit september-ip 17-ianni aatsaat tikerarnerat pisimammat, aningaasanut inatsisissap, inatsisissatut allatulli, oqaluuserinninnissap ullunik 14-inik sioqqutsilluni inatsisartuni ilaasortanut agguaanneqareersi­manissaanut piumasarineqartoq nammassineqarsinnaasimanngimmat inatsisartut siulittaasoqarfi­ata immikkut akuersissuteqarneratigut ullumikkut oqaluuserisinnaalersimavarput, naak kalaalli­suua aatsaat september-ip 22-ani ullut arfineq pingasut matuma siornagut ilaasortanut agguaan­neqarsimasoq.

 

Aningaasanut inatsisissaq inatsisartut sulinerinnaaniunngitsoq, kommunilli piareersarnerannut innuttaasunullu atugassarititaasunut annertuumik pingaaruteqarmat tamanna annertunerusumik eqqaassutigissutigisariaqanngikkaluarpoq. Piumasareqqiinnassavarput tamatuma aappaagumut eqqaamaneqarnissaa.

 

Taama anersaarulluteqalaareerluta aningaasanut inatsisissap inatsisartuni saqqummiunneqarnera­nut atatillugu Naalakkersuisut saqqummiusinissaminnut oqaatiriumasaasa septemberip arfineq sisamaani taamanikkut naalakkersuisuusunik akuerineqarsimapput september-ip 24-ani ulluler­neqarsimaskkut allamik taarserneqarsimanera Inuit Ataqatigiit maluginiarpaat. Tassungalu atatillugu inatsissatut siunnersuutip suliluunniit inatsisartuni oqaluuserineqanngitsup naalakker­suisunit allnngortinniarneqalersaalereernera soorunami maluginianngitsuunngilarput.

 


Saqqummiussinermi matumani naalakkersuisunit oqaaserineqartut siullermik pilersaarutaasima­galuartumit mianersorneroqisoq pissusissamisoortutut oqaatigierusuppagut. Naalakkersuisuni siulittaasunngortoq siuliminut naleqqiulluni pissutsinik atuuttunik toqqammaveqarniarnerusoq tamatumuuna malunniuppoq. Soorlumi aamma pissutsit piffissap sivikitsup ingerlanerani annertuumik allanngupallassinnaanerannut tusaaniarneruneranut tamanna takussutissaasurigip­put. Saqqummiussinermili Naalakkersuisunit oqaaserineqartut amerlasuutigut siunnerfigerusuta­nik nalunaarnerinnaanerugallarput, suli aningaasatigut nassatarisassaat nalunartut, tamanna ajortuinnaannanngilaq inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaani sulinissami isumallu­arnarpoq. Nunattami aningaasatigut killiffia imaannaanngitsoq malussajassutsimigullu isuman­nartoqartoq, naalakkersuisuuteqartunut illuatungiliuttutut akisussaasseseqartumik siunniuteqaqa­taaffigerusupparput, nunap immikkortuini naligiinnerusumik ineriartortitsinissamik aammalu innuttaasut naligiinnerusumik atugassaqartitaanissaannik siunnerfeqarluta.

 

Aningaasami inatsisissami tamatumunna tunngatillugu oqaatigerusupparput kommuunit Nammi­nersornerullutik Oqartussanit sanaartugassatigut aningaasaliiffigineqarsimanerat assigiinngit­sorussuummat, Ittoqqortuumiuni 2,9 mio. kr. 1998-imi sanaartugassanut atugassaanngortinneqar­simapput, taakkunannga 2,7 mio. kr. nerlerit inaannut mittarfimmut, illoqarfimmut tamaallaat 250.000-it, Qasigiannuani 3,6 mio. tamaallaat sanaartugassanut illuartinneqarsimapput, naak kommuunit allat 100 mio. angungajallugit aningaasaliiffigineqarsimasut.

 

Aningaasanut inatsisissap suliarinerani landskarsip isertitassaattut ilimagineqartut aningaasartuu­teqarfissatut kissaatineqartunut oqimaaqatigiissinniagassaapput, taanna tamani taamaappoq aamma ilaqutariit aningaasanik annertusaariniartarnerini. Aningaasaliiffigineqartussatulli kissaatigisat tamakkerlugit aningaasiviup matussutissaqartittanngimmagit pingaarnersiuilluni tulleriiaarisariaqarneq pingartuuvoq. Tamatumanilu nunap immikkoortuini innuttaasullu atugari­saasigut naligiissaarinissaq qitiusariaqartoq Inuit Ataqatigiit pingaartipparput.

 

Assersuutigalugu suna pingaarnerua? Kangerlussuarmi ilaasut tikittarfiata/aallartarfiata ukiuni tulliuttuni pitsanngorsarnissaanut 52 mio. koruunit atorneqassanersut imaluunniit suliffissarun­nerup akiorneqarnerata annertusinissaa, atuarfiit allilernisssaat nutarternissaallu, napparsimasut katsorsarneqarnissaminnut utaqqisut ikilisinnissaat, meeqqat atuarfiini atortussaaleqinerup iluarsiivigineqarnissaa imaluunniit nunaqarfinni sulisoqarniarnerup tunisassiorfeqarnerullu aaqqiiviginissaat?

 

Nunanut allanut akiitsut ukiuni kingullerni akiliigasuartarnikkut ilimagisamit ikilisinneqapallas­sinnaasimanerat innersuussutigalugu ukiumut 185 mio koruuninik akersuinerup annikillisillugu sivitsorneqarsinnaanera, pisariqavissutut aaqqinneqartariaqartut iluarsiiviginissaannut aqqutaa­sinnaasut ilagaat.

 


Naalakkersusut saqqummiussinerminni oqaatigaat landskarsip ukiuni tullerni amigartooruteqar­luni ingerlanissaa iloraap tungaanut saatsinnialersaalersimagitsik. Tamatumunngalu pingaarner­tut tunngavilersuutigisimavaat nunani allat avatitsinniittunit isigineqarnita kusanarnerumaarnis­saa. Tamannami pisariaqaraluarpalluunniit ukiuni kingullerni naalakkersuinikkut kukkuluttorner­tigut aningaasarparujussuit inuiaqatigiit aningaasaataat milliardit qeqqi sinnerlugit atulussinnar­neqarsimasut eqqaanngitsoortariaqanngillat. KNI-mi allanngortiterinerit torinngissutsimikkut aningaasanik piisaarfiusimapput. Royal Arctic Line-mi umiarsuaatillit piginneqataasimasut ilaatigut ingerlassivinnut naalakkersuinikkut killeqanngiusartumik akuliuttoqartarsimaneranik pissuteqartumik peqataajumajunnaarsimapput, tamatumalu nassatarisimavaa Namminersornerul­luni Oqartussat piginneqataassutsinik 80 mio. koruunit nalinginik pisisariaqalernerat. Ullumikku­mullu umiarsuaatilinnik allanik suleqatissarsiorneq, piginneqatissarsiorneq unittooqqavoq. Tamakkuluunniit ilinniarfigisimasariaqarpavut. Soorunami kalaallit namminersatsinnik umiarsu­aatileqarigiiuteqarnerput tulluussimaarutissaavoq. Inuit Ataqatigiinnili isumaqarpugut umiarsu­aatilinnik alaanik, issittup imartaaniinnaanngitsoq ingerlatsisunik suleqateqarlernikkut RAL aningaasanik isaatitsilernissaminut periarfissarissaarnerulersinnaasoq.

 

Nunatta aningaasaqarnikkut inissisimalersimanera iluarsiiviginiarlugu Naalakkersuisut allann­guutissanik siunnersuuteqalersaarnerminni ingerlatsinermi aningaasartuutinik ikilileriniarnermin­nik nalunaarnerat, minnerunngitsumik Namminersornerulluni Oqartussani taakkulu ingerlassivii­ni tamatigut pisariaqarsorinanngitsumik allaffissornikkut annertusaanerit eqqarssatigalugit Inuit Ataqatigiit peqataarusuppugut.

 

Namminersornerlluni Oqartussani sulisoqarnikkut kallallit sulisorineqarnerulernissaat eqqaasit­sissutigeqqikkusupparput. Tassunga atatillugu nuna kangimut sanilerput, Island, isumassarsior­fissaqqippoq. Namminersornerulluni Oqartussat allaffeqarfissuanni ilinniagartuunik, nammineq nunatsinni suli naammattunik peqarfiginngisatsinnik sulisulersornersuaq ilumut pisariaqarpa? Ilumut ukiut kingulliit tallimat ingerlaerini naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat allaffeqarfiini sulisut amerliartorsimanerat tamatigut suliassat amerlanerulersimanerannik tunngaveqarpa?

 

Inatsisartut 1998-imi ukiakkut ataatsimiinnissaannut naalakkersuisoqarfiit sulisumik sunik suiaqarnerannik, qanorlu ilinniagaqarsimanerannik misissuisimanissaat aallaavigalugu naalak­kersuisut nalunaarusiussasut piumasaqaatigaarput. Tamanna inatsisartut paasisaqarnerinnaanik kinguneqartussaanngilaq, aammali atorfinitsisarnerni imminut killilersimaarnerulernermik kinguneqarsinnaavoq soorlumi aamma taama nalunaarusiaasussakkut pisortqarfiit paasisimalis­sagaat inatsisilerituunik, aningaasarsiornikkut allatigulllu ilinniagartuunik taama atuitigineq ilumut pisariaqavinnersoq.

 


Aningaasanut inatsit aningaasaliisoralugu 1998-imi sanaartugassnut aningaasaliissutit 646 mio koruuniunerariarlugit, tamanna pisuusaarnertutullusooq nalunaarutiginiarlugu, naalakkersuisut sanaassatut aningaasartalersimasamik ilaat piviusunngunnitsoornissaat ilimagereerlugu aningaa­saliissutigisuusaakkanik ikililerinissat siunnersuutigaat. Inatsisissatut siunnersuut misissorlugu taama piviusunngortinneqanngitsoortussat naalakkersuisunit 130 mio koruunit pallillugit aningaasartalerneqarsimasut paasivarput, piviusunngortussaanngitsutut naalakkersuisunit takorloorneqareersoq.

 

Sanaassat suut piviusunngortussaanngitsutut naalakkersuisunit pineqarnersut oqaatigineqanngi­laq. Sanaartornermi suliaqartut suut naatsorsuutigisinnaavaat? Kommunit ilaatigut sanaassanik aningaasaleeqataasartut suut toqqammavigalugit pilersaarusiussappat? Innuttaasut kikkut neriulussinnartinneqassappat? Taamatut aningaasaliiiniarluni nalunaariarluni ikililerisariaqarner­mik aningaasartalersuereerluni periuserineqartoq inatsisatut tamarmiullutik periutsimut akerliul­lutik isummereersimanerannik sumiginnaaneruvoq. Tamanna naalakkersuisunit iluarsineqassa­soq Inuit Ataqatigiit piumasaraat.

 

Naalakkersuisut saqqummiinerminni inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermi sukat pingasut: aalisarneq, takornariaqarneq aatsitassarsiornerlu suli aalajangiusimagamikkit oqaatigeqqippaat. Aningaasaliunneqartussatullu siunnersuutaasimasut misissoraanni, assersuutigalugu takornariar­titsinerup ineriartotinnera suliluunniit aallartilluanngitsoq, aammalu suli nunap immikkoortuisa ilaanni annertunerusumik pisoqarfiunngitsoq, takornariartitsinermi suliniutnut aningaasaliunne­qartut tamkkerlutik annikillisaavigineqarsimapput. Greenland Tourism ingerlaneranut aningaasa­liunneqartut 11 mio koruunit missaannik ukioq mannamiit aappaagumut annikillilerisoqarnissaa siunnersuutaavoq, akunnittarfinnik annertusaanernut ukioq manna 15 mio kr. aningaasaliunne­qartut, siornalu naalakkersuisut ukiuni tulliuttuni annertusiartusiartuaartussatut neriorsuutigisaat 1998-imi 3 mio koruuniinnanngorsimapput, takornariartortitsinermilu nunaqarvissuunerustu siamasissumik peqataanerulernissaannut tapiissutit ukioq manna 3 mio koruuniusimagaluartut 1998-imi aningaasartalerneqarsimanngillat. Tamanna naalakkersuisut qanoq nassuiaatissaqartip­paat? Inuussutissarsiutitigut ineriartortitsiviusussatut sukat pingajuannik taaneqartoq nunatta iluani tamakkiinerusumik sunniuteqartissagaanni, nunap immikkoortuini suliniartut ullumikkor­nit annertunerujussuarmik suleqatigineqartariaqarput.

 

Takornariaqarnerup siuarsarneqarnissaanut ukiuni kingullerni nunatta nittarsaanniarneranut aningaasaliissutigineqartarsimasut 100 mio koruunit sinnerlugit amerlasssuseqartut eqqarsaatigi­gaanni angallannermi akiusutigut apparssanissaq malinnaatinneqarsimanngimmat, tokoqusaari­nermut aningaasalersuutaasimasut manna tikillugu annertunerusumik sunniuteqarsimanngillat. Tamannalu aaqqinneqajaanngippat, takoqusaarinermut aningaasaliunneqarsimasut annertuneru­sumik siunniuteqarnissaat ilimagisariaqanngilaq.

 


Aatsitassanut allattoqqarfik suliluunniit tigunagu ilaata aktieselskabinngortinneqarnissaanik eqqarsarneq saqqummiussinermi oqaatigineqarlersaarsimagaluarpoq peerneqarsimavoq. Aktieselskab-it sunut tamanut annertunerusumik nalilersueqqqaarnani atorniarneqarnerat, ilumut angusaqaarnerunernut innuttaasullu oqartussaaqataajunnaarsikkiartuaarneqarnerannut sanillilul­lugu eqqarsaatigilluaqqaartariaqarmat Inuit Ataqatigiit aatsitassarsiornermi takoqusaarinermut aatsitassarsioqatigiinnullu kiffartuussinernut sullissisussamik aktieselskabilironissamut naalak­kersuisut 10 mio koruuninik immikkoortitsiniaraluarnerannut piffissaanngitsoq isumaqarpugut. Siornami aatsitassarsioqatigiiffinnut kiffartuussinermi ingerlatsinissaq siunertaralugu Nuna Oil A/S-ioreersup ataani ingerlatsivisiliornissamik siunnersuuterpu itigarinneqarpoq tamanna namminersorlutik ingerlataqartut isumagissagaannik naalakkersuisunit isumaqartoqarmat. Aammami A/S-inngortitsinissamik isuma Aatsitassat pillugit Siunnersuisoqatigiilluunniit suli eqqartoneqarsimanngilaq.

 

Royal Greenland A/S-ip suliffissuaatiminik peqassutsimut naleqqussaasariaqarnera pisariaqavis­soq upernaaq inatsisartuni akuerineqarpoq ukiunilu tulliuttuni tallimani 270 mio koruunit pallillugit aningaasaliiffigineqarluni. Atortutigulli killutitigullu naleqqussaaneq aallartisarneqari­araluartoa suliassaq annertooq siulleq allanngortitsivisginiarleqalereerpoq. Qasigiannguani suliffisuup 38,3 mio koruunit atorlugit nutaamik taarserneqarnissaanik pilersarut inatsisartut akuersinerminnut toqqammavigisimasaat, piviusunngortinneqassaguni fabrikkitaannaa 50 mio koruuninik akeqassasoq Royal Greenland-imit kommunimut oqaatigineqarsimavoq, taassumalu saniatigut sanaartorfissamut erngup aqqsiinissaq 10 mio koruuneqassangatinneqartoq naalakker­suisunit puigorneqarsimavoq. Inatsisartut aningaasaleeqataatinneqarnerat Royal Greenland-imut pisussaaffiliivoq asuli piumasaarsorluni allanngortiterisarnissanik nassataqartinnaveersaartaria­qartoq, tamanna naalakkersuisut ingerlatsivissuarmut apuuttariaqarpaat.

 

Puisit neqaannik kiisami nunanut allanut tunisassiulersinnaanermut ineriartortitsineq Nanortalim­mi ingerlanneqartussatut pilersaarutaasoq nangittumik 1998-imi aningaasaliiffiginiarneqarmat qujanaqaaq. Ukiummi arlaqaleqaat puiserpassuit pisarineqartartut tamakkiinerusumik atorneqar­nissaannik oqaluuserinnilluta. Ammit kisiisa pinnagit neqerpassuit orsumillu tunisassiaasinnaa­sut tigussaasumik suliniutegineqarlersut nunatsinnut iluaqutaalernissaat kiisami isumalluarnarto­qalerpoq nunamut tamarmut iluaqutaalersussatut. Taama miluumasunik imarmiunerusoq iluaquteqarneruniarnermi suliffiit nunami maani pigineqareersut, soorlu Arsuk Fishing, Sisimiut Food, Neqi A/S INUILI namminersorlutillu ingerlaniartut allat peqataatinneqarnerusariaqarput, soorlu aallartisarnerini aningaasliinertigut tuniniaaqatigiinertigullu.

 

Inuussutissarsiutinik tapersiisarnermi aningaasat atugassiissutigineqartartut qaffanneqarnissaan­nik naalakkersuisut siunnersuutertik attatiinnassagaat Inuit Ataqatigiit ilungersorluta inassuti­gerusupparput. Aningaasaliinerimmi taamaattut ungasinnerusoq isigalugu aningaasaliinerupput, suliffissanik isumatuunik pilersitsiniarnermi sakkussatsialaat. Pisariaqartitsineq annertummat 10 mio koruuninik qaffaaniarnerup annertunerunissaanut Inuit Ataqatigiit aningaasaqarnermut ataatsimiititami ilungersuuteqarniarpugut.

 


Suliffissanik ataavartunik pilersitsiniarnermi qitiusumit ingerlatsinerup sanngeeqqutaattut misilittakkavut annertoreeqaat. Taamaattumik kommunit peqataanerunissaminnut aningsatigut periarfissaqarnerunissaat siunertaralugu nuna tamakkerlugu akileraarutut ilaasa procentit pingasut tallimallu akornanni kommuninut agguaanneqartalernissaat suli periarfissatsialaammat naalakkersuisunit siornali misissorumaneqareersoq sumut killinnersoq apeqqutigeqqissavarput.  Kommune-t qanimut pissutsinik ilisimaarinninnertik atorlugu aningaasatigut periar­fissaqaraanga­mik naammassisinnaasaat amerlanertigut tutsuviginarnerupput, qitiusumik ingerlanniarneqartara­luartuniit. Tassungalu sanilliussassaqqippoq kommune-t akileraarutitigut qaffatsaaliuinissaannut Naalakkersuisut ukiumut 5 mio. koruuninik tapiissuteqalersaarlutik aningaasaliinissamut siunnersuu­taat. Oqarutta kommune-t nunatsinni 18-sut ilaat 15-it taakkunannga ikior­serneqassa­sut, kommune-p ataatsip ukiumut pissarsiassai agguaqatigiissitsi­nikkut 300.000 koruunut qaangilaaginnarlugit amerlassuseqarput. Taama Naalakkersuisut siunnersuuteqarnertik Kommune-t kattuffiannut oqaloqatigin­nissutigereersimaneraat paaserusunnarpoq. Taamami kuseriarnikkaartumik tunioraaneq nipaallisaatinik iisartagartortitsinermut assinguneruvoq, taama iliornikkummi katsorsartarialik iluarsineqarneq ajorpoq. KANUKOKA-p ilaa­sortani sinnerlugit isumaqatiginninniartarnerni sanngiissutsi qimattariaqa­lerpaa illuatungerigaluarutsiguluunniit taama oqaatigisariaqarparput. Kommune-nummi tapiissutaasartut ilarpassui naatsorsorneqarsi­mapput pissut­sit ukiut qulit matuma siorna atuuttut toqqammavigalugit. Aammalu KANUKOKA-p ingerlanneqarneranut kommune-t akiliutigisartakkamik nalingannut pissar­sisarnerlutik nalilertariaqalerpaat.

 

Ineqarnermut akit qaffatsaaliorniarlugit ukiumut tapiissutaasartut ilumut pisariaqartuarsinnarput. Akinilli eqqortunik akilersuisitsisarnissamik naalakkersuisooqatigiit oqarluartaarutaannik tamanna naleqqutinngilaq. Ilumut sanaartornermi akit qaffasinnerujussuisa sorsuffiginissaat oqaa­siinnarmiikkunnaartariaqarpoq, inatsisartut tamarmik isumagaat, sanaartor­nermit akit ingasattajaartorujussuarmik qaffasitsinneqartut sanaartornermik ingerlataqartunit, tamannalu inatsisartut isumaat malillugu Naalakkersuisut aaqqiissuteqarniartariaqarput. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit sanaartorner­mik kvadratmeter-imut akigitinneqartup qaffasinnerpaaffilerneqarnis­saannut inassuteqaataannut partiit allat isumaat tusarusunnarpoq.

 


Innaallagissap kilowatt-simut akiata appartinneqarnissaanut siunnerfik ilalernaraluarluni, ilaqutariinnut qaammammut sunniutissaanik 50 koruunit missaaniittumut sanilliullugu landskasse-mut ukiumut 33 mio. koruuninik naleqarnera eqqarsarnartoqartikkatsigu ammaanermi Naalakkersuisut siulit­taasuata oqalugiaataanut atasumi oqallinnermi oqaatigereerparput. Sisimiu­ni qanittukkut pisimasoq eqqarsaatigalugu Nukissiorfiit immineertussaanerat mianerisariaqarpoq pingaartillugu Naalakkersuisut oqalunnerat Nukissiorfiit qanimut ilisimasatik najoqqutaralugit aserfallatsaaliinissamut nutarteri­sariaqarnernullu pisariaqartitaannik pissutsinik kusassaaniaan­narlutik naa­lakkersuisut akikillileriniassagunik tamanna uungaaraannaq isiginerusoq, Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Nukissiorfiit Namminersornerullutik Oqartus­sanut milliard-it pallillugit akiitsoqarput, taakkulu erniaanuinnaq 1998-mi akiliutissat 84 mio. koruuniupput landskasse-mit attartornermut taarsiullu­gu Nukissiorfiit aningaaserivinni erniakinnerusumik attartorsinnaanerat ammaanneqartariaqarpoq tamatumanili nunatsinni aningaaserivituanngortoq Grĝnlandsbanken sassartaarnerusariaqarpoq, inuussutissarsiutinik aallartit­siniartut ingerlataqareersullu taarsigassar­sigaangamik 17% angullugu ullu­mikkut ernianut akilersuisinneqartarput illuatungaatigullu ileqqaagaqarni­arutta taakku erniaqartinneqartarput allisitsiuserluni aatsaat takuneqar­sinnaasunik inatsisartut erniatigut tapersiinngippata ikiuutinngippata, aningaaserivik kisermaassisoq peqataa­nerusariaqarpoq.

 

Nukissiorfiillu nam­minneerlutik aserfallatsaaliinissamut nutaaliornissamullu aningaasassaqar­niarsarisut KNI-p orsussaarniarfiani solar-isisarput liter-imut allatulli kr. 1,98-lerlugu, uffa ukiumut 40 mio. liter-inik pisisarnermigut KNI-p orsussaarniarfianut napatitsisutut oqaatigine­qarsinnaasoq. Tamanna Naalak­kersuisut pissusissamisoortutut isiginerpaat? Inuit Ataqatigiit oqimaaqati­giinnerpaamik ingerlatsivinnut aaqqiisoqarsinnaanera misissoqquarput.

 

Meeqqat atuarfiini nuna tamakkerlugu qarasaasialersuinissamik taasaminnut naalakkersuisut ukiut tamaasa 5 mio. koruuninik aningaasaliilersaarnertik eqqarsaatigeqqinniarsimagaat paasillu­arsinnaavarput, tamakkunatigummi ma­linnaasariaqarnitta pingaassusia ilaleraluaraanniluunniit attaveqarnikkut aningaasaqarnikkullu kommune-t tamakkerlutik peqataasinnaannginnerat aamma­lu atuarfippassuit aserfallassimanerujussui atuartitsinermi atortussanik nalinginnaasunik amigaateqarnerujussuaq ilinniartitsisunillu amigaateqarneq isiginngitsuusaartariaqanngitsut Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

 

Inuulluarniutinik atuinerup akiorniarneranut katsorsaaviup Qaqiffiup immik­koortortaqalernissaa­nut isuma piviusunngortinneqassaguni avataanit aningaa­sannanniutitut ingerlanneqarani nunat­sinnit oqartussaaffigilernissaa isuma­liutigeqquarput aammalu ullumikkumut atorneqartoq Minesota-mik pineqartar­toq ilumut kisiat uissunneqassanersoq nalilersorneqaqquarput, atornerlui­nernulli akiuiniarnermi pingaarnerusoq suli tassaavoq suliffissaqartitsi­neq, illussaqar­neq aneersaakkullu nukittorsaqatigiinnermik uummarissaa­neq.

 

Nunanut allanut sammisunit suliap annertusiartortinneqarnerani kattuffiit pingaaruteqartut soorlu ICC aamma KNAPK qanimut peqatigineqartariaqartut isumaqarpugut, nunanullu allanut oqartussaanerup annertunerujartornera dansk-it naalakkersuisuinut ersarissumik pisussaaffinnik killilersuiffiusoq pisariaqarpoq pisariaqarfiatigut naalagaaffiup aningaasaleeqataaffigineru­sariaqagaa. Nunatsinni assartuinermi akit qaffasinnerujussuat inuussutis­sarsiutitigut piorsaaniar­nermut aporfiit annersaraat, tamatuminnga pissute­qarlutik nammineerlutik aallartinniaraluartut unittoortartillugit nunatta iluani niueqatigiinnerup nunanillu allanit eqqussuinerup killilersimaarnis­saa piviusunngornavianngimmata assartuinermi akiusut tapiissutaanngitsuti­gut ingerlatsilluarnikkulli appartinniartariaqarput tamannami aamma contai­ner-ilersorluni assartui­nissap atuutsinniarneqalernerani tusarnersumik ka­lerriunneqarnikooreerpoq.

 


Ammaanermi oqallinnermut atatillugu Naalakkersuisut nalunaarutigaat nuna­qarfinni tunisassior­fiit piorsaqqinniarlugit. Tamatumani periarfissat allat Royal Greenland A/S-imik isumaqatigiis­suteqarnerup saniatigut ammaffigil­luinnarlugit periuseqartoqassasoq Inuit Ataqatigiit kaammat­tuutigaat, aam­malu iluarsiiniarnerni nunaqarfinni kommune-nilu oqartussaasut qanimut pis­sutsinik ilisimasaqartut peqataatinneqarnerunissaat pissusissamisoortutut isumaqarfigaarput. Nunaqarfinnit nunaqarfinnullu assartuinerup allanngor­tinneqarneranut naalakkersuisooqatigiit nunaqarfiit akuttunerusumik tikin­neqartarnissaat siunnerfigiuarsinnaraat paasivarput, tamanna pissutsit a-jo­rnerulernerannik kinguneqanngitsoortussaanngilaq, kinguneqarnerlulereer­lunilumi.

 

Tunisassiornerlu eqqarsaatigalugit nunaqarfinni tunisassiorfinnik ullutsinnut naleqqunnerusunik atortulersornissaq kingunerinngitsoortus­saanngikkaa Inuit Ataqatigiit eqqaamaqquaat, soorlu qerititsivilersornerti­gut nillataartitsivilersornertigut sikuliorfilersuinertigullu. Ullumikkummi nutaatut aaqqissuussineq najoqqutaralugu nunarfiit ullut aqqanillit aqqaneq marlukkaarlugit aatsaat pajuttunit aallertunillu tikinneqartartussaapput.

 

Ullumikkut nunaqarfinni tunitsiviit amerlanerpaartaat tarajortikkanik tuni­sassiorsinnaanermut akuersissummik peqarput, sooq periarfissaq tamanna a­torniarneqanngila naalakkersuisut Royal Greenland A/S-imut isumaqatigiis­summik nutarterineranni tamanna eqqumaffigisariaqarpaat. Assersuutigalugumi Island-imi savalimmiunilu tunisassiat taamaattut tarajortikkat aalisakkat Europa-p kujataamiuinit piumaneqaqimmata atorluarneqarput nunami suliffis­saqartitsiviulluarlu­tik.

 

Naggataatigut nunatta namminersornerulernissaa eqqarsaatigalugu nunatsinni ilinniartitsinerit pingaartillugit oqaluutigalutik naalakkersuisut ilinni­artitaanermi ilinniartitsinermi annertusaanis­sanut pilersaaruteqannginnerat uparuartariaqarparput. Nunaqarfinni peqqinnissaqarfiup atuarti­taanerullu sulisussaaleqineri kisiisa eqqarsaatiginngilagut aammali nunaqavissut ullu­mikkornit sulisorineqarnerisa annertusarnissaat pissusissamisoortuuni­aralu­artoq pikkorissaaqqinnertigut annertusaqqinneqartariaqaraluartoq eqqarsaa­tigilluinnarparput.

 

Inunnik isumaginninnermi atugassarititaasut meeqqaniit utoqqarnut iluarsii­vigineqarnissaat pisariaqaqimmat ukiut marluk sulipallareerluni iluar­saaqqinnissamut ataatsimiititaliaq upernaaq isumaliutissiissumminik anner­tuumik saqqummiussaqarpoq inatsisartunit tunngaviusumik akuersaarneqartu­mik tamatumali malitsissaanik annertunerusumik naalakkersuisut suli pilersaaru­teqannginnerat ajuusaarnarpoq iluarsiivigineqarnissamik pisariaqartitsisut utoqqaat inuusuttut ilaqutariit meerallit innarluutillit suliffissaqanngit­sullu nukinginnartumik aaqqiivigini­arnerini kommune-ni oqartussat kattuf­fiillu peqataatinneqarnissat pingaaruteqarpoq suliassamili siuttuusariaqar­tut tassaapput naalakkersuisut inatsisartunit suliassinneqareersut.

 


Inatsisartuni ilaasortat oqaluuserisassami matumunnga atatillugu siunner­suutaat aningaasaqarner­mi ataatsimiititami peqataaffigissavagut paasilluar­sinnaallugit taamatullu oqaaseqarluta aningaa­sanut inatsisissami naalakker­suisoqarfiit ataasiakkaarlugit oqaaseqanngikkallarluta taama tamakkiineru­sumik oqaaseqarpugut inatsisissalli suliarinerani peqataanissatsinnut pi­areersarluar­simalluta peqataassagatta oqaatigiinnassallugu.  

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Pisarnittut assut soqutigalugu atuarsimavara 1998-mi inatsisartut aningaa­sanut inatsisissaannut Naalakkersuisut siunnersuutaat.

 

Naatsorsuutigisimagaluarpara aningaasanut politikkikkut oqilisaassikannin­nermik takusassaqas­sallunga, eqqarsaatigalugu inatsisartunut qinersinissa­mut qaammatit 18-iinnanngormata kisianni atuakkannik pakatsisilluinnarne­qarsimavunga tassa aningaasaqarnikkut politik-i akisussaassuse­qakannersoq maannakkut naalakkersuisoqatigiit takutissimasaat taarserneqarsimavoq siu­nerta­qanngitsumik aningaasanik "paggatsitsinermik". Siunertaqanngitsumik oqassalluni immaqa sakkortuallaalaaraluarpoq, kisianni tassani siunertaq erseqqippoq tulliani qinersinissaq qaamati­nik 18-nik sioqqullugu aningaasa­qarnikkut politik-imi taamarsuaq annertusaanikkut naalakker­suisut neriuuti­gisimagunarpaat, maannakkut naalakkersuisoqatigiinnut, innuttaasut nuan­narinnin­nerat iluarinninnerallu ima annertutigilersimassasoq qinigaaqqin­nissamut naatsorsuuteqassalluni.

 

Siornatigut oqaatigereernikuuara maannak­kut oqaatigeqqissavara, aningaasanik atuipilunnissaq ajornanngittaqaaq, taavalu aningaasassaqanngikkaanni taarsigassarsineq ajornarneq ajorpoq, kisianni piffissakkut sukkulluunniit akiligassat takkukkumaarput. Maannak­kullu iliuu­seriniarne­qartoq kingulissatta nuannarissanngilaat, tassami t­aakku tassaap­put uagut soraarninngorutta inuiaqatigiinnilu pilersorneqa­lerutta akiligas­sanik akiliisariaqarumaartut. Aningaasanik atuiner­put an­nertusiartortillugu kingulissagut kiffaanngissutsikkut periarfissakilliga­luttuinnar-tussaassap­put suliniutinik nutaanik aallartitsisinnaanissaq pak­kersimaarneqartuas­saaq, piisaaru­titta akilersornerinit, ilumut taamaasior­tuaannarsinnaanerpu­gut?

 

Ukiuni 18-ini namminersornerunitsinni takusinnaavarput isertitatsinnit a­merlanerungaartunit aningaasartuuteqartarsimasugut taamaattumik nunanit allanit taarsigassarsiortortariaqarsimavu­gut, isornartoqanngilaq taarsigas­sarsissagaanni aamma aningaasanik amerlasuunik taarsigassarsi­at inuiaqati­giit siumukarnissaannut ineriartornissaannulluunniit atorneqarpata, tassa siunissami aningaasarsiornikkut tunngavissiuunneqassappata tassa aningaasa­liissuteqarnikkut.

 

Kisianni aningaasat atorneqarpata, atuineq annertusini­aannarlugu taava sumilluunniit pilersitsi­nermik kinguneqassanngilaq angu­sarli tassatuaassalluni sivikitsumik nuannaarneq taavalu regning takkukku­maarpoq tassami aningaasarsiat akilerneqartussaapput, ernialerlugit sulilu aamma qalleqqiummik ernialerlugit.

 


Ingerlatsinermut sanaartornermullu aningaasartuutissanut, tassa DAO-mik taaneqar­tunik, missingersuutinik sinneqartooruteqarsimavugut. taama oqaa­ti­gineqarpoq, allaammi amerlasuunik sinneqartooruteqarsimalluta taamaattu­mik maannakkut amerlasuunik atuinissaq isornaatissa­qanngilaq, naalakkersuisut oqarput. Kisianni pissutsit piviusut silarsuaat qanoq isikkoqarpa? Inger­latsinermut sanaartornermullu aningaasartuutissani taama sinneqartoorute­qartiginermut patsisaaginnarpoq sulliviit Namminersornerullutik Oqartussat 100%-mik pigi­neqartut ilaat landkasse-mut utertillugit akiliisimammata, illuatungiinilli sulliviit Namminersornerullutik oqartussanit pigineqartut minnerpaamik taakkua amerlaqataannik nunanit allanit taarsigassarsip­put.

 

Taava oqarto­qarsinnaava inuiaqatigiit pisuunngornerusut, naamerluinnaq. Kasse-miit kas­se-mut allamut nuussisoqaannarpoq, kisianni taakku aningaasa­nut inatsisis­samik takussaajunnaarput imaanngilarlu utertillugit akilerne­qartussaanngit­sut.

 

Inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut inissisimanerat piviusoq takusinnaajumal­lugu kissaatigissavara Naalakkersuisut nassuiaateqassasut akiitsut tamar­miusut Namminersornerullutik Oqartussanit akuuffigineqartut pillugit tassa landskasse-mi sullivimmi ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit ingerlanne­qartuni - A/S-nik Namminersornerullutik Oqartussat 100%-mik pigineqartuni tamani selskab-inilu allani tamani Namminersornerullutik Oqartussanit an­nerusukkut oqartussaaffigine­qartuni. Nassuiaat taanna imaqassaq ukiuni kin­gullerni tallimani aningaasat kisitsisitaannik paasissutissatut pisariaqar­titanik, kiisalu ullumikkut sumut killinnitsinnik paasissutissanik.

 

Naalakkersuisunut imaannarsuaq pisariussagunanngilaq taamatut nalunaarusi­or­nissaq taamaattu­mik kissaatiginassaaq aningaasanut inatsisissap matuma aappassaaneernissa sioqqutingaatsiarlu­gu nassuiaasup taassuma pissarsiari­nissaa. Siornatigut Inatsisartut aningaa­sanut inatsisissaannut siunnersuu­tinut aamma inatsisar­tut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuuti­nut ata­tillugu oqallinnermi uparuartortarsimavakka - kisitsisit takussanngitsut - matumalu siuliini pineqartoq taamaattunut assersuutis­saalluarpoq.

 

Taamaat­tormi ukiut ingerlaneranni kisitsisit toqqoqqasut taa­maattut arlaqartut saqqumisunngor­tittarsimavakka uumalu nassuiaatissatut kissaatigisama aamma takussaanngitsut takussaasunn­gortissinnaassavai kisi­anni kisitsisit tamakku toqqortaasariaqanngikkaluarput saqqumiuarta-riaqara­luarlutillu.

 


Naalakkersuisooqatigiit ukua siuliisa nalaanni taamanikkullu naalakkersui­sunut siulittaasup nalaani nalunaarutigineqarpoq Namminersornerullutik O­qartussat ukiut tallimat ingerla­neranni allaffissornikkut konto-ni sipaaru­teqarnissaq tamanna qanoq ingerlanersoq tusarsimanngisaan­narparput, pissu­taanerpoq iluatsissimanngimmat. Taamaakkaluartoq isuma ajunngilluinnarpoq taamaattumillu sakkortuumik kaammattuutigissavara maannakkummi taamatut suliniuteqarto­qaqqinnissaa pasitsaassimanarpoq allaffeqarfik alligaluttuin­nartoq tassungalu peqatigitillugu malunnarluni atorfiit piukkunnartunik inuttassaaleqissunneqartut tassami pisariaqarsimammat 5 mio. kor­uuninik

 

konto 20.10.16-mi immikkoortitsinissaq sulisussarsiornermut atugassanik. Eqqarsaatigisaria­qannginnerluni sulisut ikilinissaat aappaatigullu suliso­oreersut pitsaanerusumik akissarsiaqarti­lerlugit, tamanna eqqaavara tjene­stemand-eqarneq pillugu issannguaq oqallinnitsinnut atatillugu. Taamatut nalinginnaasumik oqaaseqareerlunga missingersuutinut ilanngussatut nassiun­neqarsi­masut ataasiakkaat oqaaseqarfigissavakka.

 

Missingersuutinut ilanngussanut 98´mik naggatilinnut tassa missingersuuti­nut aaqqiissutit tamanut tunngatillugu oqassaanga akuersaarnartinnginnakku taakku allassimanerat piumasaralu­gulu maannangaaq ilanngunneqarnissaat pi­lersaarutigineqartutut inatsisartut 1998-imi ilassutitut aningaasaliissuti­tut inatsisissaannut nr. 1-mut utaqqinnagit. Konto 10.01.04-mut tunngatil­lugu tassa oqaatsinut allattoqarfik oqaatigissavara tamanna isumassarsia­lattut isigigakku taamaattorli paarlattua aamma isiginiartariaqartutut isu­maqarfigalugu tassa nunatsinni aamma qallunaatuin­naq oqaaseqartoqarmat tas­sanilu tikisitat kisiisa eqqarsaatiginngilakka.

 

Konto-mut pingaarnermut 10.13-mut tassa inuussutissarsiorneq tassunga tunngatillugu anguniak­katut o­qaatigineqartut iluarinartilluinnarpakka, nuannaarutigaaralu suliniutissat maanna piffissa­lersorneqarsimammata pingaartumik assigiimmik akeqartitsineq eqqarsaatigalugu kisianni kissaatigaara iliuusissamik pilersaarutit nassui­aatit taamatullu aalajangiinermi tunngaviusut tamarmik Inatsisartunut in­gerlatinneqassasut taakkumi tassaammata nunatsinni pisortat aalajangiisar­tut tassaallutillu naalakkersuisut.

 

Taakkumi tassaanngimmata inatsisartut inatsisartunit atorfinitsitat inatsisartut aalajangiinermik­kut suliassiis­sutaannik isumaginnittussat. Immikkoorut taanna naalakkersuisunit puigorne­qaqqajaasarpoq. Konto 10.13.13 tassa aktie-nik pisineq isumaqarfigaara  anin­gaasanut inatsisis­samik matumani suliniutit isumatuut ajoraluartumik ikippallaartut ilaattut matumani aningaasa­liissuteqartoqarpoq kingusinneru­sukkut ilua­naaruteqarfiginissaa anguniarlugu taamaattumik assut taperser­sornartippara.

 

Konto 10.14.01-mut tassa nunanut allanut tunngasunut allaf­fik, allaffissor­neq tunngatillugu ujartorpara allaffissornermut aningaasa­liissutit sorpia­mut atorneqarnissaat, aningaasarpassuupput taamaattumik konto­-ni nalingin­naasuni erseqqinnerusumik takussutissaqarsimanissaa kis­saatiginaralu­arpoq, suliniutissamut taaneqartumut naleqqiussinissaq pingaaruteqassammat taamatut aamma oqaatigisariaqarput 01 kontut allat tamarmik - allaffissornermut tunngasut.

 


Konto 20.05-mut tunngasumik tassa tapiissutit ataatsimoortumillu tapiissutinut tunngatillugu nuannaarutigaara missingersersuutinut ilanngussat taamatut inissitsiterneqarsimammata tunnga­vigisat assigiinngitsut allallugit. Taamaattoq amigaatigaara konto 20-05-28-mi inuttaasut katitigaanerisa aningaasaqarniarnerullu ineriartornerinut iluarsiissutit siunertap suunera erseqqin­nerusumik nassuiarneqarnissaa, tassa siunertap suunerata erseqqinnerusumik nassuiarneqarnis­saa.

 

Konto 20.10.33-mut tunngatillugu tassa qitiusumik iluarsaassinerit, tassunga tunngatillugu isumaqarpunga silatusaarnerusoq aserfallatsaaliinermut ajornartorsiut imaannaanngeqisoq qanoq iluuseqarfigineqalermat, soorlu allanut tunngatillugu siornatigut pinaveersaartitsineq katsorsaa­nermik pingaarnerungaarpoq.

 

Aamma ataatsimoortumik tapiissutinut iluarsaassinermullu tunngatillugu isumaqarpunga ajunngitsoq Naalakkersuisut Siulittaasuat Danmarkimukassappat, tappavani Naalakkersuisut oqaloqatigiartorlugit  tapiissuteqaqqinnissaq pillugu. Folketingimut qineqqusaarnermut atatillugu oqaatigaara siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pinngitsoorsinnaagunanngikkipput ataatsimoortumik tapiissutip annertussusiisa oqaluuserinissaat, tassami ukiut marlussunnguit qaangiuppata iluarsagassat assigiinngitsut amerlasoorpassuit annertuullu takkuttussaammata, tassanili eqqarsaatigiinnanngilara konto 20.10.33-miittut sumut atorneqarsinnaanerat aammat­taarli eqqarsaatigalugit innaallagissiorfiit, inissiarsuit il.il.. Kisianni aningaasanik qinnuulooqqin­nissaq tulluanngilaq, aamma aningaasaqarnikkut "ingerlalluartiginermik" aamma akileraarutip procentiata qaffattariaqqinnginnerannut oqallinnermik.

 

Konto 20.10.34-mut tunngasumik tassa inuussutissarsiornermik siuarsaaneq, tassunga tunngatil­lugu aningaasartai ikippallaarujussuartutut isumaqarfigaakka, ilaatigut eqqarsaatigalugu tassaam­mat nunatta siunissami aningaasaqarnikkut piginnaassuseqarnissaanut aallaaviusussaq " paggat­sitsisoqassappat" taamaasiortoqartariaqarpoq inuussutissarsiutitigut  aaqqissuussinerit isumatuut piorsarnerisigut soorlu tunisassiorfiit, aamma takornariartitsinermut tunngasut, tassa hotellit, sarfamut akiulitaasa apparnerisigut.

 

Konto 22.01.10-mut tunngasumik tassa isumakkeerinniinnartarnerit aamma taamatut isumakke­erinninneq ataatsimut siornatigut arlaleriaqalunga oqartarnittut oqaannassaanga - assut pitsaann­gitutut isumaqarfigigakku inuiaqatigiinnut unneqqarissumik akiligassanik akilersuisut unneq­qarinngitsut akiuliuttariaqartarmatigit. Assersuutit siornatigut taareernikuuvakka - soraarnerussu­tisiallit akisussaassutsimik misigisimalluarlutik sipaaqqissaartariaqartarmata inuuniarnertik ajornartorsiuteqartunngorlugu, nukillaarnanngitsoornavianngilarmi takullugit illorisimaarnissa­mut atortussanik sanilimi eqqussuiuarnerat imigassamillu atornerluineq akiligassat kingulliutillu­git.  Tassunga tunngatillugu ujartorpakka suliniutit inuttaasut akisussaassuseqarnerusumik pissuseqarnernerulernissaannut kaammattuutaasut oqareernittummi pinaveersaartitsineq pitsaa­nerpaammat.


Konto 60.01.01-mut tunngasumik tassa Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik allaffissornermut tunngatillugu missingersuutinut ilanngussani takussutissaqartinngilara sooq qaffariarneq taama annertuginersoq, taamaattumillu kissaatigaara erseqqinnerusumik nassuiaaso­qarnissaa.

 

Konto-mut pingaarnermut 60.12-mut tunngasumik tassa najukkani peqqinnissaqarfiit kigutigis­saaneq ulluni makkunani sinerissamiinnaanngitsoq aammattaarli Nuummi pissutsit eqqarsaatiga­lugit isumaqarpunga immikkoortoq taanna aningaasaliinissatiguttaaq salliutitanut ilaatinneqar­tariaqartoq.

 

Naggataatigut kissaatigissavara suliassaqarfimmi 70-mi tassa Inuussutissarsiornermut, Angallan­nermut Pilersuinermullu Pisortaqarfik oqaasertaliussami nr. 4-mi taaneqartup tassa sullissinerit pillugit killiliusatut isumaqatigiissuteqartoqarneq, taassumap erseqqinnerusumik nassuiarneqar­nissaa  kissaatigaara, isummerfigisassammi suunera paaserusunnartarpoq.

 

Naggataatigut minnerunngitsumilli iluarinanngilluinnartutut isigaara Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaatut siunnersuummik saqqummiussinerminni saqqummiussissummi allakkiami oqaatigimmassut siunnersuummi saqqummiunneqartoq tassaanngivissoq Naalakker­suisut politikkiat. Naalakkersuisut qanoq-una isumaqartut?

 

Aningaasanut Inatsisissaq pingasoriarlugu oqaluuserineqartussaavoq unalu siullermeerinninneq asuli saqqummiussissuusaarutaaginnarunarpoq, tassami nalunaarutigineqarmat ima annertutigi­sumik allannguuteqassasoq allaat oqartoqarsinnaallu Aningaasanut Inatsisissamut siunnersuute­qassasoq nutaamik. Taamaattumik Inatsisartunut inassutigissavara piumasareqqullugu Naalak­kersuisut qanoq isumaqarnertik paasippassut taava Aningaasanut Inatsisissamut siunnersuut allanngortitigaq nutaaq aammaarluni siullermeerlugu oqaluuserineqassasoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup saqqummiussinermini aallaqqaataani 1998-mi aammalu 1999-mut aningaasartuutissat malunnartumik appartinniarlugit kiisalu ukiut missingersuusiorfiu­sut sapinngisamik piaarnerpaamik sinneqartoorfiginissaat qulakkeerniarlugu aningaasaqarnikkut sukaterinissaq  pisariaqartissinnarlugu 1998-mut Aningaasanut Inatsisissaq eqqartuliinnarlugu aningaasatigut ingerlatsinerup qasukkaallanneqarnissaa eqqartulereerpaa, taamaattumik pisaria­qarluinnarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititalimi minnerunngitsumik Inatsisartuni sulinermi nunatta aningaasaqarnikkut ingerlanneqarnerata patajaatsumik tatiginartumillu  ingerlanneqarnis­saa eqqumaffigissallugu.

 


Kiisalu pisariaqarluinnarnerpaanut salliutinneqartariaqartunullu ilaaluinnartariaqartut tassaapput inuit nunatsinni aningaasarli sinnattorineqanngikkallarmat nunami maani ilaatigut inuuniarfigis­sallugu peqqarneeqqisumi napatitsisuusut , taakku tulleriiaarinermi sutigut tamatigut salliutinne­qarnissaat maannakkut kinguaattoorutigeqisarput anguniartariaqarpoq iluarsillugulugu, tassalu ullutsinni nutaanngorsagaasuni ineriartornermilillu sukkaqisumik nalaanneqarfitsinni inuussutis­sarsiutitigut namminersortut ingerlataatigut  periarfissani pitsanngorsaanikkut. Assersuutigalugu aalisariutitigut piorsaanikkut nunaqarfinni tunisassiorfiit naleqqussarlugit piorsarnerisigut, pisiniarfiutillit allallu namminersorlutik ingerlatallit pisortat ingerlataannik unammillerneqarun­naarnerisigut, allarpaasuartigullu taagorneqarsinnaagaluartutigut piorsaanikkut. Naatsumik oqaatigalugu namminersortunit ingerlanneqarsinnaasut taakkuninnga ingerlanneqarlik, pisortat ingerlataannik unammillerneqanngitsumik inuiaqatigiinimi suliassarpassuit pisussaaffiillu ilaat ullumikkut namminersortuni ingerlanneqareerput, taamaattumik namminersortut ingerlassinnaa­saat taakkuninnga ingerlanneqarniarlik.

 

Taamaaliornikkummi pisortat ingerlataasa ingerlatsinermut allarpassuarnullu aningaasartuutis­saralui inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartunut ajunnginnerusumik atorneqalersinnaanerat anguneqarsinnaassammat, allanullu pisariaqartinneqartunut nunatta karsia taamaalilluni nukissa­qarnerulissagaluarmat.

 

Ilaqutariit ataasiakkaat ineqarnikkut naammaginartumik atugassaqarnissaat  ilaatigut naalakker­suisunit qulakkeerniarneqartoq saqqummiussinermi eqqaaneqarpoq. Siunertap ajunngissusia.

Tassami Inatsisartut upernaaq ataatsimiinnerminni ilaatigut Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnis­samut Ataatsimiititaliarsuup  isumaliutissiissutaa saqqummiunneqarpoq, ilaatigullu ineqarnermut tapiissarnermi aningaasarsianut killissaritinneqartut 128 tusinde-it koruuniusut qaffanneqarnis­saat pisariaqartinneqartoq takusinnaavarput, taamaattumik Aningaasanut Inatsisissap suliarine­qarnerani aammalu ilaqutariit ataasiakkaat ineqarnikkut naammaginartumik atugassaqassappata, ineqarnermut tapiissutit 1998-mi   qaffaanissaq  piareersimaffigineqartariaqartoq Kattusseqatigiit  kaammattuutigissavarput, tassami naluneqanngitsutut ilaqutariippassuit ineqarnermut ilaatigut nammineq pisuussutiginngikkaluarlugu ineqarnermut akiligassaminnut malinnaasinnaajunnarsi­masut amerlaqaat, aammalu inigisaminniit anisitaasartut anisitaasussallu ikinngeqaat, taamaattu­mik pisariaqarpoq taassuma tungaa sillimaffigissallugu, minnerunngitsumillu pingaartumik boligstĝtte aqqutigalugu illutaarsimasut, assigiinngitsutigullu ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu akiligassanik kinguaattoooruteqarsimasut, akiligassanut malinnaaqqissinnaanerat anguniarlugu pillaammik ernialiisarnerup atorunnaarsinneqarnissaata eqqartoqqinneqarnissaa Kattusseqatigiin­niit ilanngullugu kaammatuutigissavara.

 


Royal Greenland-mi naleqqussaanermut ilanngullugu nunaqarfinni tunisassiorfiit ataatsimut isigalugu maannamut ajorluinnartumik ingerlanneqartut - ilaatigullu tunissassiorsinnaanermut periarfissaqartut pitsaanerusumik atorneqarlernissaat anguniarlugu pitsanngorsaasoqartariaqar­poq, tamakkuuppummi ilaatigut suliffissaaleqnermik millisitsiniarnermut aningaasaqarnerullu pitsaanerulersinneqarnissaanut aqqutissat, taamaattumik suliffissaqartitsiniarnermut iluaqutaa­sussanik 61 mio koruuninik aningaasaliiniarneq Kattusseqatigiinniit isumaqatigilluinnarpara.

 

Qasigiannguani Qeqertarsuarmilu raajanik tunisassiornerup pitsanngorsaavigineqarnissaat pisariaqarluinnarput, minnerunngitsumik kommunini taakkunani aalisartut, sulisartullu ukiorpas­suarni taamatut inuussutissarsiuteqartut ingerlaqqinnissaat eqqarsaatigalugu, minnerunngitsumik kommunini taakkunani aalisartut sulisartullu ukiorpassuarni taamatut inuussutissarsiuteqartut ingerlaqqinnissaat eqqarsaatigalugu, taamaattumik Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavara kommunit pineqartut paaseqatigalugit suliassat ingerlanneqarnissaat qulakkeerniaqqullugit.

 

Nanortalimmi tunisassiassanik ineriartortisinerup 1998 -mi ingerlateqqinneqarnissaa Kattusseqa­tigiinniit pissusissamisoortutut isigaara, tassungalu tunngatillugu soqutiginassaaq paasissallugu suliniutit sumut killinnersut, tassami 1997.-mi 4 mio-nit maannalu 1998-mi 10 mio-nit eqqartor­neqarmata.

 

Kiisalu kalaaliminernik tunisassiat ineriartortinneqarnissaat aammalu siusinnerusukkut Inatsisar­tuni oqallittarnerit tunngavigalugit kommunini allani, minnerunngitsumik nunaqarfinni taamatut ineriartortitsinissap aallartisarneqarnissaa ilanngullugu kaammattuutigissavarput, tassami nunaqarfinni tunisassiorfippassuit ilaatigut suliffissaqartitsisinnaagaluartut atorneqaratik ima­luunniit amigartumik atorneqarlutik ingerlapalaarput uningaallutilluunniit inuiaqatigiinnut akisoqisumik.

 

Sanaartornermut tunngatillugu Inatsisartut qinersivimmi matumani atuuttumi ukiut tamaasa  Aningaasanut Inatsisissap suliarineqarnerani sanaartornermut tunngasut kinguaattoorutit ilaasor­tanit maalaarutigineqartuarput aammalu Naalakkersuisut  piumaffigineqartuarput taamatut kinguaattoortoqartarnerup iluarsineqarnissaa suliniutigineartariaqartoq, kisiannili ajornartorsiut  ukiut tamaasa uteqattaartuarpoq. Naalakkersuisut Inatsisartut suliakkiissutaat soqutigisimannge­qineramikkit imaluunniit suliassap taassuma iluarsinissaa sapersimaneramikku? Taamattumik tupinnanngitsumik sanaartugassanulluunniit sillimmatissanik immikkoortitsisoqassaarpoq. Aammalu sanaartornermut tunngatillugu akikillisaaneq eqqartorneqartuarpoq, pingaartumik sanaartornermi atortussanik assartuinermut akit qaffasinnerat ilanngulllgu eqqartorneqartarluni, taamaattumik nunatsinni sanaartornermi soqutiginarluinnartoq ukiorli februari-mi ilaatigut Ineqarnermut Naalakkersuisup peqataaffigisaanik atoqqaartitsinermi takutinneqartoq, tassalu Narsarsuarmi SIKU-blokkimik taallugu nunatsinni illulioriaaseq nutaaq nunatta pisuussutai atorlugit sananeqarsimasoq, sanaartornermilu qularnanngilluinnartumik siunissami akikillisaataa­sinnaasoq Naalakkersuisut tungaaniit qanoq iliuuseqarfigineqarniarnersoq ilanngullugu paaseru­suppara.

 


Kommunit aningaasaqarnikkut suliffissaqartitsiniarnikkullu ajornartorsiuteqartut soorlu Kangaat­siap kommunianut tungaatillugu naalakkersuinikkut immikkut ittumik qanoq iliuuseqarsinnaaneq eqqartorneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit piumasarissavara, tassami naluneqanngitsutut Kangaatsiap kommunia piffissami sivisuumi aningaasatigut annertuumik ajornartorsiuteqarpoq, tamannalu tunngavigalugu aasap ingerlanerani kommuni pineqartoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut ; Namminersornerullutik Oqartussanut akiligassat erniaasalu piffissami aalajangersimami unitsinneqarallarsinnaanerat pillugu qinnuteqaateqarsimavoq kisiannili tamatuminnga itigartinneqarsimalluni. Allakkatigut saaffiginnissutit paasinarluartunik tunngavi­lersuutitallit pigineqareerput, taamaattumik Inatsisartut Naalakkersuisullu aammalu Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliaq ilungersortumik qinnuigissavakka suliap qaqinneqaqqinnissaa, nalilersuileqaqqinnissaalu suliniutigeqqullugit.

 

Kommuni pineqartoq aningaasatigut ajornartorsiornerani sanaartornermut atatillugu, minnerunn­gitsumillu peqqinnissaqarnermut tunngatillugu Iginniarfimmi imeqarniarnerup ukiorpassuarni ajornartoriutaanerata piaartumik qaangierneqarnissaa siunertaralugu, sanaartugassat Iginniarfim­mi siuartinneqarnissaat  ilanngullugu kattusseqatigiinnit nalilersorqqinneqarnissaa piumasarissa­vara.

 

Kiisalu meeqqat inuusuttut, utoqqaat allallu sungiffimmi sammisassaqartinneqarnissaat eqqarsaa­tigalugu Kangaatsiap kommuniani aamma tamatumuunakkut ajornartorsiuteqarpoq annertuumik, taamaattumik kommunimit kissaatigineqartuartup, tassalu Minihalitaarnissap aningaasanut inatsisisssamut siunnersuummit peerneqarsimanerata nassuiaateqarfigineqarnissaa piumasaraara, tassami siusinnerusukkut ilaatigut eqartorneqartarmat tipserluni eqquiniaanermi aningaasat nunatsinnit pissarsiarineqartartut ilaannit, taamatut pilersitsiniarnermi atorneqarsin­naanerat piriarfissaqartinneqartoq, taamaattumik paaserusunnarpoq suliap taassuma sumut killinnera.

 

Aasimmiaasit oqararaagut meeqqat inuusuttullu siunissaraagut, kisiannili aningaasartai tikikkaa­gatsigit oqaatsit taakkua puigorluinnarneqartarput, tassani ulluinnarni meeqqat "suliffii" tassalu atuarfiit illoqarfinni nunaqarfinnilu annertoorujussuarmik iluarsaanneqarnis­saminnut pisariaqar­titseqisut meeqqanut ajunngitsumik pitsaasumillu ineriartorfiullutillu angusaqarfiussappata, inatsisartuni aalajangertariaqalerpugut ajornartorsiutit tamakku ukiuni aalajangersimasuni, assersuutigalugu ukiuni tallimani tamaasa iluarsillugit suliarisariaqartut, tassami imaaliallaannaq timmisartoqarfinnut 1,5 milliard-it ukiuni tallimani atorneqarsinnaap­pata aamma atuarfeqarfinnut taamatut aningaasaliinissaq, siunissami aningaasaliinerussaaq pitsaasoq.

 


Inuusuttortavut piumaffigaagut ilinniagaqassasut aammami tamanna ajunngitsumik siunertaqar­poq, kisianni ilinniartut ilinniarnerminnik taamaatitsiinnartartut suli amerlavallaa­qaat, tamannalu qularnanngitsumik nassuiaatissaqarpoq, soorlu ilinniartut ineqarnerannut tunngasunik, ilinniar­tuunersiutit ukiuni kingullerni arfinilinni nikisinngitsoorneqarsimaneran­nik allanillu taamaattu­mik kattusseqatigiinniit sakkortuumik piumasaqaatigissavara, ilinniartut atugaasa ineqarnikkut aningaasatigullu pitsanngorsaavigineqarnissaat piaartumik iluarsiivigine­qartariaqartoq.

 

Kuuffiit taarsersorneqarnerat pisariaqarluinnartoq ilaatigut qujanartumik ingerlanneqaleruttor­poq, kisianni suliami kikkut nakkutilliisuuppat? tassami assersuutigalugu Ilulissani aningaasat tamatumunnga atorneqassapput 3,1 mio. kr.-nit. Aasallu ingerlanerani assaanerujussuaq ingerlan­neqarpoq, aammalu kuuffiit taarsigassat taarsersorneqarput, tassa kuuffiit erngup aqqutaasa eqqaaniittut, tamanna ajunngilaq kisianni tusaleriallaripput; kuuffiinngooq taarsersorsinnarlugit matoorneqaqqissapput soorunami tamanna pissusissamisuussaaq, kisianni aamma aappaagu taamatorpiaq taakkorpiaat piffinni taakkunani assanneqaqqissapput, tassagooq erngup aqqutai taarsersorneqarssammata, akitsorsaat tassami aningaasarpassuit allanut aamma pisariaqartitanut atorneqartussaagaluit, taamaasillutik atornerlunneqassapput, soormi ataasiaannarluni assaanermi taarsersugassat ataatsikkut taarserneqanngillat.

 

Sipaarniarneq aningaasallu atorluarneqarnissaat eqqarsaatigalugu taamatut atuipilunneq akuer­saarneqarsinnaanngilaq, pissutsillu taamaattut iluarsineqartariaqartut Naalakkersuisut isumagi­sariaqarpaat.

 

Kommunini sunalunniit Naalakkersuisumit neriorsorneqarsimaguni, soorunami aningaasanut tunngasunik pilersaarusionermi, taamatut neriorsorneqarsimaneq ilanngullugu sillimaffigisar­paa, taamaappoq Ilulissat kommuniat 1998-imut aningaasatigut missingersuusiornermini aamma taamaaliorsimasoq, tassa Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersui­sup upernaap ilaatigut Ilulissaniinnermini, Umiartornermut ilinniarfiup Paamiunut nuunneqarnis­saanut atatillugu Ilulissat kommuniat neriorsormagu; taamatut nuussinermut taarsiullugu Ilulissani maannakkut ajornartorsiutaaqisup, tassalu ilinniartut inissaqartinniarneqarnerisa iluarsiivigineqarnissaat, kollegieliortitsinikkut qaangerneqassasoq neriorsuutigimmagu, taamaat­tumi maanna paaserusunnarpoq neriorsuineq taanna sumut pisimanersoq.

 

Qujanartumik Ilimanap tunisassiorfeqalernissaa siunniunneqarpoq, Naalakkersuisunullu kaam­mattuutigissavara, nunaqarfimmi suliffissaqartitsineq siunertaralugu pilersinniakkap tunitsiviin­nartut atorneqannginnissaa anguniaqqullugu, tassami minnerpaamik qullukkerivit­tariaqarpoq.

 

Ilageeqarnermut tunngatillugu kattusseqatigiinnit assut pakatsivunga 1998-imut aningaasanut inatsisissap siunnersuutigineqarnerani ilageeqarnermut aningaasaliissutinut tunngasut ataatsimut katinneranni 1997-imut naleqqiullugu aningaasaliissutit 1 mio. kr.-nit missaanni ikileriarsimam­mata, inatsisartuni ilageeqarneq pillugu oqallikkaangata ilaasortat amerlanerit ilageeqarnerup pitsaanerusumik ajunnginerusumillu ingerlanneqarnissaa isumaqataaffigineqar­tartoq, taamaattu­mik oqaluuserisat tapersersukutsooriarlugit illuatungaanullusooq saakkaanni tamarmik puigorne­qartarnerat qaangerneqartariaqarpoq.

 


Nunaqarfinni helikopterinut mittarfiit ukioq 2002-mi tamarmik piorsarneqarsimassasut siunniun­neqarpoq. Taakkununngalu tunngatillugu Akunnaami Niaqornaarsummilu helistop-it inuusuttut arsaattarfiiniittut ilanngullugit iluarsiivigineqarnissaat kaammattuutigissarvarput, aammalu taamatut helikopterinut mittarfeqarnermi, amerlanertigut ukiukkuunerusoq, tassa avannaa sikusartoq eqqarsaatigalugu ingerlanneqartarpoq, taamaattumik illut helikopterinut mittarfiit eqqaaniittussat, utaqqisarfiit nassatanullu inissiisarfiit pisariaqartinneqarmata ilanngullugu eqqarsaatitsissutigissavara.

 

Kiisalu ilanngullugu piumasarissavara Danmark-imut peqqissariartinneqartartut, pingaartumik ilaatigut napparsimasut ukiuni arlalinni Danmark-imiittariaqartartut atugarisaasa mis­issuiffigine­qarnissaat, aningaasatigut ilaqutariinnut napparsimasumullu qanoq sunniuteqartar­nersoq paasini­aqqullugu, tassami qularnanngilluinnarmat taakkunani pisariaqartitsineq annertoqisoq, tamannalu ilaatigut uanga nammineerlunga aasap ilaatigut napparsimasunik Kĝbenhavnimi kalaallit uninngasunik ataatsimiistitsininni paasisimavara. Pissutsimmi ilaatigut ajorluinnarput, napparsi­masunullu akuersaaruminaallutik.

 

Naggataatigut Naalakkersuisunut eqqaasitsissutigissavara apeqqutigissallugulu, inatsisartuni siusinnerusukkut oqaluuserisassatut siunnersuutigisimasama ilaat tassa Naalakkersuisunit qanoq isumaliutersuutigineqarsimanersoq paaserusunnarmat, tassalu Ilulissaniit Ilulissat kangerluanut ukiukkut qimussimik aalisartut aqqutaata iluarsaaneqarnissaanut tunngasoq, tassami Ilulissani aallisartorpassuummata ukiukkut aqqummit tassannga ilungersunaqisumik atuisartut, aammalu nunatta sinneranut naleqqiullugu assigiinngissitsineq annertuallaaqimmat, assersuutigissagaanni nunatta kujataani savaatilinnut aqqusinniornerit ingerlanneqartarput, ukioq mannalu 700.000 sinneqartut 1998-imilu 500.000 kr.-it taakkununnga immikkoortinne­qarmata, taamaattumik inuussutissarsiutinik ingerlatsinermi oqilisaanissaq eqqarsaatigalugu qularnanngitsumik sineris­sami qimussit aqqutaasa ilungersunarnerit ilaata iluarsaanneqarnissaa pisariaqarmat taamatut paasinnikkusuppunga.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq sulilluarnissaanik kissaallugu, inatsisartut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini sukumiisumik tassani oqaluuserine­qarnissaa innersuussutigaara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermut Naalakkersuisoq:


Siullermik partiit tamarmik oqaaseqartuinut qujavunga, aammalu maluginiarlugu partiit saqqum­miussaat, kiisalu inatsisartuni ilaasortat ataasiakkaat saqqummiussaat, oqareernittut suli annertu­nerusumik misissuiffigalugit, nalilersorneqarsammata aningaasaqarnermut ataatsimiititaliani, taamaattumik mikisualuttortai maannakkut pulaffiginaversaarlugit partiit oqaaseqartuinut oqaaseqalaassaanga, aamma tassannga ingerlaqqitsinnanga oqassaanga soorunami pisariaqartitsi­neq aallaavigalugu Naalakkersuisut ataasiakkaat naalakkersuisoqarfiit pisarnertut apeqqutinut aalajangersimasunut imaluunnit qulequtanut qaffatsinneqartunut akissuteqartarnissaat aamma taanna aallaavigalugu oqaaseqassagama.

 

Siumup oqariartuutigaa maannakkut aningaasanut inatsisissap qaffatsinnera taamatut isikkoqar­luni ingerlaannartumik akuersaarniarnagu allatut oqaatigalugu allanngortitsineqassap­pat taanna piareersimaffigalugu, kissaatigalugu kaammattuutigalugu nalilersueqqissaarnissaq, taanna oqariartuut paasilluarparput, isumaqarpugullu aamma neriorsuutigeriissallugu soorlu partiit allat taamatut aamma oqariartuuteqartut, aammalu taaneqareerpoq saqqummiinermi tullianik 21-iani aningaasanik inatsisissaq pineqarlerpat taassuma tungaanut Naalakkersuisut aamma allannguutis­satut saqqummiussassaat qaffatsinneqarumaarmata.

 

Aamma maluginiarpara Siumup kissaatigimmagu Nunatsinni illugissaaneq aamma nunaqarfinni taamaattumillu periarfissanik tikkuussilluni taanna Naalakkersuisut siunnerfian­nut naleqquttuu­voq, iseqqissartariaqarlunilu aamma taanna ingerlatissappat najukkani assigiinngitsuni kommunit peqatigilluinnarlugit taanna aaqqinneqartariaqarmat, tassami allatut oqaatigissagaanni imatut isumaliortoqarsinnaanngilaq, kommunit nalaatsortumik assersuutigi­sassakka tassaapput asser­suutigalugu kommunit Nanortalimmi iluarsisassat Qasigiannguarmiut susassarinngilaat, Nanorta­limmiut iluarsissavaat, tassani kommunini suleqateqarneq eqqarsaatigaara.

 

Maluginiarpara aamma Naalakkersuisut ajunngitsut ilaannik oqariartorfigineqarmata tamanna nuannaarutigaarput tassa pingaartumillu aasap ingerlanerani ukiorparujussuarnilu oqallisigine­qartuartoq imarpik qulaallugu timmisartitsinermik akit taamannak appariartinneqarnerat pilluaq­qussutigineqarmat soorunami nuannerpoq qutsatigissallugu.

 

Aamma kissaatigineqarpoq Siumuminngaanniik utoqqarnut tunngasumik eqqartuinerminnik tassa peqqussutit aaqqissutissallu taakkua upernaamut inatsisitigut malitseqassasut, taanna qularinngilara Naalakkersuisut naammassiniassagaat taamatut siunnerfeqarneq, taamalu kissaate­qarneq taannalumi aamma siunnerfigaarput.

 


Aamma Siumup kissatai misissoqqullugit immikkoortut arfinillit taakkua tamaasa taagussann­gilakka, kisianni maluginiarpara oqaasiisa ilaat tassaasoq nunani allanit aningaasat atukkat akilersorneri immaqa siammaamillugit iliuuseqartuugutta, taava periarfissarput allissasoq. Taanna pillugu imatut oqaaseqassaanga suliassaq taanna taamatut ingerlavoq Naalakkersuisut ukua siuliisa allaffeqarfik aqqutigalugu peqqusimavaat aningaasat nunanit allanit atukkavut taakkua misissuiffigineqarsasut taamaalillutik atukkavut amerlinngikkaluartut siammarlugit iliuusissamik nassaarniartoqaqqullugu, suliassaq taanna maannakkut ingerlanneqarpoq, taamaat­tumik nuanniinnarpoq taamatut kaammattuutigineqarmat, unali qularnaappoq isumaqatigiissutit malillugit ukiumut akilitissagut allanngortinneqarsinnaanngillat nutaamik isumaqatigiissuteqar­tinnagita, tassa taakku pisussaaffigaavut, soorlu ukiumut atukkavut erniaallu taarsissagaluarutsi­git immaqa allanut atorniassagatsigit taarsissagaluarutsigit aalajangersimasumik amerlassuseqar­tussaapput, tassa isumaqatigiissutip tunngavia, taakkulu allanngortissagutsigit atsaat isumaqati­giinniarnikkut naammassineqassaaq, saanaartornermi akit eqqartorneqarmata kingusinnerulaar­tukkut taakkua tikissavakka.

 

Atassutip oqaaseqartuanut oqaaseqartuanut oqaatigissavara, maannakkut taamatut siunnerfe­qaraluarneq toqissisimanartinneqanngimmat taanna oqareernittut Naalakkersuisut nutaat toqissi­simanerunissaq ilaatigut eqqarsaatigalugu siunnerfigaat aningaasanik ingerlatsineq sukanganeru­soq ingerlateriaqqissagipput, taamaattumik ilimanarpoq soorlulimi aamma Naalakkersuisut siulittaasuata nammineq oqaluttarfimmit maanngaanniit ammaanersiornermi oqaatigigaa, amingartoorutaasussat saqqummiutaqartut malunnaatilimmik appartinneqartaria­qartut, taanna atassutip oqariartuutaa taamatut akissuteqarfigaara, aamma ilimanartussaassaaq 1999-imi amigartoorutissat nullunngorsimanissaat peerneqarsinnaanissaat. Kisianni tassa piaarpallaarpoq ullumikkut oqaatigissallu taamaattoqassanersoq.

 

Sanaartornermi kvadratmeterimut akit qaffasippallaarnerujussuat aamma tikkuarneqarpoq soorlulimi aamma taanna Siumup eqqaagaa, imatut oqaatigissavara, taanna Naalakkersuisut pingaartippaat akit qaffasippallaarujussuarnerat appartinniarsarissallugu, taamaaliortariaqarsima­vugullu pingaartumik ukioq kingulleq taamaaliorsimavugut ialaatigut Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat ataatsimeeqatigisarlugu. Tassami aamma taakkua soqutigisariaqassa­vaat ilaasortamik suliassaqartuaannarnissaat eqqarsaatigissappat iluaqutaanngitsoq suut tamar­mik taamannarujussuaq akeqassappata, taanna partiit amerlanerpaartaasa tikimmassuk taamatut akissuteqarfigaara qularnanngilarlu tikeqqilaartussaassallugu.

 

Atassutip oqariartuutaasa ilagaat eqqarsaat nutaaq tassaasoq Naalakkersuisut Kommuunit suleqatigalugit Kommuunikkaartumik atuarfinik nutarterinissaq aserfallatsaaliinissarlu sulissuti­gissagaat, taamatut eqqarsaat soorunami nalilersorluassavarput tassani atorfinitsitsisarsinnaaneq eqqarsaatigineqarpoq, taannali suliassaq aatsaat Kommuunit assigiinngitsut peqatigalugit naammassiniarneqarsinnaavoq.

 


Inuit Ataqatigiit paasilluarpakka ilaatigut qangaanilli kaammattuutigisartagartik qaffatseqqim­massuk tassaasoq, Inatsisartut atugassaat maani oqallinnermi soorlu uani aningaasanut inatsisis­saq siusinnerusukkut agguaanneqartariaqartoq, taamatut anersaaruluutersi paasilluarpara isuma­qarpunga aamma taanna suli maannakkumut pitsaanerusumik naammassiniarneqarsinnaasoq, tassami aasaq naqitertussanngormat misissoqqissaarnermi suliassaq februaarimi aallartittoq apriilimi qaffatseqqinneqartoq maajimi Naalakkersuisuni eqqartorneqartoq junimilu nalilersoq­qinneqartoq kiisalu pernaataasumik ukioq manna partiit Naalakkersuisuutitaqartut ataatsimorlu­tik aama Landstinngimut ilasortaasut periarfissaqartut peqatigalugit ingerlanneqarsimasoq, pissusissaa pilersaarutillu aallaavigalugit ingerlanneqarsimavoq. Kisianni tassa kalaallisuunngor­tinnera kinguarsimavoq tamanna utoqqatsissutigineqassaaq, kisiannilĉi tassa oqariartuutersi paasilluarakku matumuuna oqaatigaara.

 

Inuit Ataqatigiit aamma eqqaasaasa ilagaat sulisunik sunik suliaqarnerannik nalunaarusiorneqar­nissaq inassutigineqartoq, isumaqarpunga taanna aamma ajunngitsutut tigusariaqartoq, Nalakker­suisullu qanoq iliorfigisinnaanerlugu nalilersortariaqaraat.

 

Inuit Ataqatigiit aamma sanaassat suut piviusunngortinneqassanersut Naalakkersuisuni pineqar­nersut oqaatigineqanngimmat taanna ujartorpaat, kisianni tassunga tunngatillugu oqaatigissavara, isumaqarpunga tassani Inuit Ataqatigiit imminnut akrlilerlutillusooq oqartut tassami Naalakker­suisut sanaassat suut piviusunngortinneqarsinnaannginnrsut nalilersortuarpaat peqqutigalugu, kvadratmeterimut akit qaffasippallaarujussuarnerat tassani tunngaviusarmat piffiit ilaanni kvadratmeterimut akit ima annrtutigisussatut neqeroorutigineqartarput, allaat atuisussat innutta­sut inissianut akiliutissaat qaffattussaallutik aningaasanut pissaritinneqartunut naleqqutinngitsu­nik imalunniit akissaanut naleqqutinngitsunik.

 

Taamaattumik tassani Naalakkersuisut malinnaaffigeqqissaarpaat kvadratmeterimut akit qaffa­sippallaannginnissaat, maannakkumulu taamatut periaaseqarneq qularnanngitsumik imatut kinguneqartussaavoq, 1997-p naanerani silap ajorneranut peqquteqaannanngitsumik aammali akit qaffasippallaarneranik peqquteqartumik kinguartoornerit ersarissiumaartut. Taamaattumik saqqummiussininni oqarpunga aningaasanut tapiissutissat eqqartoqqilerutsigit taanna apeqqut qaffatsinneqarumaartoq.

 

IA-p kissaatigaa aamma takornariartitsinermut tunngasumik 1998-mut tunngasumik aningaasa­lissartalerneqarsimanngimmat, kisianni tassunga tunngasumik oqaatigissavara aningaasartalerne­qarsimavoq kontoa taamaallaat allaaginnarpoq, maannakkorpiaq pappialaalussuit akornanni nassaarisinnaanngikkukku oqaatigissavara taanna, jo, aningaasartalerneqarpoq taanna IA-p ujartugaa, tassa konto-mi 20.10.34.-mi tassani inuussutissarsiornermut tunngasumik aningaasalii­nermi ilangunneqarsimammat, taamaattumik aningaasartalerneqarsimavoq.

 


Uani nipi oqaaseqarfigilaassavara aamma aalajangersimasumik soorlu eqqartorneqarmat KANUKOKA-mut tunngatillugu ilaatigut oqaatigineqarpoq: ATaavami kuseriarnikkaartumik tunioraaneq nipaallisaatinik iisartagartortitsinrmut assiguneruvoq, taamaaliornikkummi katsor­sartariavik iluarsineqarneq ajorpoq, taanna oqaatigissavara aap taamaappoq katsorsaaniaqataavu­gut, tassani KANUKOKA suleqatigilluinnarlugu kvadratmeterimut akit apparnerunissaat anguniarlugu iliuuseqarpugut, aammalu taanna ersersinneqassaaq sapaatit akunnerini qaninner­paani Kommuunit Namminersornerusuninngaanniit tapiissutisiassaat isumaqatigiinniutaasima­soq piffissami sivisuumi naammassineqartussanngortut naammasseriarpata nalunaaruteqarnitsi­gut, taanna nipaallisaatitortitsineq nungussimasussaassaaq ajorunnaarsimasussatut naatsorsuuti­gaarput, tassami tassani Naalakkersuisut naalagaanngillat kisianni KANUKOKA Namminersor­nerullutillu Oqartussat isumaqatigiillutik Kommuunit Bloktiskudessaat naammassiliivimmatigit, taanna suliassaq qularnatsumik oqaatigineqassaaq.

 

Akulliit Partiiata oqaasii neriullunga nikassaanertut nipeqartumik paasineqassananga imatut oqassaanga. Quppernerit siulliit pingasut - sisamat tusarnasarakkit allamik isumaliunngilanga soorlu saqqummiussaq siulleq kisiat aallaavigalugu oqaaseqartut,taanna tunuartitaq saqqummius­saq. Taamatut oqariarlunga apeqqutit arlalissuit qaffatsinneqartut oqaaseqarfigilaarusuppakka.

 

Soorlu apeqqutigineqarpoq Naalakkersuisut nassuiaateqarsinnaannginnersut kalaallit Nunaata akiitsui tassa Namminersornerullutik Oqartussat kiisalu aamma suliffissuaqarfiit 100%-mik Namminersornerusunit pigineqartut aap ajornanngitsuararsuarmik nassuiaatigineqassapput aamma allaganngorlugit tunniunneqarsinnaapput.

 

22. september 1997-mi Namminersornerullutik Oqartussat akiitsui nunanut allanut tassaapput 993.110.815 kr., tassa ullut qulingiluat matuma siornatigut. Taakkua nakkutigeqqissaarneqarput taamaattumik ajornanngitsumik taakku pineqarsinnaapput. Taassuma saniatigut aamma Nammi­nersornerullutik Oqartussat akiitsui allaaserineqarput Finanslov-imi qupp. 121-mi qallunaatuua­ni, tassani Namminersornerullutik Oqartussat selskabiutaasa ukiup naanerani 1996-mi akiitsui 3 mia. 70 kr.-niupput. Taamaatumik taasuma tungaa sukkasuumik ajornartorsiuteqanngitsumillu akineqarsinnaavoq, neriuppunga taanna akissut aamma naammagineqassasoq.

 

Ilaatigut aamma Akulliit Partiianinngaanniit eqqartorneqarpoq allaffissornikkut kontonit sipaaruteqarnissaq taannagooq ilaatigut apeqquserneqarluni allaat, immaqagooq taanna siunner­fik iluatsissimanngimmat, naagga, isumaqarpunga maannamut iluatsikkiartortoq. Tassami 1995-mi siullermik 5 %- mik allaffissornikkut sipaarniarneq 1996-mut finanslov-imut inissinneqarpoq, taassuma saniatigut ingerlaqqinnermi aamma pisortaqarfiit ataasiukkaat, taamaallaat Peqqinnis­saqarfik pinnagu, 2 %-mik aamma suli sipaarfigineqaqqillutik. Taamaatumik Naaalakkersuisut nutaanngitsut aammalu maannakkut nutaat nukissaqarfigaat eqaallisaarineq allaffissornikkullu pitsaanerusumik aqutsineq anguniarlugu, taamaattumik uanga isumaqarpunga taamaaliorneq iluatsissimasoq.

 

Aamma nassuiallaquneqarpoq inuit katitigaanerat eqqarsaatigalugu erseqqinnerusuminngooq taanna paasinanngimmat. Oqassaanga aatsaat pernaataasumik inuit katitigaanerata aningaasaqar­nermut sunniutai ukioq manna ersarissisinneqartussaammata, tassami tusartuartarparput meeqqat amerliartortut aningaasartorfissat, taassumalu saniatigut utoqqartagut amerliartortut aamma aningaasartorfissat, illua tungaatigulli isertitsisussat akunnassisut illissi uagullu ikiliartortut. Taamaattumik taassuma tungaa nalilersoqqissaarneqarpoq, aamma KANUKOKA peqatigalugu, tassa Kommuunit Kattuffiat peqatigalugu.


Assersuutigalugu taassavara Kommuunit kissaatigiuartagaat ukiorpaalussuarni ukioq manna naammassineqartusanngormat. Isumaqatigiissutigineqarmat Kommuunit tapisiassaat Namminer­sornerusuninngaanniit 1998-miit januarip aallaqqaataaninngaaniik. Inuit katitigaanerat aallaavi­galugu aaqqiissuteqarnissamik siunnerfeqarmat, taannalu KANUKOKA-mit Namminersornerul­lutillu Oqartussanit isumaqatigineqarpoq aammalu piviusunngortussatut naatsorsuutigaarput.

 

Kattusseqatigiit apeqqutitaasa ilagaat qaffatsitaasa ilagaat Nanortalimmi tunisassiassanik ineriartortitsineq aammalu paaserusullugu suliniut taanna killinnersoq. Taanna pilersaarut pissusissamisut ingerlavoq, taamaattumillu Naalakkersuisut aamma nutaat kissatigaat taanna ingerlaqqittariaqartoq. Taamaattumillu aningaasaliissutissanik 1998-mut aamma immikkoortit­sipput. Taanna sammitillugu oqaatigissavara maannamut misiligaanerit ilisimatinneqarnerput aallaavigalugu, pitsaalluartumik ajunngitsumik siunissaqarlartumillu ingerlammata, kisianni tassunga tunngasumik Naalakkersuisoq alla uannit ilisimasaqarneruvoq.

 

Sanaartornermut tunngatillugu kissaatigineqartut ilagaat suli Naalakkersuisut immaqa aningaasa­liinerusariaqaraluartut sanaartomermut atugassanik. Kisianni taanna oqaatigissavara erseqqissaq­qillugulu maannamut misissuinerit ukiut kingulliit 1993 ‑ 94 ‑ 95 ‑ 96, taakkua ukiut qaangiuttut ersersippaat Kalaallit Nunaata iluani sanaartomeqarsinnaasut milliartinilluunniit amerligaluarut­sigit inemeqarsinnaanngitsut suli amerlavallaartut. Inemeqarsinnaalissapput aatsaat avataanin-ngaanniit tikerartitsigutta sulisussanik. Taannalu Naalakkersuisut angunianngilaat.

 

Isumaqarpugut nunatsinni sulisinnaasut naammassisinnaasaallu aallaavigalugit qanoq iliuuseqa­miartariaqartugut. Taamaalinngippat akit qaffarujussuamerannik kinguneqarsinnaavoq, soorlu inissialiomermut kvadratmeterimut akit qaffappallaassapput, taamaalippallu akiliisut tassaassap­put atuisartut.

 

SIKU BLOK-i pillugu arlallit apeqqutaat amma Kattusseqatigiit aamma eqqaamanerlunngik-kukku Inuit Ataqatigiit, taanna nalileqqissavarput. Nalunaarusiortoqarsimavoq nalunaarusiarlu taanna Inatsisartut Aningaasaqamermut Ataatsimiititaliaannut agguaanneqamikuuvoq, isumaqar­pungalu Kattusseqatigiit aamma neriorsorsinnaassallugit tasstmga tunngasumik nalunaarusiaq aamma ilissinnut pissusissamisoortoq apuutissagukku.

 

Taamatut iliornikkut oqanngilanga taava SIKU BLOK-imut tunngasut matupput, naagga, paasissutissat pitsaasut piffissaq manna atorlugu anikkusunngisakka nassuiaat takisuujusussaam­mat, taamatut oqaaseqarfigaara.

 


Kangaatsiap Kommuunianut tunngasumik oqaaseqarnissinni oqaatigissavara tassani aningaasa­nut inatsisissami aamma qupperneq aalajangersimasumi aningaasalerneqarmat, aningaasalerne­qartussatut siunnersuutigineqarmat aningaasartai million kr.‑niullutik. Taamaattumik taanna qaffatsitat taamatut akissuteqarfigaara.

 

Mikisuarsunnut pulanianngikkaluarlunga naggataatigut mikisut ilaat ataaseq pulaffigissavara.

Tassalu kuuffiit taarsersomeqamerat pillugu annertuumik nassuiaateqamerit, nassuiaateqamerit

erseqqippoq pitsaavoq. Tassunga tunngasumik imatut akissuteqassaanga. Tassami illit apeqquti­gigakku suliami tassani kikkut nakkutilliinersut. Oqartussaaffik akisussaaffillu eqqartukkannut tunngasoq Namminersornerullutik Oqartussaniippoq. Oqartussaaffik taanna KANUKOKA isumaqatigalugu kommunalreformkommissionillu siunnersuutaa aallaavigalugu januaarip aallaqqaataaniit 1998‑mi Kommuuninut tunniunniameqarpoq, aningaasartaalu taakkua aamma isumaqatigiissummi inissinniameqarlutik.

 

Taamaattumik maannamut suliat assigiinngitsut piffinni aalajangersimasuni pitsaanerusumik aqunneqamissaat siunertaralugu Kommunalreformkommissionip peqqusinera aallaavigalugu, maannakkut suliassaq tassunga killippoq, naatsorsuutigaarput januaarip aallaqqaataaninngaanniik oqartussaaffik kommuuninut tunniunneqassasoq aningaasartaalu soorunami malinnaatillugit.

 

Taamatut oqaaseqarallarpunga oqaatigeqqissallungulu konto‑t assigiinngitsualussuit qaffatsi-terneqartut soorlu assersuutigalugu Akulliit Partiianinngaanniit, maannakkut soorunami oqaase­qarfiginngikkallagassannik suliassaq ataatsimiititaliamit ingerlanneqartussaammat, qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Aningaasaqamermut Naalakkersuisup oqaaserisaanut ilalliullugu oqaatigissavara, partiit oqaase­qartut tamarmik, immaqa marlussuit kisimik pinnatik, tamatumani soorunalumi Naalakkersuisut partiivi aammalu Inuit Ataqatigiit matumani suliassiissutaat aammalu tikkuartugaat isumaqati­giinniamermi peqataffigisinnaallugit isumaqarpunga suleqqinnissatsinni Naalakkersuisuni minnerunngitsumillu Aningaasaqamermut Ataatsimiititaliami soqutiginarput, naaperiarfissaqar­poq isumaga najoqqutaralugu.

 

Sipaarutaasinnaasunik uanittaaq taasisoqarpoq misissoqquneqartunik, tamatumani allaat ilan-ngullugu kilowattimut akit qaffanneqarnissaanut taarsiullugu iliuuserineqarsinnaasut misissoqqu­neqartut misissorneqassapput.

 

Hjemmestyrep selskabinik pilersitsiuarneri pinngikkaluarlugit selskabit atoreersut atorneqarsin­naaneri aamma taaneqartut tassani periarfissaapput. Illua tungiliuttuninngaanniit taaneqartut misissugassat ersinartunik oqaaseqarunanngillat, kisiannili aamma Inuit Ataqatigiit namminneq oqaatigaat akisussassuseqartumik oqaloqatigiinnermi peqataaniarnermut ilaapput.

 

Allaat attartukkat 185 mio. kr.‑nit akilemeqartartut siammamerusumik taarsersomeqamissaat misissomeqarsinnaaneri, aamma tamakkua misissorneqarsinnaapput.


Soorunami akiligassaqarnani nunap ingerlanissaa tamanit piuminamerpaavoq aamma taanna siunertaavoq. Aammalu ilisimavarput nunat kikkulluunniit pingaartumik inuussutisarsiornermik­kut periarfissatik pitsanngorsarniaraangamikkit aamma aningaasanik aamma attartorsinnaanertik

periarfissanut ilaatittuarpaat, Kalaallit Ntmaat tassani immikkut isiginiarneqarsinnaanngilaq.

 

Taavalu aamma uani oqallinnermi taamaallaat aajuna amigaatigisara aningaasat ilaatigut annertoqisut atorneqartussaammata, ilaatigut sumit sumingaanniit aamma aallerniartoqarsinnaa­va, karsimi aningaasat maannakkut sillimmatigisat oqaraanni ukua qaangerlugit atuisoqassanngi­laq, sillimmatit ima amerlatigissapput, tassa inerpoq attoqqinneqassanngillat. Taava taanna pissappat taava aamma suminngaanniit aningaasanik taava aallerniartoqarsinnaava? Taanna annertunerusumik ullumikkut pulaffigineqanngilaq. Ilisimavarpummi aallerfissatuaq tassa akileraarutit akitsuutit, taamaattumillu taakkua ullumikkut tikinneqangillat, tassa imaappoq allamik aallerniartoqanngilaq akileraarutit tungaatigut. Kisianni taakkualuunniit iluanni aamma  periaatsit allanngortinneqarsinnaasut mianersuutigeqquneqartut arlaliupput. Aningaasanik atuinermi aamma tapiissutit atomeqartut Nunatsinni angereeqaat.

 

Naalakkersuisut neriorsuutigereerpaat ammaanermilu inunnik isumaginninnermi aaqqitassat 1998‑mi upemaakkut saqqummiussiffigineqassasut taanna naammassiniameqassaaq. Utaqqisut

ilumoorpoq arlalissuupput tassani. Utoqqaat immikkut taaneqarput ilumoorpoq, meeqqanut tapisiat, illoqamikkut aaqqissuussinermi tapisiat allallu. Taamaattumik upemaamut pinngitsoora­ni tamakkua naammassinninniarfiusumik saqqummiiviginissaat Naalakkersuisunit suliarineqas­saaq.

 

Tapiissutit eqqartorneqarnerini tapiissutit tassaapput aamma sapinngisamik nungukkiartortitas­sat. Nuna karseqarsinnaanngilaq tapiissutinik sanaartortuartumik. Taamaattumik aamma nipaalli­saatinik Inuit Ataqatigiit oqalunnerat aamma maluginiarpara. Tassami aamma Kalaallit oqatarpu­gut ullut tamaasa paarput allangortissinnaanngilarput, taanna aamma oqaaseq atorsinnaavarput. Tapiissutit pillugit aalajangersimanigut aalajangersimalluinnartunik tunngasunik aallaaveqartar­put.

 

Inuit Ataqatigiit Kommuuninut tapiissutaasinnaasut nipaallisaatinik taaneqartut uparuagaat imaassinnaavoq aamma misissortariaqartut. Tapeeriaaseq nutaaq taamaattoq maanaannakkut eqqunneqassava? Imaluunniit piffissaava aamma siunissami atorsinnaava taama ittoq? Taanna

aamma aningaasaqamiameq nalilemiartariaqarpoq. Taamaattumik nipaallisaammik oqameq Inuit

Ataqatigiinniit suliassiissummik aamma imaqarpoq.

 

Uanga isumaga tassa taama oqaatigaara Naalakkersuisut sinnerlugit maani oqaatigineqartut ukua

siunnersuutit ilaasortat ataasiakkaat saqqummiussaat udvalgini misissorneqarnissaat, aamma Aningaasaqamermut Naalakkersuisup innersuussutigisaa taanna isumaqatigaarput. Uanili allami


suliassami ullumikkut suliassiissutit pilerinarput taama oqaraanni pitsaaneruvoq, pilerinarput naammassiniassallugit Kalaallit Nunaani ataatsimut aningaasaqamermut aappaagu ingerlalluar­nissaq naniniarlugu, qujanaq.

 

Peter Grĝnvold Samuelsen: Takornariaqamermut Angallannermut Niuernermut Attaveqa-qatigiinnermullu Naalakkersuisoq:

Pingasut oqaaseqarfigissuakka. Siullermik Akulliit Partiiata apeqqutigisaa tassa oqaasertaliussani

konto 70‑p ataani oqaasertaliussaq nr. 4‑ra qanoq paasineqassanersoq. Tassa pineqartoq tassaa­voq KNI Pilersuisoq Namminersomerullutik Oqartussat akomanni isumaqatigiissutaasa, tassa

Servicekontraktimik ulluinnami taagukkatta imarisaa nioqqutissanik pilersuineq, siullermik.

 

Aappaatullu angallassineq. Tassa taakku immikkoortut marluk KNI‑lu isumaqatigiissuteqarfigaa­gut. Taakkulu isumaginniffissat allanngussangaluarpata soorlu aasaq manna pisoqartoq, Royal Arctic Line‑mut usinik angallassineq nuutsinneqarluni. Taava tassa taamatut pisoqarnissaa siunissamut upalungaarsimaffiginiarlugu oqaasertaliusaq taanna siunnersuutigineqarpoq Naalak­kersuisut siunisami piginnaatinneqassasut taamaattoqartillugu akuersisinnaanissamut. Soorunami aningaasat immikkoortinneqarsimasut iluini.

 

Aappaatut apeqqutit marluk Inuit Ataqatigiinninngaanniit   saqqummiunneqartut oqaaseqarfigit­siassuakka, siullermik Kangerlussuaq. Ammaanermi oqallinnermi tamatumalu kingoma Kanger­lussuup siunissami Kommuunit avataani inissisimaannarnissaanut apeqqut maani oqaluuserine­qarmat, Kangerlussuaq oqaluuserineqangaatsiaqaaq maani Inatsisartuni. Uanga eqqarsarpunga ilumut inuit 300‑400 missaanni Kangerlussuarmi najugaqartut maanna tusarnersunnguamik tusamissaminnut pisariaqartitsilersimassasut. Inatsisartut ippassaaniinnaq aalajangerpugut Kangerlussuup inissisimanera ullumikkut kaanngartinnagu ukiuni tallimani ingerlaqqissasoq. Inuit taakku taakani sulisut ukiumut 30 mio.kr.onit sinnerlugit landskarsimut akileraartuupput. Eqqaamassuarput tassuma saniatigut aamma 1992‑mi Kangerlussuaq Namminersomerullutik Oqartussanut nuunneqarmat Naalagaaffimminngaanniit aningaasanik malitseqartinneqarpoq 60 mio. kr.‑nik, taakkulu bloktilskuddikkoortillugit ulloq manna tikillugu tigusarpagut. Taamaalillu­ta inuiaqatigiinnut Kangerlussuup aningaasatigut tunniussai 60 mio + 30 mio. 90 mio. kr.‑niupput­.

 

Qanoq aningaasartuutigaarput? 1992‑mi Kangerlussuup ingerlanneqarnera 70 mio. kr.‑ninik amigartoorutaalluni ingerlavoq. Ullumikkut amigartoomtit taakkua apparsameqarsimapput ingerlatseriaaseq nutaaq eqqunneqarsimavoq. Assigiinngitsutigut piorsaasoqarsimavoq, kisianni

taakkua kinguneraat aningaasartuutit annikillerujussuarsimanerat aliaat 10 mio. kr.‑nit ataallugit.

Naatsorsuutillu qissimikkaanni aappaagu aappaaguaguluunniit amigartoomtit taakkua nungul­luinnarsimassapput. Taamaattumik sulisut atungarisaasa aaamma pitsanngorsamissaat tassani tunuarsimaarfigisariaqanngi1aq.


Uanilu uparuartomeqartut annersaraat 1998‑mitmngitsoq, kisianni 1999‑mi ukiorlu 2000‑mi

tikittarfiup nutaamik iluarsaanneqamissaanut tunngassuteqartoq. Taanna 1998‑mut tunngassute­qanngilaq. Aamma piareersimavunga soorunami isumaqatigiinniaqataanissannut Naalakkersuisu­ni Inatsisartuni Aningaasanullu Ataatsimiititaliami. Aamma taanna oqallinneq aallartimmalli    piareersarsimavunga Aningasaqamermut Ataatsimiititaliamut ilisimatitsissuteqassallunga, aamma Kangerlussuup Kommuunit avataani inissisimanera pillugu oqaluserineqarmat Inuit Ataqatigiinninngaanniit apeqqutigineqarmat taavami mittarfiunerata saniatigut siunissami inuutisarsiutitigut periarfissat sum qissimigaameqarsimappat.

 

Taanna allagaq ulluni qaninnemi Aningaasaqamermut Ataatsimiititaliamut ingerlajumaarpoq. Tassungalu aamma ilanngullugu oqaatigissuara 1999‑mi missingersuusiorfimmi ukiorlu 2000‑mi

taakku eqqaariikkakka aningaasat 52 mio.kr.‑nit, imaaliinnarlugit ersigunnaarsinnginnerini nalilersuinerit Angallannermut Ataatsimiititaliami,Aningaasaqamermut Ataatsimiititaliami, amma suliarineqarumaarnissaat ilaatigut makkua paasissutissat Aningaasaqarnermut ataatsimiiti­taliami allakkiatsinni ersersinneqarmata, Kangerlussuup ukiuni kingullemi angallattunik atorne­qarnera eqqarsaatigalugu, soorlu assersuutitut taasinnaavakka 1994‑mi timmisartut Kangerlussu­armit aallarsimapput 3802‑t ilaasoralugit ilaasut 79105‑t. Ukiut marluk qaangiummata 1996‑mi kisitsisit taakkua nikeriangaatsiarsimapput, tassa timmisartut aallartut 5258‑nngorsimapput ilaasut 101847‑nngorsimallutik.

 

Taakkua nalilersullaqquakka aamma allakkiami uani pineqartumi aamma angallannermut Ataatsimiititaliamut tulluarsorinartuni paasissutissat assigiinngitsut tikkuartomeqartut sulinerup

ingerlaqqinnissaani isumassarsiorfiusinnaammata. Naggataatigullu tassunga atatillugu oqaatigis­sallugu Kangerlussuarmut aamma tunngassuteqarluarsinnaalluartoq, tassalu Nuummi mittarfissu­assap kinguartinneranut atatillugu Naalakkersuisut isummersimanerat. Tassalu novemberip naalemerani sukumiisumik isumasioqatigiissitsinissaq maannakkut pilersaarusiorlugu aallar­teriingarput,  tassani nalilersuinerit timmisartortitseqatigiit siunissami qanoq takorluugaqarner­sut, mittarfiit arfineq marluk sinerissami atulerpata qanoq timmisartomiamerlutik.

 

Tassanilu aamma isumasioqatigiinnermi peqataasussaammata nunap immikkoortuini Angallan­nermut Ataatsimiititaliani ilaasortat, Inatsisartut Angallannermut Ataatsimiititaliaani ilaasortat aammalu angallassisartut selskabit timmisartuussisartut allallu.

 

Aappaatut oqaaseqarfigisassara tassa Takomariartitsinermut ingerlatseqatigiiffitsinni Greenland

Tourismemut tapiissutit Josef Motzfeldtip saqqummiussinera najoqqutaralugu 1997-inngaaanniit

1998‑mut ilanngarniarneqartut, tassani erseqqissaatigissuara kisitsisit nikinganerujussuanut pissutaammat, Nissimaap suliffianut tassani Santa‑mut aningaasaliiffittut 6,5 mio. kr. tassani quppernerit tulliiniimmata. Kisianni ilumoorpoq pingaamersiuinitsinni aningaasat taakkua ilaatigut 4 mio. kr.‑nit missaat ikilisittariaqarsimavagut.


Kisianni nuannaarutigaara Inuit Ataqatigiit tungaanninngaanniit taanna erseqqissameqarmat. Maani inimi pingaarteqalutigu inuussutissarsiutit siuarsameqarnissaannut aalisamerup saniatigut,

aatsitassarsiomerup saniatigut takomariartitsineq napaniutissatta pingaamerpaarpaat pingajuattut

oqaluuseralutigu, taamaattumik maannakkut aallarteriarata suli aningaasaliisutinik tamatumani

ikililerisoqannginnissaa sillimaffigisariaqarparput aamma Takomariartitsinermut Ataatsimiititali­ami Aningasaqamermut Ataatsimiititaliami tamakkua isummersorfiginissaat qilanaarara, aamma uanga suleqataanissannut tassani piareersimagama.

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup taanna eqqaasitsissutigaa komo 20.10.34. soorunami aningaasat tassaniikkaluarput, kisiannili oqartoqarsinnaagaluarpoq aamma inissaviinut inissereer­simaneqarsinnaagaluartut, uanga taanna isummattut anippara.

 

Kisianni tassa takomariartitsinermut peqatigitillugu timmisartuussinikkut akit malinnaatinneqar­simannginnerat aamma Tuusip tikippaa. Tassunga atatillugu oqaatigissuara Greenland Tourism ukiut arlallit SAS‑imut isumaqatigiissuteqartarmat takomariat akinik allanik inissat aalajangersi­masut eqqarsaatigalugit isumaqatigissuteqarfigisarlugu, aammalu takomariartitsisartut allat nunani allaniittut angalanemik ataatsimoortunik akikillisakkanillu isumaqatigiissuteqarfigineqar­tarsimammata. Taassuma saniatigut maannakkut pigaluttuartut ilaatigut aamma Kangerlussuar­mut tunngassuteqarsinnaasut, arfininngormat SAS‑ip direktĝriata soraartup nalunaarutaa,   tassalu  imarpik qulaallugu timmisartuussinerup unammillerfiugaluttuamerata ersersinnera manna tikillugu ersarinnerpaaq. Tassaasoq SAS‑ip nalunnginnamiuk  unammillerteqartussaassal­luni,  taava suliniutinik pilerinartunik saqqummiussisaqattaalerpoq. Soorlu KNI‑mut isumaqati­giissut aasarumiit atulersussaq akit takusimanngisaannakkagut atulerfissaat. Taassuma saniatigut saniatigut aamma takusimanngisaannagarput SAS-igooq timmisaartuussisassaaq sapaatip akunneranut tallimariaannarnani, arfinileriaannarnani Kangerlussuarmiit Kĝbemhavnimut arfineq pingasoriarluni. Aamma tusarsimanngisaannangarput Narsarsuarminngaanniit Kĝbenhavnimut marloriaannarnani kisianni pingasoriarlunigooq sisamarianngikkuni. Tassa imaappoq Nunatsin­niit Nunatsinnullu ilaasunik angallassineq annertuumik pisoqarfiussaaq. Aali SAS kisiat massak­kut oqaluuseringipput. Novemberimi maannakkut pilersaarusiorlugu aallartereerpoq, aalajanger­nissaq decemberimi pisussatut siunnerfigalugu Angallannermut Naalakkersuisoqarfik Ministere­qarfik peqatigalugu unammillertitsinissaq maannakkut pilersaarusiorpaat.

 

Taasuma kingunissai tasani takusassagut aamma soqutginartorujussuusussaapput, tassanilu ilaatigut qulaareersinnaasara tassaavoq Naalakkersuisuninngaanniit taamatut suliariumannittus­sarsiuussinissami piumasarissagatsigu kangerlussuup Narsarsuullu ukioq kaajallugu toqqaannar­tumik aallarfigalugulu tikiffigisarnissaa taanna piumasarissangatsigu neqeroortussanut kikkuun­galuarnersunut.

 


Akitigut unammillerneq aallartippoq taamaalillunilu aamma takornariartitsinerup tungaatigut aqqutissat putsanngoriarnissaa tassani neriuutigissuarput naatsorsuutigalugulu. Taamaalilluta Tuusip oqarneratuut ussassaarineq annertooq akisoorlu maannakkut pilliutigereersimasatta naasussartai sikkersussartaalu takornariartitsinerup iluani ukiuni tullittuni takusinnaalissagatsigit.

 

Takornariartitsinermut aningaasaliissutit akunnittarfiliortiternermut aammalu aallarnisaasunut aningaasaliissutit, taakkua allaat atuutilrput suliluunniit qaammatit arfinilinngunngillat taakku atuutilermata. Kisianni akunnitsinni allaat oqartoqarpoq aperisoqarlunilu naanguku taakkua aningaasaliissutigut 15 mio. kr.-nit akunnittarfiliornermut 3 mio.kr.-nit aallarnisaasunut. Isuma­qarpunga aamma Inatsisartuni taamatut aallartitsigaangatta ungasissoq eqqarsaatigalugu iluaqu­tissartai takkukkumaartut, qaammatit tallimat ingerlanerini sumik pisoqarnissaanik soorlu noqqaasoqartartoq, tassani imaattoq eqqaamasariaqarpoq suliat taamaattut tassa ingerlapput.

 

Soorlu akunnittarfiit eqqarsaatigalugit qinnuteqarfissaq siulleq aallaavigalugu maannakkut Uummannami, Ilulissani, Alluitsup Paani, Kulusummi akunnittarfiit pioreersut allillutilluunniit nutaanik sanasoqarpoq. Aappaagumut maannakkut qinnuteqaatit takkussuutereersimasut kisiisa eqqarsaatigiinnarlugilluunniit, aningaasat 32 mio. kr.-nit tungaanut noqqaassutigineqarput qinnutigineqartunit makkunannga soorlu, Aasianni, Ammassalimmi, Ilulissani, Nanortalimmi, Narsami, Nuummi, Qeqertarsuarmi, Qaqortumi, Qasigiannguani, Sisimiuni, Upernavimmi. Taamaattumik taakkua aallartissimasagut soqutiginilerujussuupput. Taamaattumik aamma uani aningaasanut inatsisip suliarineqarnerani tamakkua tamaasa soorunami piareersimaffigissuagut, Ataatsimiititaliani piumasuni noqqaasoqarpat taava taakkua apuukkumaarpagut piumasunut.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq:

Quajanaq. Siullermik aallarniutigalugu nunaqarfinni tunisassiorfiit eqqaalaarniarpakka. Tassani tupigineqassanngilaq sulisoqarnermut aammalu pisortat sulisissaqarfiutaannut ilanngullugu Naalakkersuisoqarfiga ilaneqarsimammat.

 

Nunaqarfinni tunisassiorfiit pillugit ukiuni kingullerni arlaqalersuni Inatsisartut annertuumik isumaqatigiissuteqartarsimapput, aammalu nunaqarfinni tunisassiorfiit piorsaqqissallugit anguniagassanmik tikkuussisarsimallutik. Kisianni taamakkaluartoq uanga nammineerlunga aasaq, eqqaamaneqassooq aasaanerani sakkortuuliorsimavunga Royal Greenlandimi isumagin­ninneq nunaqarfiit eqqarsaatigalugit annertuumik uparuarlugu. Aamma tamatuma siornatigut uanga nammineerlunga nunaqarfinni qerititsiviit nillataartitsiviit tunitsiveqarfiit piorsarneqarnis­saannik annertuumik nilliassuteqartarsimavunga. Minnerunngitsumik aalisagaqarfinni, paasillu­gu aalisagaqarfinni. Aalisagaqanngitsumi tamakkuninnga sanaartorneq imminut akilersinnaana­viangimmat.

 


Taamaattumik avannaani nunaqarfinni piorsaanissaq suli annertuvoq, aamma Inatsisartut tamanna paasisariaqarpaat. Nunaqarfinni ataatsimiititaliap aammalu inuussutissarsiornrmut tunngassuteqartunik suliaqartut tamarmik illersortariaqalerpat assortortuusaarunnaarlugu. Ukiut marluk matuma siornatigut siunnersuutiga itigartinneqarpoq, soorooq, nalilersuisoqassammann­gooq. Nalilersuineq taanna inernerluni Nunaqarfinni Ataatsimiititaliami. Taamatut uparuaanis­sara pisariaqartippara pissutigalugu, pisuusaarneq maani inimi tassunga tunngatillugu annertual­laalermat. Sakkortujaamik oqaluppunga nunaqarfinni pissutsit taamaattut aaqqittariaqalermata.

 

Nukissiorfiit pillugit Atassutip oqaluttuata nassuiaassuteqarnissara kissaatigivaa. Sisimiuni el-vĉrkip ajunaarnersua, taamatut taavara uangattaaq taarusuppara ajunaarnersuuvoq imaannaann­gitsoq apeqqut sakkortuumik tigusariaqartoq. Aamma tamanna pillugu ataasianngormat Inatsi­sartunut ilaasortanut allakkatigut nassuiaatiga agguaatereerpoq, arajutsineqarsimappat innersuus­sutigeqqissavara. Soorunami taanna naammanngilaq, aamma Nukissiuutit pillugit Ataatsimiitita­liaq nassuiaakkumaarpara ataatsimiilerpat, suli ataatsimiinngilaq aamma sillimaffigereerpara naapinnissaat. Aammalu nukissiuutit pillugit nassuiaassuteqarnissara taakkununnga qularutigine­qassanngilaq.

 

Kiisalu aamma Atassutip oqaluttuata piumasaraa pitsaassutsip isumannaassutsip kingusinneru­sukkut sammineqarnissaa qularutiginagu. Tamanna pillugu aamma Naalakkersuisoqarfimminn­gaanniik takkuttoqarumaarpoq, kisianni nukissiuuteqarfiit aamma taassuminnga nalilersuinerat tiguneqariarpat soorunami Inatsisartunut aamma ingerlateqqinneqarsinnaajumaassaaq. Kisianni erseqqissaatigissavara Sisimiuni massakkut pitsaanerulersimaqimmata, aammalu ulluinnarni inuuneq qangatut ingerlaqqinnissaminut periarfissinneqarnerulersimammat. Kisianni el-vĉrkimi nukissiorfimmi nutarterinissaq annertooq taanna tikinneqarumaarpoq aamma naammassiniarne­qarumaarpoq.

 

Sulisoqarneq Inuit Ataqatigiit oqaluttuata ilanngullugu taavaa, Namminersornerusuni soorunami suliffeqarfinni tamani kalaallit sulisorineqarnerunissaat pillugu oqariartuuteqartoqarluni. Tamanna tupinnanngilluinnarpoq aamma ukiat tamaasa oqallinnermi taanna tikinneqartuartar­mat. Nalakkersuisoqarfinni nutaamik aallariartumi taama oqassaanga, erseqqissareersimavara sulisoqarnikkut suliffeqarnikkut pissutsit annertunerusumik sammineqartariaqalersut. Massakkut finanslov-imut siunnersuut qiviarutsigu, tassani Naalakkersuisoqarfimmi inunnik isumaginnin­nerup tungaatigut sulisoqarnikkullu aningaasaliissutit 950 mio. kr.-niusut, taakkunannga taa­maallaat 16,4 mio. kr.-nit sulisoqarnermut tunngassuteqarmata.

 


Tassuuna takuneqarsinnaavoq ukiuni kingullerni aammalu aningaasalersueriaatsini sulisoqarner­mut suliffissaqartitsiniarnermullu tunngasut qanoq annikitsigisumik isiginiarneqartarsimanerat, naak oqaatsit imaannaanngitsut atorneqartaraluartoq, aamma tassaniippoq pisuusaarneq. Ataati­gut titaqqillara piviusorsiortumik aallaaveqartumik kinguneqartitsissagutta sulisoqarnikkut pissutsit aammalu suliffissaqartitsiniarnikkut pissutsit tunngavissaqarnerusumik inissittariaqaler­put. Ullumikkut nunatsinni sulisoqarnerput pillugu inatsipput ataasiinnaavoq, tassalu qanga inatsit nr. 1-mik taasagarput. Kingusinnerusukkut allannguallatsilaartarneqarsimasoq, tassalu tassatuaavoq nunatsinni sulisunik illersuisussaatitaasoq.

 

Taamaattumik oqaatigilara anguniartariaqarparput aamma neriuppunga Naalakkersuisutut peqataassallunga alloriartitsinissamut, nunami maani sulisoqarneq pillugu inatsiseqarnerup nutaamik naliliffigineqarnissaanut ilusilersoqqinneqarnissaanut, nunami maani najungaqavissup suliffissamigut sulisinnaassutsimigullu illersorneqarneranik siunertaqartumik. Tamanna pillugu ataatsimeersuartitsinissaq avaqqukkuminaappoq, sulisitsisut, sulisartut, pisortat, ilami Danmarki­mi arbejdsministeeriaqarfiup peqataaffigisaanik oqallinnik annertooq Nunatsinni ingerlattariaqa­lerpoq. Tamanna anguniarlugu sulissaanga aamma neriuppunga alloriarfiusinnaasumik tikkuussi­nertalimmik naammassisaqarfigisinnaajumaassallugu.

 

Inunnik isumaginninneq pillugu akissuteqareerput Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat, kisianni erseqqissaatigissavara uangattaaq ajuusaarutigigakku massakkut uani Inatsisartut ataatsimiineranni, inunnik isumaginninnermut aammalu iluarsaaqqin­nissamut ataatsimiititaliarsuup ataasiinnarmilluunniit massakkut Naalakkersuisuniit saqqum­miussisinnaannginnatta.

 

Kisianni erseqqissarlara peqqissaarluinnartumik taanna suliassaammat kommuunit allallu susassaqartut inunnik isumaginninnikkut tunngaviusut inatsisit allangortinneqassappata suliassaq ingerlanneqartariaqarmat, taamaattumik upernaamut 98-mi upernaakkut ataatsimiinnissatsinni  saqqummiinissara naatsorsuutigaara, tunngaviusumik inatsisit inunnik isumaginninnermut tunngassuteqartut ilanngullugit saqqummiunneqartarumaarmata. Minnerunngitsumik meeqqanut inuusuttunut utoqqarnullu tunngassuteqartut pingaartillugit naammassiniarneqarumaarmata.

 

Erseqqissatigilaarlara naggataatigut ullumikkut inatsisit atuuttut atuutereersut aallaavigalugit inunnik isumaginninnerup periarfissarititaasigut kommuunit suleqatigalugit, utoqqaat pitsaaneru­sumik sullinneqarsinnaanerat angusinnaagutsigu aamma assut nuannaarutigissagakku. Tamanna­lu eqqarsaatigalugu kommuunit /KANUKOKA saaffigiumaarparput ullumikkut periarfissaati­taareersut iluini sinerissami Kommuunit akornini, utoqqaat assigiiaarnerusumik pineqarnissaat isumaqarpunga anguneqarsinnaassasoq, uani piffissami qanittumi.

 

Naatsumik oqaatigalugu inatsisit atuuttut periarfissarititaat naapertorlugit utoqqarnut aammalu meeqqanut inuusuttunullu sullissinerup pitsaanerulersissinnaanera ilanngullugu misissuataaru­marparput.

 

Paaviaaraq Heilmann, Inuussutissarsiornermut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:


Naatsorsuutigisimanngikkaluarpara maannakkut oqaaseqarnissara, kisianni oqaaseqartoq kingulleq pisariaqartitsivoq oqaaseqarnissannut. Tupinnalaarpoq Naalakkersuisoq Inatsisartunut ilaasortat uparuarmagit pisuusaarnerarlugit nunaqarfinni tunitsiviit pillugit oqaaseqarnermini. Uanga Aalisarnermut Naalakkersuisutut tassa aammalu akisussaaffikka eqqarsaatigalugit nunaqarfinni tunitsiviit eqqarsaatigalugit akisussaasutut taakkununnga. Aalisarnermut Inatsisar­tut Ataatsimiititaliaat aammalu Inatsisartut Nunaqarfiit pillugit Ataatsimiititaliaat pisuusaartutut isiginnginnakkit.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Uanga aamma suliniutinut assigiinngitsunut Naalakkersuisoqarfimma ataani suliassanut oqaluttut tapersersuinerannut qujassuteqarusuppunga, naatsunnguamillu oqaaseqassallunga. Siumut oqaluttuaninngaanniit kissaatigineqarpoq imerajuttunut katsorsaaviit amerlineqarnissaanut tunngatillugu aamma siunissami Naalakkersuisut inanneqarput ikiaroornartumik ajornatorsiute­qartut ilanngullugit katsorsarneqartarnissaannut Naalakkersuisut suliniuteqarneroqqullugit.

 

Tamannarpiaq aamma Naalakkersuisuni siunnerfigivarput aamma qujassutigissavara taamatut kaammattuineq erseqqissoq massakkut saqqummiunneqarmat. Oqaatigissallugulu Aningaasaqar­nermut Ataatsimiititaliaq neriorsorsimagakku PAARISAp qanittukkut pilersinneqaqqammer-  sup suliai aamma suliassai pillugit, upernaamut Inatsisartut ataatsimiinneranut Naalakkersuisut nassuiaateqarumaartut, aammalu tassunga ilaangullugu ikiaroornartunik allanillu atuinerlunner­nik, qanoq iliornikkut  annertunerusumik suliniuteqarsinnaaneq ilanngullugu tassani nassuiaate­qarfigisinnaasavarput. Neriuppunga tamanna taamanikkussamut aamma annertunerusumik oqallisigineqarsinnaajumaartoq.

 

Atassutip oqaluttuaninngaanniit soqutiginartunik assigiinngitsunik aningaasaqarnermut tun-ngasunik kontonik inissiinermut siunnersuuteqartoqarpoq, aamma tamakku Naalakkersuisuni soqutigalugit misissuataarumaarpagut. Kiisalu aamma nunap immikkoortortaani sullissinerup eqiteruffiusumik ingerlanneqalersinnaaneranut tunngasunik Atassumminngaanniik paasisaqarto­qarusuppoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigissavara suliaq taanna imaannaanngitsuuvoq annertuvoq, aammalu apeqqutit tassani qulaajagassat amerlapput.

 


Taamaattumik naatsorsuutigivarput aamma ukiup affaata missaata qaangiunneratigut Naalak-kersuisoqarfimminngaanniit erseqqarinnerusunik tamanna pillugu siunnersuuteqarsinnaajumaas­salluta. Uanga nammineerlunga Naalakkersuisutut tassani aammalu naalakkersuisuni pingaar-tipparput suliap taassuma ingerlanerani, napparsimmaveqarfiit ataasiakkaat, aammalu Kommuu­nit kiisalu minerunngitsumik aamma Inatsisartuni Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq, taakkua tamarmik qanimut suleqatigalugit oqaloqatigalugit isumasiortarlugillu suliaq taanna ingerlanne­qarumaartoq. Kisianni Naalakkersuisuni aamma suliaq taanna pingaartipparput, taamaattumillu aamma neriulluta ukiup affaata missaata qaangiunneratigut tamanna erseqqarinnerusumik siunnersuuteqarfigisinnaajumaassallugu.

 

Inuit Ataqatigiinninngaannit aamma Qaqiffiup Ilulissani immikkoortortaqalernissaanut tunngasu­mik isumaliutigeqquneqarpoq Naalakkersuisunut, nunatsinninngaanniit taassuma ingerlanneqar­nerata oqartussaaffigineqalersinnaanissaa. Tassunga erseqqissaatigissavara tassa oqartussaaffik Nunatsinni taanna tigummivarput massakkut. Kisiannili suleqatigiinnermut isumaqatigiissuteqar­nikkut taanna allanut aamma suliakkiissutigisimallutigu, imaluunniit suleqateqarluta. Soorlu aamma Rigshospitaali napparsimmavissuaq aamma Hamlet Storstrĝms Amt, tassa tarnimikkut nappaateqartut sullinneqartarnerat sullinneqartarfiat. Tamakkua aamma isumaqatigiissusiornik­kut aamma suleqatigigigut, taamatuttaaq aamma Frederiksberg Center isumaqatigiissuteqarfiga­lugu suleqatigivagut, kisianni oqartussaaffik Namminersornerullutik Oqartussat taanna tigummi­vaat.

 

Tassunga tunngatillugu erseqqissaatigilaassavara tassa maannamut ukiumut 100-t sinnerlugit katsorsarneqartarmata Qaqiffimmi, massakkullu utaqqisoqalermat allaat Avanaani pilersitsinis­saq taanna siunertarineqarluni. Ulloq manna tikillugu ukiut marluk sinnilaarlugit ingerlareer-nerani, ukiumut Namminersornerusunut soorlu finanslov-imi takuneqarsinnaasoq, Aningaasanut Inatsimmut siunnersuummi takuneqarsinnaasoq, inuiaqatigiit landskarsiminngaanniit aningaasar­tuutigisassaattut siunnersuutigineqarpoq 1,6 mio. kr.-nit missaat. Taannalu soorunalimi oqallisi­gineqarsinnaavoq annertoqinersoq, kisianni uanga nammineerlunga isumaqarpunga inunnut taama amerlatigisunut pingaarutilimmillu iluaqutaasumik sullissineq 1,6 mio-nit ukiumut annertugisassaanngitsut.

 

Minnesota model-li taanna atorneqartuassanersoq massakkuugallartoq naluarput. Aallartikkat- ta ukiut marluk matuma siornatigut nunatsinni misilittagaqanngilagut katsorsaanerup tamatu-map tungaatigut, taamaattumik misilittagaqareersut nalunngisaqareersut suleqatiserisimavagut, kisannili siunertaalluinnarpoq nunatsinni misilittagaqaleriartornerput ilutigalugu, aamma katsorsaariaaseq qanoq ittoq nunatsinnut naleqqunnerpaasoq nalilersortuassallutigu.

 

Taamatut oqareerlunga aamma naggataarutigalugu oqaatigisavara Inuit Ataqatigiit aamma una oqaatigisaat isumaqatigilluinnarakku aammalu taanna oqallinnitsinni tamani erseqqissartuartaria­qartarmat, Peqqinnissaqarfiup kisimi ilaatigut akisussaafiginngimmagit. Kisianni aamma inuup peqqissutut misigisimanissaanut nukissaqarluartutullu misiginissaanut suliffissaqarneq, illussa­qarneq, anersaakkullu nukituneq taanna aamma peqqissutsimut tamakku aamma pingaaruteqa­qimmata, tassuunakkut Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerat ilalilaaginnarusuppara.

 


Kattusseqatigiinninngaanniit Anthon Frederiksen-nip Danmarkimi napparsimasut Kalaallit Illuanni sullinneqartarnerannut tunngasut tikippai, kisianni tassunga innersuussutigissavara sisamangornermi apeqquteqaatini taanna tikikkumaaratsigu Anthon Frederiksen-nip tamannarpi­aq pillugu apeqquteqarmat, taannalu sisamanngorpat erseqqarinnerusumik akiumaarpara, qujanaq.

 

Johan Lund Olsen,Inuit Ataqatigiit:

Erseqqissaatigiinnassavara tassa Inuit Ataqatigiinni oqaaseqartutta saniatigut uanga oqaaseqara­ma, partiit avataatigut oqaaseqanginnama.

 

Uani oqaaseqarnissanni assigiinngitsualuit ilaatigut oqaaseqartutta aamma tikittareersimasai ilaqqillugit erseqqissaatiginiarlugillu oqaaseqarfigitsiassavakka, kisianni pingaartumik Naalak­kersuisooqatigiit aapparisaat tassa Atassutip saqqummiussai arlallit aamma oqaaseqarfigissa-gakkit.

 

Siullermik una oqaatigissavara tassa una Aningaasanut Inatsisissaq Inatsisartunut agguaanneqar­mat atuakkat ukua sisamat, tassa soorunami ima paasisariaqartussaagaluarpoq tassa Naalakker­suisooqatigiit tassa siunnersuutaat. Tassa taanna aallaavigisussaavarput aamma Inatsisartunut agguaanneqarmat maanilu suliassaalluni.

 

Kisianni tassa tupaallaatigeqisannik ullumi raatiu aviisip ullup qeqqariitsiartoq aallakaatitsimat, paasinarsivoq allatut Naalakkersuisooqatigiit eqqarsalersimasut, allaallu maannakkut tassa oqaluttoqarpoq siunnersuut nammineq suliarisimasaraluartik tunuartiinnariarlugu taava oqalutto­qalerluni isertitat aningaasartuutillu oqimaaqatigiisinniarneqartariaqartut. Kisianni aajuna eqqaamasassaq taamaattoqassappat, oqimaaqatigiisitsiniartoqassappat taava 145 mio. kr.-nit nalinginik Inatsisartut nassaarniartariaqassapput sipaarniartariaqassapput, allanik isertitassanik soorlu Naalakkersuisut Siulittaasunngortup aatsaaginnaq oqaatigisaatuut, allanik isertitassatsin­nik nassaarsinnaanngikkutta. Tassami ilisimavarput Naalakkersuisoqatigiit pingaartikkaat akileraarutit qaffanneqassanngitsut, akitsuutit qaffanneqassanngitsut. Taamaattumik oqimaaqati­giisitsinissami finanslov-i una inerneqassappat tassa avaqqukkuminaattorujussuuvoq 145 mio.-nik - ingerlassineq assigiinngitsorpassuarninngaanniit sipaarniartoqartariaqassammat.

 

Kisianni tassa aamma taanna eqqumiilluinnartuuvoq, tassami ukiut kingulliit pingaartumik ukua Naalakkersuisooqatigiit ingerlaneranni allaat aningaasanut inatsit saqqummiunneqaqqaarmat oqaatigineqarpoq, landskarsip aningaasaatai ima isumannanngingaaramik tassa imatut amigar-tooruteqartumik saqqummiussisinnaallutik. Allaammi oqaatigineqartarpoq tigoriaannarninngooq aningaasaateqarpugut ima annertutigisunik 1,4 mia.-rtit oqaatigineqartarlutik 1,6 mia.-rtit oqaatigineqartarlutik taava atorniartigit taamatut oqaluttoqarluni. Kisianni maannakkut qanoruna pisut, killup tungerluinnaanut oqalulerput, allatullu ajornartumik tassa 145 mio.-ninik ilanngar-titerisariaqarput taakkua nassaariniartariaqaramikkit.

 


Taava aamma uani uparuanngitsoorusunngilara tassa Atassutip oqaaseqarnermini sanaartortitsi­nermi akit qaffatsaaliorneqarnissaat sammigamikkit oqaatigivaat, tassa aqqutissatuarigipput sanaartugassat aningaasaliussassat qaffatsinnaveersaarnissaat, tassa 600 mio.-nit missaaniitikkut­sigit pitsaanerpaajussaaq oqaatiginiarneqarpoq. Kisianni aajuna eqqaamasassarput, kikkunuku Nunatsinni annerusumik aningaasalersuillutik sanaartortitsisuusut tassa Inatsisartut Naalakker­suisut Namminersornerullutik Oqartussat. Akit qaffariapiloorsimanerannut suut patsisaappat, taanna misissoraanni aajuna immaqa aamma ilanngussassaangaluartoq, tassa sanasut entrepenĝr-it allallu akit qaffasitsippallaarujussuarsimagamikkit. Imaattussaangaluartoruna 1992-mi suliariumannittussarsiuussisarnermut inatsit Inatsisartut inatsisiliarput nammineq suliarigatsi-  gu taamani siunertarivarput, akit qaffatsaaliorneqassasut - apparsarneqassasut.

 

Taamaattuminguna aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit saqqummiussisutta oqaatigigaa akit qaffatsaaliorneqarnissaat eqqarsaatigalugu akiusut qummut qaffasinnerpaaffissaannik aaqqis­suussisoqartariaqartoq. Taanna eqqarsaatigalugu taamaattumik aamma una licitationslov-i 19- 92-imeersoq isumaqarpugut qimerlooqqinneqartariaqartoq. Tassami ukiut kingulliit aamma sulisartut akissarsiaat qaffatsaaliorneqarsimapput, tassa imaappoq entrepenĝrit sulisartuminnut akissarsiarititaat appasitsinneqarput. SIK-p tamanna aamma peqataaffigisarsimavaa, kisianni kikkunuku iluanaaruteqartut taava, sanaartukkat taamatut akimikkut qaffasinnerujussuatigut tassa entrepenĝrit allallu sanaartornermik ingerlatsisut. Taakkua tassa iluanaarut anneq tigummiarpaat taamaattumillu aamma isumaqarpunga killilerneqartariaqartut. Aqqutissatuarivarput taamaalior­nissatsinnut tassa una:  nammineq Inatsisartuni inatsisiliarisimasarput, tassa suliariumannittussar­siuussisarnermut Inatsisartut inatsisaat - taava qimerlooqqissaartariaqarparput.

 

Alla aamma oqaasearfigerusutara tassaavoq aamma Naalakkersuisut Siulittaasortaavata oqaati­saa, tassa isertitassagut landskarsip isertitassai taakkua aamma qissimittarlugit eqqarsartariaqar­pugut. Ukiuni makkunani landskarsip aningaasatigut ingerlatsinermini isaatitsisorivai aalisartut aalisarnermillu inuussutissarsiuteqartut. Taakkua nunamut suliffissuarnut tulaassugaat tunisassi­arineqarlutillu nunatta avataanut niuffatigineqarneratigut soorunami nunarput aningaasanik isaatitsivoq. Aatsitassarsiornikkut suli isaatitsilinngilagut, takornariartitsinikkut siuarsaaniarluta aningaasalersuereeraluarluta, suli annerusumik aamma isaatitsilinngilagut. Taamaattumik aningaasanut inatsit una qimerlooraanni siunnersuut amigaateqarpoq, aalisarnermik inuussutis­sarsiuteqartut oqinnerusumik atugaqarnissaannik pitsanngorsaanissamik. Tassami aalisarnikkut periarfissagut taakkuupput nunatta aningaasatigut isaatitsinerani annerusumik aallerfigisinnaasa­gut.

 


Taamaattumik pakatsinakujuppoq soorlu ukiuni makkunani raajat tunisassiarineqarnerisa saniatigut saattuarniarnikkut aallussiniarnerput uani aningaasanut inatsimmi siuarsaaviginiarne­qanngimmat, ukua angallatitaarniarnissat saniatigut. Tassami eqqaamaneqassajunnarsivoq 1997-mut atatillugu aningaasanut inatsit suliarineqarmat, pullatinut piniutissanut nutaanut immikkut aningaasaliissuteqartarsimavugut 4,5 mio.-nik amerlassusilinnik. Uani naalakkersuisut siunner­suutigisaanni misissuigaluaraanni ataasinnguamilluunniit imaluunniit saattuarniartussat nunatsin­ni aningaasanik isaatitsisussat annerusumik tapersersorneqanngillat. Aamma saattuarniarneq eqqarsaatigalugu oqaatiginngitsoorusunngilara saattualeriffiit tassa nunatsinni pingasuummata, Aasianni, Sisimiuni taavalu maani nuummi. Taasara kingulleq maani nuummiittoq uninngavoq tulaassuisoqanngimmat, maanigooq Nuup eqqaani assagiarsoqanngimmat. Kisianili Paamiuni paamiullu eqqaanni saattuaqarpoq, taamaattumik eqqarsaatiginiarli maani nuummiittoq uninn­gaannartoq aamm Paamiunut nuunneqarsinnaanissaa.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Naatsuararsuarmik una oqaatigerusuinnarpara maluginiarakku oqaluttut tamarmik ilinniariartor­lutik nunaminnik qimatsisariaqartut illoqarfinnut allanut aallarlutik, taakkua inissaqarniarnerat tappiffiginiarsaringaat. Assut taanna takullugu nuannaajallannarpoq.

 

Tassa 1995-mi naatsorsuutit piareermata tassani takusinnaasimavarput, 50.000 kr.-nik atuival­laartoorsimalluta aningaasat atugassatut tunniunneqartut eqqarsaatigalugit. uanili kisitsisit erseqqarinnerusut pissarsiaraagut takusinnaaleratsigu, 1996-mi aammalu 1997-p qiteqqunnerata tungaannaanut allaat aningaasanik 3 mio.-nit angullugit atuisariaqarluta inissaqartitsiniarneq aaqqiiviginiarlutigu. Taamaattumik oqaluttuninngaanniit una nalilersorneqartoq ilumoorpoq, sumi arlaanut inissiigaangatta ilinniartussanik, soorlu illoqarfiit anginerusut ilinniarfinnik katersuuffineqartut imaluunniit ilinniartunik katersuuffigineqartut assersuutigissagutsigit, tassa taakkunani ajornartumik pissutsit ullumikkut imaalersimapput. INI A/S-ip inaatai ilaatigut ilinniartunut inissatuut aaqqissuutariaqalersimallutik.

 

Aasianni pissutsit imaapput ilinniarniarlutik nalunaartut 100-gaangata taava uagut pisussaaffigi­sarparput kollegiat inissat 75-it piareersimatissallutigit. Kommuunit kisimiillutik taamatut aaqqissuussiniarlutik saperpaat. Taamaattuminguna pisariaqalersoq massakkut nalilersuissallu- ta ilinniartut inissaanik kollegianik taanneqartartunik pilersitsiniarnissatsinnut.

 

Manna tikillugu ilinniartitaaneq pillugu oqallittarnitsinni inimi maani issiasunit tamanit taperser­sorneqarpoq ilinniartitaaneq aammalu ilinniartitaaneq ingerlanneqartuartariaqartoq. Kisianni ullumikkut takussutissaqareerpugut erseqqissunik, taamaattuminguna aamma suliniutigigipput kollegiaqarnerup tungaatigut sanaartugassanik pilersitsiniarnissaq taannalu aamma sulissutigaar­put. Tassunga aamma ilanngullugu oqaatigilaarlara Nuummi ilaatigut Kommuuni suleqatigalugu annertoorujussuarmik pilersaaruteqarpugut, ineqarniarnikkut ilinniartitaanikkullu periarfissanik siunnersuuteqarluta. Kisianni tassani siunnersuuteqarnitsinni oqanngilagut aqagu taanna piariis­sasoq, kisianni pilersaarusiorneq pisariaqarpoq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu piareersimaniassagatta.

 


Taamaattumik nuannaajallannarpoq oqaaseqartut maani maluginiarakkit ukiumut tullermut aningaasanut pilersaarusiornermi eqqaamaniarneqaqqullugu taanna uparuartormassuk, neriup­pungalu pitsaasumik tassani angusaqarumaarluta.

 

Taava Anthon Frederiksen-nimuna oqaatigimmagu ilageeqarnermut tunngatillugu aningaasat atugassat ikinnerulersimasut. Ilumoorpoq kisitsisitaat tamaviisa eqqarsaatigissagutsigit tassani nikingalaartoqarpoq, tamatumani pissutaavoq sanaartornermi aningaasat ukiuni siullerni marlun­ni atorsimasagut, taavalu aamma oqaluffinnut, soorlu ilaatigut Niaqornaarsummi oqaluffilior-nikkut taavalu aamma ilaatigut Tunumi oqaluffiup taassuma nutaarsuugaluartup ilaatigut qarmarnera, qarmaasa ilaat siallereernerata kingornatigut qerineratigut qarmaat ajortittalersima­sut aaqqiiniarnermut tamakkua ilaatigut aningaasaliissutit tassaniipput.

 

Kisiannili misissorluarukku takusinnaassavatit ilageeqarnermi ingerlatsinermut aningaasat atugassat, tassa ingerlatsinermut atugassat, taakkua qaffariaateqarmata. Kisianni tassa sanaartor­nermut suliat piareersimasut imaluunniit inerlugit suliarineqarsimasut pissutigalugit aningaasar­taat ataatsimut isigissagutsigit, ukiumi siullermik appasinnerulaartoqarpoq misissorluaraanni taakkua kimilluunnit takuneqarsinnaapput, taanna naqqiissutigilaarpara aasinaasit avoqqaariniar­neqalissagama ilisimareeraluarlugugooq oqaatiginngitsoorsimagiga.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Johan Lund Olsen-nimununa tunngatillugu naatsumik oqaatiginiariga aningaasaqarnermut tunngasumik saqqummiussassaq una partiit Naalakkersuisooqatigiit sivisuumik oqaloqatigiissuti­gisimavaat ilumoorpoq, aammalu tassani oqaloqatigiinnermi aningaasat maannakkut toqqortari­neqartut aamma ilaatigut eqqaaneqarput.

 

Taamaattumik aamma aningaasanik atuinissami immikkoortinneqarsinnaasut makkua aamma ilisimaneqarput, aningaasanik tassani toqqortanik atugaqarnikkut maannakkut aallartinniakkat, ilaatigut aamma imaappoq landskarsi aamma bankiunngimmat eqqaamassavarput. Imaattoq inuiaqatigiit sukkulluunniit attartorfigalugu orneqattaagassaatut isigineqartariaqartoq. Landskarsi inuiaqatigiit aningaasiviat aamma tassaavoq inuiaqatigiit isumalluutaat sillimmateqartuartaria­qartoq.

 

Taamaakkamilu aamma sillimmatigisai miliartiuppata imaluunniit miliartit sinneqarpata, sillimmatitut isigisariaqarput pinngitsoorani aamma inoqutigiit kikkulluunniit illumi ingerlan-neqarneranut aamma sillimmateqarnissartik pingaartittarpaat, tamannalu aamma inuiaqatigiinni maani pingaaruteqarpoq.

 


Taagorneqartut ilaatigut amerlaqisut aningaasaliiffissat tikinneqaraangata, soorlu aamma Johan Lund Olsen-nip taavai krabbit tungaatigut aalisarnerit, taakkua kalaallisut qanoq taasarnerpaat, taakkunani aalisarnissaq aallartinneqarpat tunisassiorneqalerpat, taava paasinarsisarpoq aamma malitsigisaanik aningaasartuutissat allarparujussuit saqqummerartartut. Qasigiannguit taanna takussutissaagunarpoq aamma tassuunakkut erniinnarluinnaq imeq allallu aamma tamakku nalunaarutissat saqqummersarmata, qalerallilluunniit tunisassiarineqarneranni imaluunniit krabbit tungaatigut tunisassiorneq pineqaleraangat. Unali tunngavigissavarput tamakkunatigut tunisassiornerit tungaatigut, inuit tamakkuninnga paasisimasaqartut tassalu toqqammavigine-qarput Royal Greenlandip manna tikillugu toqqammaviunera, Naalakkersuisuninngaanniit aamma ingerlateqqinneqassammat. Taakkuummata tunisassiornermik avammut aammalu aallartitsinrmi avammullu tunisassiornermi paasisimasaqartutut angisuutut isigisariaqartut.

 

Aamma una Johan Lund Olsen-nimut oqaatigilaarlara Kalaallit Nunaani maannakkut aalisarnik­kut aallartitsiniarnerit ingerlanniarneqartullu qiviaraanni, Royal Greenlandip avaqqukkuminaas­susia eqqarsaatigalugu nunaqarfinni ingerlatsinerit tamarluinnangajaasa imaluunniimmi imma- qa tamaasa aamma Royal Greenlandi suleqatigalugu ingerlassassatut innersuussutigineqareer-simammata aamma siornatigullu aallartitsiniarnerit eqqarsaatigalugit. Imaappoq tunisassiornerup tungaa eqqarsaatigalugu aammalu krabbinik aalisarneq eqqarsaatigalugu, tassani Royal Green­landip siulersuisui ippassaaniinnaq aamma saqqummiussaqarput namminneerlutik, taakkulu najoqqutaralugit taakkulu tusarnaarlugit, pilersaarusiat taakkua ingerlanneqarnerat maannakkut suliarineqartoq oqaatigineqarsinnaavoq.

 

Naggaterpiaatigut una oqaatigilaarlara Naalakkersuisooqatigiit nalunngilluinnarpaat akisussaaffi­gissallugu una aappaagumut aningaasat qanoq isikkoqarlutik saqqummernissaat, akisussaaffi-gissavarput taanna. Kisianni ullumikkut oqaaserineqartut najoqqutaralugit aamma oqaatigissa­vara, pissanganartutut nuannersutullu isgigakku amerlaqisutigut aamma illua tungiliuttunit naaperiarfissatsinik isumaqarama ullumikkut oqartoqartoq. Aaammlu taakkua tunngavigalugit, naak amerlanerussuterput erseqqilluinnaraluartoq maani taama oqaatigissavara aamma, taanna atorumanngilarput kisiannili eqqarsaatissanik kusanartunik aamma illua tunitsinniit oqaluffigine­qarnerput ilanngullugu aamma taanna naammassiniassavarput, siunnersuutinik allannguutinik aappassaaneernerani naammassinniarnissarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Partiit ataasiakkaat oqaasii naatsunnguamik oqaaseqarfigeriarlugit Naalakkersuisut ataasiak-  kaat oqaaserisaat oqaaseqarfigilaassavagut. Siullermik inuussutissarsiutit ineriartortinnerini assagissat siuarsarneqaruttulrfiisa nalaani akitigut nunarsuarmi akiusut massakkut apparujussuar­simanerat eqqarsaatigissagaanni, eqqarsaatigeqqunarpoq Naalakkersuisut tassaammata Royal Greenlandikkunnik ataatsimeersuarnermi piginnittut sinnerlugit najuuttartut, aammaarlugu misileqqeqqullugu soorlu saattuaqarfiit assagiaqarfiit nunat eqqarsaatigalugit Canadap nunattalu nunarsuarmi tuniniaanermi tuniniaaveqatigiinnermikkut akinik pitsaanerusunik angusaqarsinnaa­nerat misilinneqaqqeqqullugu.

 


Taassuma saniatigut Siumup oqaaseqartuata nunanut allanut taarsersukkat siaarnerullugit taava-lu aamma sanaartornermi kvadratmeterimut akigitinneqartut killilernisaat eqqarsaatigalugu, oqaaserisatsinnut aamma ammaanermut atatillugu oqallinnermi oqaaserisatsinnut isumaqataa­nerat nuannaarutigalugu maluginiarparput. Atassutip oqaaseqartuanut, inuuneq ilorleq anersaak­kut inuuneq soqutiginartutut annertunerusumik siusinnerusukkut eqqaaneqartarsimanngikkaluar­toq Atassumminngaanniit, massakkut eqqaaneqarmat Inuit Ataqatigiinninngaanniit nuannaa-rutigaarput, kulturi kulturikkut siuarsaanerit, angerlarsimaffiit nukissaqarnissaannik suliniutit tassaapput PAARISA kisiat PAARISAp pilersinneqarnissaa PAARISA kisiat annaffittut isiginagu aamma suliniutaasinnaasut qujanartumik aamma Atassutip malugilersimasai.

 

Kiisalu sanaartugassat ukiumiik ukiumut assigiissaarlugit inissitsiternissaat tassani akigitinne-qartut naalagaliullugit ingerlatsiniarnermi Atassutip oqariartuutaa ajuusaarutigaarput. Pisariaqar­titsinermummi ullumikkut malinnaasinnaannginnerput inatsisiliortutut unikaallatsissinnaagatsi-gu sanaartugassat akisoqimmata kinguartiterinata, kisianni inatsiliornikkut isumaqarpunga periarfissaasoq, ilaatigut aamma Johan Lund Olsen-nip oqaatigeriigai.

 

Akulliit Partiiata oqaatigisaa ataaseq isumaqatiginartutut misissorneqartussatut Inuit Ataqatigiin­ninngaanniit aamma eqqarsaatigereersimasarput tassaavoq, massakkut 1997-mi aallartittumik sulisunik peqqinnissaqarfimmiunerusoq sulisunik uninngatitisiniarluni sulisunillu ussassaarini-arluni miliuuninik tallimanik akuersisamik aningaasaliinermut illua tungiliullugu taartaasartunut aningaasartuuterparujussuit taakku sanilliullugit, akissarsianik qaffaasinnaanermut isuma aamma Peqqinnissamut Ataatsimiititami ilaasortaatitatta tusagassiutitigut oqaaseqarfigeriigaa, isumaqar­punga Naalakkersuisutnut assut suliassaqqissuusoq.

 

Kiisalu taamaakkaluartoq Akulliit Partiianut isumaqataanerput tassunga killeqarpoq, tassa oqaatsip pillugit allattoqarfeqalernissaanik siunnersuummut isumaqataapajaartutut oqariarluni qallunaatut oqaaseqartut eqaavai. Uani kalaallit oqaasii oqaasiisa allaffeqarfitsigut nukitsorsarne­qarnissaat illersorneqarnissaat atorneqarnerisa pisortigoortumik akuerineqartumik aqunneqarnis­saat aamma pineqarpoq. Aamma Danmarmiki danskit oqaasii pillugit illersuinissamut tamatu­munnga allaffeqarfeqarmat suliniaqatigeeqarlunilu eqqaasitsissutigiinnassavarput.

 

Kiisalu Pisortat aktie-nik pisisinnaanissaannut Bjarne Kreutzmann-nip qujarusinera assorujus-suaq tupigaarput, kisianni taanna nammineq soorunami akisussaaffigissavaa. Pisortat namminer­sortunik ingiarsimaarinninnerat uparuartuutigalugulu, pisortat aktie-nik pisinissaannuk aningaa­saliisoqarsimanera qujarummagu pujorsuup iluaniippugut.

 


Kattusseqatigiit oqaasetartuannut Kalaallit Illuat Kĝbenhavnimiittoq Inuit Ataqatigiinni eqqartor­simavarput, tassanimi ilaatigut nappaammik krĉftimik eqqorneqarsimasut ilaqutsisarlutik ilaannikkut sivisoorsuarmik tappavani najugaqariartortarmata, ilumoorpoq angerlarsimaffippa­laarnerusumik taassuma aaqqiivigineqarnisaa arajutsinaveersaartariaqaleratsigu, imarpissuar­luunniit Atlantikoq avissaarutigigaluarutsigu.

 

Taavalu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaaseqarneranut. Isumaqarpugut aningaasanut inatsisissaq atuagavissuanngorlugu naammassineqanngikkaluartorluuniit Inatsisartunut ilaasorta­nut taanna periarfissat ilaattut tikkuarneqartariaqartoq uagutsinninngaanniit. Naalakkersuisuutita­qartummi kisimik oqa rtussaaffiginngilaat aningaasanut inatsisissatut siunnersuut. Isumaqarpu-nga Naalakkersuisooqatigiit sanngisuumik ingerlatsinerannu patajaallisaataasussatut oqaatigine­qarsinnaasoq tassaasoq illua tungiliuttut aamma peqatigalugit suliniarnerup ingerlanneqarnera.

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq oqaluttarfimmi maanngaanniik silassamik silallu qanoq inneranik nalunaarniartarmat taanna takornartaanngilaq, upernaaq silaginnerarlugu silamut qiviarmat, ilami aamma taamani silageqimmat oqaaseqarmat. Massakkut sanaartugassat ikililer­niarneqartariaqarneranni aappaagumut oqalunnini ilaatigut paatsuunngikkukku oqaasertalerpaa, 1998-migooq aatsaat taama silarlunniarpoq eqqanaraluttuaq.

 

Kiisalu angallannermut Naalakkersuisup angallannikkut pissutsinik nassuiaatai qujalluta nuannaajallallutalu tusarpagut. Qujanaqaaq suliniarnerit manna tikillugu annertunerusumik ersittutit oqaatigineqartarsimanngitsut taamannarujussuaq killiffeqarsimammata. Kangerlussuar­mulli tunngatillugu oqarpugut, Kangerlussuup ukiuni tullerni, imaanngilaq ukiumi tullermi, ukiuni tullerni 52 mio.-nit angullugit tikittunut aallartussanullu atortutigut inaatitigut pitsanngor­saavigineqarnissaa 52 mio.-nik aningaasartaqarpoq. Tassunga sanilliullugit atuarfitsigut allatigul­lu pitsanngorsaanissat.

 

Kangerlussuup oqaluttuassartaa ilisimavarput aammalu tikittussat aallartussallu qangatserfeqar­nissaat eqqarsaatigigaanni Kangerlussuami nunaqartut atugarisaannut toqqaannartumik attuu­massuteqanngilaq. Kisiannili angallannermut Naalakkersuisunut ilaasortap angallannermut Naalakkersuisup ilaatigut oqaatigisaa ilumoorpoq, Kangerlussuarmi ineriartortitsineq Nuummi Avannaanilu mittarsualiorneqartoqarsinnaaneranut sanilliullugu naliligasaapput.

 

Kiisalu sulisoqarnermut Naalakkersuisup oqaasiinut oqassuugut, Danmarkimi arbejdsministeri allaat peqatigalugu suliffissaqartitsineq ataatsimeersuartitsissutiginiarsimagaa, Danmarkimi ministeriaqarfik qularnanngilarmi isumasarsiorfissaasinnaasunik peqassooq, ataatsimeersuar-titsinerillu ataatsimut kingunerisartagai ilaanni sullunartarmata, tamanna Naalakkersuisumut nutaamut eqqaamaqqussavarput.

 


Nunaqarfinni aalisagaqartuni piorsaanissaq aalisakkerivitsigut Naalakkersuisup ilaasortap ilalerpaa. Tassunga atatillugu apeqqutigerusupparput, aalisagaqanngitsummi imaluunniit qaqugukkut nunarfiit taassumalu eqqaa aalisagaqanngitsutut oqaatigineqarsinnaava. Naalakker­suisut nutaamik ilasimaneratigut oqaaseq nutaaq pisuusarneq pisuusarnermik oqariartuutilik inimut maanga apuunneqarpoq. Pisuusarnerua nunaqarfinni tarajorterisinnaaneq ujartoratsigu, pisuusaarnerua aalisartut pisaasa assartuisoqannginneranik, qerititsiveqannginneranik, nilla-taartitsiveqannginneranik sikuliorfeqannginneranillu patsiseqartumik eqqarneqaannartarnerat uparuaratsigu, kikkunuku pisuusaartut.

 

Periarfissat pitsaasut ataatsimoorullugit nunaqarfinni  atugarliuutinut qaangiiniarnitsinni peqa­taarusukkatta assak isaapparput, pisuusaarneq matumani pineqanngilaq, nunaqarfinni pissutsit piviusut eqqartorneqarput. Taamaattumik qitiusumik ingerlatsineq annertunerusumik toqqamma­viginagu, siamasissumik ingerlatsineq nunap immikkoortuinut oqartussaasut peqatigalugit ineriartortinneqaqqissasoq Inuit Ataqatigiit pingaartutut oqariartuutigaarput. Assersuutigisinnaa­varput siorna ukioq mannalu Ammassallup Kommuuniani Ittoqqortoormiullu Kommuunianni, inuussutissarsiutitigut siuarsaanissamik suliniuteqartoqarnissaa aningaasaliiffigisimagatsigu. Tamatuma kingunera suua 1998-mi een ĝre/milluunnit inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermi Kommuunini taakkuani marlunni aningaasaliisoqanngilaq. Qitiusumik ingerlatsinerup tamassa equngaqutigisinnaasai, taamaattumik ajunngilaq qitiusumik Kommuunillu suleqatigiinniarta.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Qujanaq. Siullermik kingullermik oqaaserineqartut nutaaneranni IA-armiut oqaaseqarfigilaas-suakka naatsunnguussaaq. Uagut Atassumminngaanniit eqqumiiginngilluinnarparput massakkut Naalakkersuisut nutaanik ilaatigut inuttaqartut nutaamik saqqummiussaqarmata. Naak soorunami pilersaarusiaq pisoqaq aallaavigalugu. Minnerpaamilluunniit taanna eqqumiigineqarsinnaan-ngilaq. Inuit allat massakkut sulilerput allatut aamma naliliisinnaassusillit aammalu naliliisin­naassuseqartariaqartut. Taamaattumik piffissaq tassunga atorneqarsimavoq.

 

Uagut oqanngilagut 145 mio.-nit aappaagumut amigartoorutissatut siunniussat tamarmik tassa sipaarneqassasut. Uagut ersarissumik oqarpugut aamma Naalakkersuisuni oqaatigineqartoq tusaavarput, sipaarniassuugut sapinngisamik amigartoorutissagut minnerpaatinniarsaralugit tas-sa oqariartuterput. Kisianni amigartooraluarutta aarlerinarpallaanngilaq aningaassivipput aam- ma imaqartussaammat sillimmatitsinnik. Soorlu ukioq manna tamaattoq, ukioq manna amigar­tuussuugut immaqa ilimagisamit amerlatiginngitsunik neriussaagut. Kisianni aningasivik imaqarpoq IA-mut taanna oqaatigisariaqarpoq. Naami taamani ilissi peqataagallarassi suna tamaat nungullugu.

 

Uagut assut pingaartipparput naatsorsuutit misissortaratsigit IA-armiunut taanna oqaatigisa-riaqarpoq, soorlu 95-mi sanaartugassanut pilersaarutit aningaasalikkagut akuerisagut aningaa-sanut inatsisikkut 800 mio.-ningajaapput taama amerlatigipput. Kisianni naammassisagut 600 mio.-nit missarpiaaniipput qaangilaalaarlugu. Uffa sanaartugassat ilaat naammassinngitsoorlu- git kinguartikkigut pingaartumik kvadratmeterimut akit qaffasippallaarmat.


96-mi aamma taamaappoq. Aningaasaliissutigut 95-mut saneqqiullugit minnerulaarput, kisianni-li 600 mio.-nit angunagillunniit naammassivagut, tassa uagut Nunatsinni naammassisinnaasagut, erseqqittorujussuuvoq taanna imaanngitsoq sanaartugassanut pilersaarutit millisarniinnarlugit. Kisianni erseqqiiveqqissaarpoq pisinnaasagut sumiittut pisinnaasagullu taakku naammassisin-naagutsigit kvadratmeterimut akit appasitsissavagut, erseqqippoq taanna. Soorunami oqalliseqa­taaffigisinnaavarput saqqummiussarsi kvadratmeterimut akit qaffasinnerpaaffissannik sumik aaqqiisoqarsinnaasoq mersoqataaffigisinnaavarput?, kisianni aamma taamaattuassaaq akisu-titsivallaarpata killigititaasorlu inatsisitigut qangerneqarsimappat, taava sanaartugassat unissap­put sananeqarsinnaanngillat. Tassalu taanna qaangerniagassarput, amerlavallaanik sanaartugas-sanik akuersigaangatta taava unammillerunnaarlutik sanaartortitsisut akit qaffattarput erseqqip­poq taanna. Sananngitsooraangattalu immaqa allanut atorsinnaasarigaluagut. Uagut pisinnaa-satsinnut naleqqunnerusunik pilersaarusiornitsigut allanut immaqa atorsinnaasaraluagut unitsit­tarpagut, ukiumullu sinneranut ilaatigut nuuttarluni. Taanna uagut pinngitsoorusukkaluaripput pisinnaasagut naapertorlugit sanaartorneq aaqqissinnaagutsigu akit patajaattut, aammalu atui-  sut atorsinnaasaat pissarsiarissagaluarpagut.

 

Una ilaatigut Johan Lund Olsen-nip oqaatigisaa aamma soorlu aalisartunut sulisartunut oqilisaa­tasinnaasumik qanoq iliortoqanngitsoq. Piviusut pisut isiginngitsuusaarlugit oqarnertut uanga taanna nalilerusuppara. Ulloq manna tikillugu Naalakkersuisut qanoq iliorpat akileraarutit qaffatsinnaveersaarlugit, akitsuutit qaffatsinnaveersaarlugit allallu kallerup inneranut akit imermut akit qaffatsinnaveersaarlugit, aammalu massakkut ilaatigut siunnrsuuteqarluni appar-titsisoqarsinnaasoq. Tassa tamakkuupput suliniutaasut ulluinnarni inuunitsini oqilisaataasut IA-p takusimanngisai. Aamma uagut Atassuumi qasseriarlutamita aamma uani massakkut oqaaseqar­nitsinni oqaatigaarput, aajuna uagut politikkikkut sunniuteqarfigisinnaasarput inissianut attar-tortittakkani akiliutaasartoq. Inatsimmi allassimasarpoq una inatsit saqqummiussaq akuerigus­siuk aamma akuerissavarsi, inissiani attartortittakkani qanoq akiliisoqassasoq, tassa taanna ua-gut politikkikkut sunniuteqarfigisinnaasarput. Kallerup inneri imeq allallu nunarsuarmik pissut-sit assigiinngitsut pissutaallutik qaffassinnaapput politikkikkut toqqaannartumik uagut sunniu-teqarfigisinnaanngisagut. Ineqarnermut akiliuteqartarnermi akiliisinnaassuseq eqqukkutsigu malunnartumik iliuuseqassaagut.

 

Soorunami ussernatorsiornartarsimagaluarpoq massakkut siullermeerinnilluni oqaaseqarnermi sutigut sipaarsinnaaneq tikkuartussallugu ussernartorsiornarsimagaluarpoq. Kisianni uagut tamakkiinerusumik oqarsimavugut tamakkiinerusumik oqarnissarput pingaartissimavarput partiitut Inatsisartunut nalunaarutigaarput, piareersimavugut sipaarnissamut amigartoorutit siunniussaasut sapinngisamik malunnaateqartumik appartinnissat IA-lluunniit suminngaanniit suminngaanniit sinneqartooruteqartalernissarput - taanna uagut partiitut suleqataaffigiumavarput piareersimavugut.

 


Josef Motzfeldtip aamma oqaatigisaa siullermeernermini tupigikulutara tassa unaavoq, angal-lannikkut pissutsit oqaaseqarfigigamigit imatut isumalimmik oqarmat, imatut annerusumik akikillisaaniarluni suliniartoqanngitsoq. Mittarfiliarsuarsuagummi taakkua suna siunertaraat, tassa akikinnerusumik angalasinnaalernissarput. Aammalu soorlu Angallanermut Naalakkersui­sup Peter Grĝnvold Samuelsen-ip ersariivissumik nassuiagai massakkut pisut aamma IA-kkut nalunngisaat tupinnarpoq, maani oqaluttarfimminngaanniit oqartoqarsinnaammat qanoq piso­qanngitsoq uffalu pisut pigaluttuartut, imaluunniit aallartereersut taama ersaritsigisut isiginiarne­qanngimmata assut tupinnarpoq.

 

Una nunanut allanut attartukkatta immikkukajaaq annerulaartumik akilersuinitsigut sunaana anguniaripput? Anguniagarput ersarissoq aana, ukiuni aggersuni erniatigut nammakkersorneqar­pallaannginnissarput, tassa anguniagarput., soorunami misissorneqarniarli isumaqatigiissutaasut naapertorlugit akilersugassagut akilersorutsigit, taavalu akiliutigisartakkavut allamut atorlugit, taava qanoq kinguneqassava? Uagut takusinnaareerparput aana ersarissoq, erniatigut akiligassa­gut artornarsiartussapput, akilersugassavut ikilisannginnatsigit, tassa taanna uagut assut peru­sunngikkaluarparput, ukiut 2000-nut nikilerneranni, ikilisanngikkutsigit assut erniatigut ma-lunnarsisussaagami erniatigut  akiliutit, kisianni ajunngilaq, misissorneqarniarli taava takussavar­put qanoq isikkoqarsinnaanersoq.

 

Saqqummiussinitsinni pingaartillugu taavarput immikkullu isummerfigalugu meeqqanut pingaartumik meeqqanut inuusuttuaqqanullu PAARISA-p pilersinnerani immikkoortortaqarta-riaqalersoq, allamik suliaqaratik, taakkununnga sammisunik suliaqartussanik. Soorunami PAARISA-p  aaqqissuussaanerani  aammalu suliassaasa suunerani ukiuni aggersuni pilersaaruti­ni assigiinngitsorpasssuit taakkartorneqarsimapput, aamma ilaatigut meeqqanut sammitinneqar­tut, kisianni uagut isumaqarpugut aammalu oqarsinnaasoraanga sakkortuumik aalajangiusima­varput, soorlu aamma taannarpiaq siusinnerusukkut saqqummiunneqareersimasoq meeqqanut aalajangersimasumik sammisumik immikkoortortaqalernissaq, taanna avaqqussinnaajunnaarpar­put. Ullumikkut pissutsit aarlerinarput, soorunami siusinnerusukkulli tamakku takusarpavut, aatsaat takulinngilavut, tamanna oqaatigisariaqarpoq, kisiannili aningaasatigut periarfissavut killeqartarmata, taakkulu assorujussuaq killiliisuusarlutik, taanna tamatta uniffigisarparput.

 


SANA pillugu oqaaseqarnitsinni aana isumarput. Massakkut  kontut pingasuupput taasinnaasa­gut, SANA-mut nammineq konto taavalu Danmarkimut suliaritikkiartornermut konto taavalu aamma alla immikkut ilisimasalinnik nunatsinnukartitsilluni arlaannik suliarinninneq. Massak-kut pissutsit ilisimasavut imaapput, soorlu Danmarkiminngaanniit tikisitsilluni konto imaaruppat taava tassa napparsimasut Danmarkimut nassiussorneqalissapput, akisoorujorujussuarlu tassani atulertarluni, taakku tamaasa ataatsimut katikkaanni ataasinngorlugu konto soorunami siunertaa erseqqissarlugu, taava aalajangersagaqarput una nassiunneqassava Danmarkimut? Imaluunniit immikkut ilisimassalimmik tikisitsissaaguut? Taava taakku periarfissarissaarnerulissapput, suna akilersinnaaneruva ingerlatissallugu. Uagut assut pingaartipparput nunap immikkoortortaanni napparsimaviusut pioreersut atorlugit immikkut suliaqartarnissamut aaqqissuussinissaq, suliat assigiinngitsut tassunga eqiterlugit, soorlu aasaq uanga takusara assut nuannariva Qaqortumi tappingingajassimasut isaat suliarineqarmata sinerissaminngaanniit tamanit tikerartillugit Qaqortumi suliarineqarput aammalu iluatsilluartutut tamanna oqaatigisariaqarpoq. Taamatut pisoqarsinnaanera ullumikkut atuutereerpoq.

 

Una Sisimiuni pisimasoq pillugu nassuiaat tigoreerparput, kisianni nassuiaaneq uagut kissaatigi­sarput unaavoq ersarinnerusumik - sooruna taama pisoqartoq? Pinngitsoorneqarsimasinnaagalu­arpa allatut iliorsimagaanni? Aammalu akisussaatitsisoqarsinnaava? Sisimiuni pisoq sakkor-toorujussuarmik uagutsinnut ilinniartitsivoq. Ukiuunerani arlaanni taama pisoqarsimasuugaluar­pat sikusartumi, assut ajoqqajarpoq. Taamaattumik Sisimiuni pisoq naak nuanniikkaluartoq ilinniutigisariaqarparput, qanorlu ilioriarnissatsinnut aallaavigalugu, tassa taanna uagut kissaati­giinnarparput.

 

Paaviaaraq Heilmann, Inuussutissarsiornermut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Naatsumik Johan Lund Olsen IA-meersup siuarsaanissaq aalisartut eqqarsaatigalugit aamma saattuarniarneq eqqarsaatigalugu - saattussanik aalisarneq imaluunniit immikkut ittumik qanoq iliuuseqarneq pisimavoq 1996-imi aamma 1997-imi ukioq manna, ilaatigut suli tamakkiisumik 1997-imi naammassineqanngikkaluaq, taakkulu siumut ingerlalernissaata tungaanut.  Soorunami qaqugukkut siuarsaaneq  unitsikannerneqassanersoq nalilersorneqarsinnaavoq, kisianni isuma­qarsimavugut 1996-imi aammalu 1997-imi qanoq iliuuseqarnerit taakkua immikkut iliuuseqar­nertut isigisariaqartut, aamma eqqaasitsisutigissavara 1998-imi Aningaasanut Inatsisartut Inatsisissaattut siunnersuummi konto 50.01.03-mi aningaasaliissutigineqarniarmata 5,8 mio.-nit ilaatigut aamma misileraanernut aamma siuarsaanernut atorneqartussat, taamaattumik taanna eqqaasitsissutigiinnarpara.

 

Paamiuni Maniitsumilu assagiarsuleriffissanik sananissaq Royal Greenland -ip neriorsuutigisi­mavaa, taannalu pissasoq 1998-imi oqaatigineqarpoq, taanna eqqaasitsissutigiinnassavara siusinnerusukkut  aamma Inatsisartunut tamanna taaneqarnikuummat.

 

Taavalu  Josef  Motzfeldt IA-meersup aamma oqaaseqarnermini Canada-miunik suleqateqarsin­naaneq assagiarsuit imaluunniit saattussat avammut tuniniarneqartarnerat eqqarsaatigalugu. Tassa aamma soorunami taamatut suleqatigiinnermi illuatugeriit pissarseqatigiittariaqarput, aammalu massakkut Canada-miunut Royal Greenland-ip suleqateqarniarnera aamma suleqati­giinneq tassuunakkut aallarnerfiusinnaalluarpoq, taanna eqqaasitsissutigilaaginnarpara.

 


Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiinut Naalakker­suisoq:

Inuit Ataqatigiit oqaluttuata uannut apeqquteqaatai akissuteqarfigissuakka, tassa marloqiusaap­put. Siullermik nunaqarfinnut tunisassiorfinnut tunngasut qerititsivilersuinerit, assartuinerit allallu pillugit  apeqqutigisaanut  tunngatillugu erseqqissaatigilara tassa apeqqutit imaannaan-ngitsut saqqummiuppai. Pisuusaarnermik taaneqarsinnaavoq ukiumik ataatsimik sioqqutsilluni itigartitseriarluni taava massakkut ujartuilersimagaanni taakkuninngarpiaq itigartitaasimasunit. Qerititsivilersuinissaq avannaani pingaaruteqarluinnaqqissaarpoq aamma kujataa tungaani aalisakkanik aalisagaqarfiunngitsuni assartugassanik tunisassiornissamut.

 

Piumasaraarput Inatsisartuni aalajangigaraarput aalisakkat suulluunniit qaqinneqartut  tamarmik tulaanneqassasut, tassa taanna aalajangersagaraat Inatsisartut Royal Greenland-ip malinniarlugu malinniartuaraluarlugu toqqorsiveqannginneq pissutigalugu avannaani qaleraliinnaanerusut tulaassorneqartarput, taamaattumik aalisakkat suulluunniit qaqinneqartut  tulaanneqartartuuppata eqqarneqaratik - eqqaanerujussuaq taanna uninngassagaluarpoq. Taanna assortorneqarsinnanngi­laq. Tupinnassaaq assortorneqassaguma uani inimi qerititsivilersuinissamik siunnersuuteqarner­mi, tamanna itigartinneqarsimanngitsumik oqartoqassappat. Tamanna pivoq ukiut marluk matuma siornatigut aamma pivoq ukiup ataatsip siornatigut. Taammaattumik soorunami tupigi­neqassanngilaq kissaammilaarlunga ilaatigut pisuusaartutut tamanna iluseqartutut taasinnaaguk­ku. Taamaattumik nuannaarutigaara pisuusaarunnaarluni Inatsisartut ilaannik taamatut oqartoqar­mat ajornartorsiutip taassuma anigorneqarnissaanut, tamanna nuannaarutigisariaqarpoq. Aamma neriuppunga aningaasalersuinertigut qerititsiviit, toqqorsiviit allallu nunaqarfinni aalisagaqarfiu­suni piviusunngortinneqarnissaat naammassineqarsinnaajumaartoq.

 

Ataatsimeersuartarnerit; aap, tamatta nalunngilavut ilaat sunniuteqarpallaarneq ajortut ilaalli aamma kinguneqarluartarlutik. Nunatsinni sulisartoqarneq sulisoqarneq suliffeqarneq pillugit naalakkersuinikkut inatsisitigut tunngavissat annikitsuinnaapput aamma illersoruminaatsinneqar­tarpoq suliffitsigut qanoq pineqarnerit eqqarsaatigigaanni. Allaat naligiissitaaneq pillugu inatsisip atuutsinneqannginnera aamma taakkartorneqartarluni. Taamaattumik massakkut aporfiujuartut assigiinngitsut inatsisit namminersornerulernerup iluani atuuttut eqqarsaatigalugit sulisoqarnermut tunngassuteqartut nutarterneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq sulisoqarnik­kut pissutsit annertusarneqassappata nakussassarneqarlutillu. Neriuppunga tamanna paasineqas­sasoq aamma illuatungiluttuninngaannit, tassa Inuit Ataqatigiinninngaanniik, soorunami ataatsi­meersuarnerit suulluunniit inuit nammineersinnaaleriartuaarnerannik suliffimminnillu illersuisin­naanerannik illersorneqarsinaaneranillu imallit naalagaaffeqatigiinnerup iluani tamarmi aamma naliliiffigineqarsinnaasariaqarpoq.

 


Taamaattumik sulisoqarnermut, suliffeqarnermullu Danmarkimi Naalakkersuisumik taasinera tassaniippoq nalaaffigeqatigiinnerup iluani inatsisit atuuttut arlaatungaatigut apersuuserneqassap­pata imaluunniit oqallisigineqassappata taava Danmarkimi aamma ministerip peqataatinneqartar­nissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Sulisoqarnerup suliffeqarnerup iluani anguniagaqarneq ingerlaq­qissooq, ajornartorsiutit tassaaniittut aaqqinniarlugit suliniarnerput annertusissooq; neriuppunga Inatsisartuni tamanna paasineqassasoq.

 

Maliinannguaq Markussen Mĝlgċrd, Inuit Ataqatigiit:

Una eqqaasitsissutigissavara sanaartugassat pillugit oqallinnermi matumani akit qaffasinnerat. Aap, pisooqataalluinnarmata sanaartugassat ilaasa unittariaqartarnerannut, imaluunniit aningaa­sarpassuit atunngitsoortarnerannut. Kisianni aamma una eqqaamaqqunaqaaq, kommunit ani-ngaasaqarnerat tassani aamma  apeqqutaaqqataalluinnarmat. Taamatut sanaartugassat kinguartit­tarnerannut aamma kommunit akiliisinnajunnaaraangamik, aningaasaqarnertik ajorpallaaleraa-ngat allatut ajornartumik sanatitassatik unitsittariaqartarpaat. Taanna assut eqqaamaqqunarpoq aamma.

 

Uani ataatsimiinermi erininartut ilagivaat taamatut illuliat eqqartorneranni boligstĝtte aqqutigalu­gu illuliat aamma oqaaseqartut ilaasa oqaatigimmagu qimanneqartartut akisuallaarnertik pissuti­galugu. Taanna ilumoorluinnarpoq, aammalu pissanganarpoq erininarlunilu oqallisigineqarnis­saani inuiaqatigiinni aammalu boligstĝtte aqqutigalugu illoqartuni annertuumik naammagittaal­liutigineqartartoq maannakkut tassa erniat qaffasinnerujussui, aammalu akisunerujussui. Naalak­kersuisut Siulittaasuata oqaatigaa Landskarsi bankitut isigisariaqanngitsoq. Kisianni tassa oqaatigisinnaavarput  BSU-mi erniat eqqarsaatigissagaanni taamatullu  akileraasarnerit eqqarsaa­tigissagaanni bankinilluunniit immaqa qaffasinnerusumik erniaqartitsisarmat - aammalu erniat ima annertutigisarmata allaat ukiualunnguit qaangiuttut illutaarsimasut akilersuinini naammassi­guniuk illu iluitsoq ataaseq akilersimassammagu naatsorsuinerit malillugit. Taamaattumik taanna erininarpoq Inatsisartuni aamma oqallisiginerani iserfiginissaa.

 


Taava timmisartoqarfiit, mittarfeqarfiit eqqarsaatigalugit mittarfissuunngikkaluartut kisianni nunaqarfinni angallanneq eqqarsaatigalugu nuannerpoq  takullugu Akunnaaq aammalu Ikerasaar­suk eqqarsaatigalugit ukiuni tulliuttuni taamatut qulimiguulimmik mittarfiusinnaasumik pilersit­sisoqarnialersaarnera. Tamanna annertuumik ajornartorsiutaasarpoq allaat Ikerasaarsummiut nakorsiarniarunik imaluunnit arlaatigut aallarniarunik Iginniarfiliaqqaartariaqartarput immaqa allaat uffa napparsimallutik ukiuunerani isseqisumi qinussimik imaluunniit snescooterimik  aqqut takingaatsiartorsuaq atorlugu ingerlasariaqartarlutik. Aali nakorsiarniarlutik immaqa Kangaatsiamut imaluunniit Aasiannut, tamakkua pissutsit akuersaaginnarneqarsinnanngillat. Taavalu aamma taassuma saniatigut Angallannermut  Naalakkersuisumut Anthon Frederiksen taperserniarpara ilaatigut aammalu Hans Enoksen Kangerlummut angalaneq ima ilungersunarti­gisarmat qaammat iluitsoq tikinneqarsinnaassanatik upernaakkut ukiukkullu. Taamaattumik taassuma aamma, tassa imaatigut angallannikkut tikinneqarsinnanngillat - aamma nunakkut  tikinneqarsinnaanngillat, taamaattumik ilaatigut immaqa qulimiguulimmik tikinneqarsinnaaler­nissaat piffissami aalajangersimasumi taanna assut aaqqiivigeqqunarpoq aammalu nunaqarfinni aqutsisut taanna assut apuuteqquvaat.

 

Anthon Frederiksen-mut tunngatillugu mini-hallitaarnissamut Kangaatsiamut siorna siunner­suummi  maani Inatsisartuni akuersaarneqartup siunnersuutigisimasatta peerneqarsimanera assut ajuusaarnarpoq, aammalu pisinnaassanngikkaluarpat siunissami Finanslov-mi ikkusimaannarnis­saa assorsuaq kaammatuutigerusunnarluni.

 

Taava naggasiullugu pinaveersaartitsinermut tunngatillugu Qaqiffimmut tunngatillugu oqaatigis­savara Peeqinnissamut Naalakkersuisup taavalu Siumup oqaaseqartuata kissaatigisaa  taanna ikiaroornartumik aamma katsorsaasinnaanermik ilaqassasoq. Oqaatigisinnaavara Peqqinnissamut Ataatsimiititalimi takanani paasiniaanitsinni oqarfigineqareernikuugatta taanna ingerlareersoq. Massakkut tassa  Qaqiffimmi imigassaannaangitsumik kisianni aamma ikiaroornatumik ajorna­torsiuteqartut aamma tassani katsorsarneqarsinnaanerat aamma massakkut ingerlanneqareersoq.

 

Taava pinaveersaartitsinermut tunngatillugu Qaqiffiup Ilulissani immikkoortortaqalernissaanut tunngatillugu aamma oqaatigissavarput isumaqatigiissusiornikkut aap, 1.6 mio.-niinnaasut Peqqinnissamut Naalakkersuisup oqaatigigaluarpaa atortartut ukiumut aammalu aappaagumut, kisianni Ilulissani Qaqiffiup pilersinneqarnissaannut immikkut aamma aningaassaliiffigineqassa­sut. Uani Aningaasanut Inatsimmi nalunaarutigineqarsimavoq, tassanilu paaserusunnarpoq Frederiksberg Center-i tamatumani isumaqatigiissuteqarfigineqareersimanersoq. Tassami nam-mineerlutik taamatut aqqusaarisimasut nunatsinni namminermi ingerlanneqartumik aallartitsinis­saq orniginartinnerummassuk. Isumaqarpunga aamma taakku tusarniartariaqartut aamma nalunaarusiorsimapput atuagangaatsiamik imaluunnit quppersakkamik ersarissumik nassuiaatita­limmik.

 

Pinaveersaartitsinermut tunngatillugu  aappaagumut aningaasat aningaasaliissutissat  PAARISA-mut qaffanneqarsimapput. Taanna qujanaraluarpoq, kisianni taassuma saniatigut ukioq manna­mut pinaveersaartitsinermut aningaasaliissutaasimasut kommuninut neqeroorutigineqarsimapput. Kommunit piumasut affaa akilerlugu affaalu Namminersornerullutik Oqartussat akilerlugu pinaveersaartitsisunik atorfinitsitsissasut, taannali paasisagut malillugit aappaagu ukiup ilaan- naa ingerlanneqartussaavoq.

 


Taamatut pinaveersaartitsinermut atorfeqartitsinermik ingerlatsineq iluatinnaateqaqimmat eqqarsaatigillaqqunarpoq kommunit piumasut tamaasa periarfissinneqassasut pinaveersaartitsi­nermut  sulialimmik atorfinitsitsinissamik periarfissiuunnissaat. Tassami kommunit tamarmik akissaqanngillat aammalu imaattariaqanngilaq kommunit akissallit kisimik pinaveersaartitsi-nermik suliaqartariaqartut, illuatungaanilluunnit oqartoqarsinnaavoq kommunit immaqa inger-lanerliortut pinaveersaartitsinermik suliaqartitsinissaminnik pisariaqartitsinerusartut. Taamaattu­mik  taanna eqqarsaatigillaqqunarpoq. Imaattariaqqanngilarmi pinaveersaartitsineq kommunit kisimik akisussaaffigigaat, inuiaqatigiit tamatta akisussaaffigisariaqarparput - illua-tungaanimi pinaveersaartitsinermut atorfeqartitsinngikkutta isumaginninnermut peqqinnissaqarfimmullu aningaasartuutigut qaffakkaluttuinnassapput. Qaqiffiit amerligaluttuinnassapput, taamaattumik illuatungaatigut aamma iliornissaq ersarinnerusoq tassani pisariaqarpoq.

 

Atassutikkut oqaatigisaat PAARISA-p meeqqanut immikkoortortaqalernissaanut tunngasoq - aap, siutini tusarlugu tusarneraluarpoq, kisianni pisariaqarnerpaaq unaavoq illoqarfiit tikillugit meeqqat tikillugit pappiliaannartiguunngitsoq aaqqissuussinissaq pinaveersaartitsinikkut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Maannga qaqeqqippunga saqqummiininni paaserusutakka arlaqartut naammaginartumik akine­qaratillu ilai akineqanngimmata. Taamaakkaluartoq naatsorsuutigissanerpara paaserusutakka suliap uuma aappassaaneerneqarnerani akineqarsinnaanerat, aappatigut ilimagivallaanngilara pissutigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap saqqummiussininni akissuteqarfineqarsin­naaneri kissaatigisaraluakka akisinnagunanngimmagit - akisinnaanerpaarlu tassaagunarpoq annerpaatigut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq.

 

Tassalu siullermik Kangaatsiami timersortarfeeqqamut tunngasoq, assut paaserusunnaraluarpoq suliaq taanna qanoq eqqarsaasersuuteqarfigineqarnersoq, aammalu aappaattut kollegialiortitser­nemut tunngatillugu Ilulissani kollegialiornissamut tunngasoq aamma assorujussuaq akissute-qarfigeqquara.

 

Kiisalu Angallannermut Naalakkersuisumit aamma paaserusukkaluarpara nunarput qulaallugu timmisartortarnermi akiliuteqartitsisarnermut tunngasut qanoq ittuunersut aammalu Naalakker­suisuni eqqarsaatigineqarsimanersut immaqaluunniit naalagaaffeqatigiinnerup iluani oqallisigi­neqarsimanersut allatulluunniit aaqqivigineqarsimanersut paaserusunnarmat. Tassami timmisar­toqarfinnut tunngatillugu pilersaarutit annertupput aammalu siunissami taassuma tungaa qular­nanngitsumik eqqumaffigisariaqarmat.

 

Nunatta iluani annertuumik assigiinngisitsisoqartillugu soorunami assigiinngisitsinerit pina-veersaarniarlugit aamma ilaatigut saqqummiussininni paaserusutama ilagivaat inuussutissarsiuti­nut tunngatillugu aqqusinernik iluarsaasarnerit uani Ilulissaniit Ilulissat kangerluanut aalisartut qimussit aqqutigisartagaasa ajorluinnartut aammalu kommunip kisimiilluni aaqqissinnaanngisaa­sa iluarsaanneqarnissaannut tunngasut. Tamakkua qanoq eqqarsaasersuuteqarfigineqarnersut ilanngullugu paaserusuppara, tassami siusinnerusukkut oqaluuserisassatut siunnersuuteqarfigi­sareersimavakka, kisiannili maannamut saqqummiuteqqinnerani akissuteqaatigineqartartut naammaginnginnakkit saqqumiuteqqippakka.

 


Pissangallunga utaqqissavara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup allakkatigut akissutigisassaa, tassalu SIKU-blokkimut tunngasoq, taanna qilanaarissavara tigunissaanut.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Annikitsunnguanik, oqaasigineqartunut tunngatinnerullugu. Siullermik IA-p oqaseqartuanut Tuusimut, qujattuinnianngikkaluarpunga, kisianni uani oqarnera maluginiarpara Siumup oqaluttuata nunanut allanut akiitsut aammalu sanaartornermut tunngasut oqaaseqarfigigamigit  IA-mi suliutigineqartut qanillartorsimammagit qujaffigaluta. Ila isumaqarpunga Siumup tungaa­niit, naak uani imaanngikkaluartoq kiap oqaaserinerai annertuuliutigissagivut.

 

Siumup tungaaninngaanniit aningaasanut tunngatillugu oqaaseqarninni siusinnerusukkut tassalu upernaaq oqaatigaara Naalakkersuisunut innersuussutigalugu aningaasat sulisinneqarnissaat eqqarsaatigeqqullugu, immanngitsoq nungunniaannarlugit kisianni erniorsinnaasunut aamma atorneqarsinnaaneri eqqarsaatigeqqullugu.

 

Taavalu aamma sanaartugassanut tunngasunut - tamatta sunilluunniit isumassarsisarpugut aammalu qularnanngitsumik ilaatigut innersuussuteqartarluta paasiuminaassinnaasunik. Uani sanaartugassat kinguaattoorutaasartut eqqaagakkit pineruara ilaatigut ukiuni siuliini taakkartorne­qartut suunukua patsigalugit sanaartugassat kinguaattoorsimasut. Pilersaarusiornerit naammasi­neqanngimmata aningaasaliiffigisinnaagaluarlugit aningaasartai utertinneqartarpat? Mannakkut m2 akit annertuallaarneri pillugit apparsarlugit aningaasartai utertinneqartarpat? Allanut atorsin­naaneri qujanaraluaqisut isumaqarpunga sanaartornerup tungaatigut tutsuiginarnerusumik aaqqissuussisoqassappat tamakkua kukkussutaasut isiginiarlugit siunissami pilersaarusiortoqar­tariaqartoq.

 

Maannakkut oqaluttut ilaanninngaanniit oqaatigineqarpoq kommunit ilaasa aamma akissaqan-nginnerat pissutigalugu sanaartukkat kinguarsarneqartartut, ilumoorporlimi taanna. Tamakkua tamaasa ataatsimut isigalugit aamma sanaartugassanik pilersaarusiornermi piffissami annertu­nerulaartumi pilersaarusiorneq aningaasanillu tulleriissaarineq  atorneqartuuppata qularutissaan-ngilaq illut inissiallu amerlanerusut nunatsinni sananeqarsinnaassagaluartut. Nalunngikkaluar­para tamakkua kinguartinneqarneri tulleriissaarinermi pingaartillugit inissiniarneqartartut.

 

Nunaqarfinni tunisassiorfiit uagut eqqaanngikkaluarpavut uani siusinnerusukkut eqqartortareeqi­gatsigit. Uanga maluginiarpara Aningaasanut Inatsisissami oqaasertaliunneqarsimasut ilaanni paasissutissatut. Nunaqarfinni tunisassiorfiit aningaasaliiffiigneqartarnerat, tassa nioqqutissiorfiit 42 mio.koruuninik ukiumut aningaasartaqartoq, sumut atorneqarneri misissorniarlugit Naalak­kersuisut maannakkut aalajangersimasut, taanna qilanaarissavarput Siumup tungaaninngaanniit mamaagisarnikuugatsigu nunaqarfinni tunisassiorfiit sanaartoriikkat atorneqaratik kingumut aamma  aserfallakkaluttuinnartut aniingaasartuutaannartut inissisimasariaqanngimmata inuiaqati­giinnut.


Kiisalu Naalakkersuisut sunik suliniuteqarnissaminnik aningaasatigut pitsanngorsaatissanik radioaviisikkut ullup qeqqanut eqqaasaat taanna ulluni kingullerni tusagassioriaatsimut isuma­qarpunga illuatungiliuttoq, tassami pilersaarutit isertortariaqanngillat aamma massakkut oqallin­nerup kingornatigut sunik ilusilersuinissaat takorluukkatut anigaluaruni inuiaqatigiinnut pitsaa­neruvoq. Inuiaqatigiit qatsutinnguatsiarpaat maannakkut tusagasseeriaaseq -  avoqqaarlerneq kisiat tunngavigalugu inuiaqatigiinnut ullut tamaasa tusarliuttartoq. Isumassarsiat sulissutigissa­vagut aammalu timitalerniarsaralugit.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Arlallit oqaaseqarfigilaassavakka. Siullermik Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat Tuusi oqaaseqarfigi­laassavara, tassa siulittuuteqarnerarmanga 1998-mi sila silarlussuartusaasoq immaqa, taanna tunuartilaarusullugu ukuninnga tunngaveqartumik. Tassa ilisimaneqartutuut ullumikkullu oqallisaaareeqisumik sanaartornermi sorlu inissialiornermi  m2-mut  akit qaffasippallaarujus-suarput taamaattumik maannangaaq ilisimatitsisutitut unneqqarissumillu nalunaarutitut qaf-fatsinneqarpoq aammalu paasivara partiit ataasiakkaat aammali Inatsisartuni ilaassortat ataa-siakkaat assigiinngitsut oqaaseqarnerminni taanna oqariartuut paasilluaqqissaarsimagaat tas-  salu akit qaffasippallaarput Naalakkersuisut Apisussaaffiligaapput@ apparsaaniarnissamik.

 

Assersuutitut qaammatini kingullerni Nanortalimmi, Qaqortumi, Narsami, Maniitsumi sanaar-tugassat ilaat kinguartikkallartariaqarput peqqutigalugu m2 -mut akii qaffisippallaarujussuar-mata, taanna Naalakkersuisut politikkikkut isummerfigaat, taamaattumik assorujussuaq quja-vunga Maliinan-nguaq Mĝlgċrd Markussen-p apeqqutit pingaarnerpaartaata ilaat tikkuarma-    gu. tassalu tassani Namminersornerullutik Oqartussat pingaanerunngillat tassani pingaanerit tassaapput kommunit,  kommunit akiliisinnaassusiat 40%-mik tunngaveqartoq

 

Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutissaat 60%-soq sanaartugassat 40/60-nik akilesor-neqassappata taava tassani imminuinnaq eqqarsaatiginata kisianni kommunit pineqartut isuma-qatiginiariarlugit isumaqatigalugillu taamaaliortarpugut. Uani kisitta qulaaninngaanniit naa-lakkiinianngilagut oqarluta tassa kinguartinniarlik, naagga kommunit paaseqatigalugit taa-maaliortariaqarpugut, isumaqarpungalu taanna suleriaaseq Naalakkersuisut ingerlataat pitsaal­luinnaqqissaartoq. Uani apeqqutaatikkusunngilara tassannga qaffatsitsinissamik kikkut siulliul-lutik isummernersut. Inuit Ataqatigiit oqarput nammineq siunnersuutertik nuannaarutigalugu Siumup akorsimagaa, aammalu Atassut taamannak oqariartuuteqarpoq.

 


Una eqqortoq aana siulliuniarneq uani soqutaanngilaq, kisianni pingaarpoq una Naalakkersuisut akit qaffasippallaarnerat peqqutigalugu qaffatsaaliuinerat qaammateerparujussuarni pingaartu­millu 1997-mi atuutinneqarpoq aallaqqaataaniit, taamaatumik Johan Lund Olsen -p oqaasia issuassarava: Licitations love misissoqqissaartariaqarpoq. Issuaanera naavoq. Una siunertarine­qassappat akit qaffannginnissaat taaava Johan Lund Olsen-lu isumaqatigiittorujussuupput Naalakkersuisut, tassani kaputartuunneqarpoq ilaatigut SIK-ut akissarsiaat annikinneragaal- lutik. SIK-lu isumaqatigiissut Naalakkersut akunnerminni atsiugaat tunngavigalugu soorlu aamma Atassumminngaanniit oqaatigineqartoq innaallagissamut akit, imermut akit, kiassar-nermut akit, telefuunip appartiternera 1998-minngaanniit inissianut akiliutit qaffatsaaliornis-saanut aaqqiissutissat tassapput Naalakersuisut siunnerfii, taamaalilluni SIK oqaatigisariaqarpoq SIK - kattuffittut akisussaasuseqarluni ajunngitsumik paasinnittoq. Taamaattumik akissaatit qaffappallaan-nginnissaannik siunertaqarneq aamma inooqataaffiginiaraat, illuatungaatigut akikillisaaneq atsaannguaq taakkartukkanningaanniit ingerlanneqassappat.

 

Taakkua saniatigut oqaatigisariaqarpoq akit akitsoriartunnginnerat Kalaallit Nunaanni aatsaat taama erseqqitsigisumik ajunngitsumik inissisisimammat qallunaatut inflationimik taasagaat, Danmarkimit annikinneerarsuuvoq nunatsinni akit akitsoriartornerat, taamaattumik taanna nammineq aamma aningaasat pisissutaasinnaanerannik annertunerusumik kinguneqarpoq.

 

Taamatut oqariarlunga Inuit Ataqatigiinnut taava Kattusseqatigiit ujartugaasa ilaat oqaaseqarfi-gilaassavara, tassa paaserusukkamikku Ilulissat kangerluannut ukiukkut qimussimik aalisartut aqqutaata iluarssaaneqarnissaannut. Ilumoorpoq Anthon Frederiksen -i siornali apeqquteqaate­qarmat, una taanngilaa uanga Naalakkersuisoqarfinniit allakkatsigut akissuteqarfigineqarpoq kaammattorneqarlunilu kommunit atassuteqarfigiut taava kommunit uagutsinnut saaffiginnis­saaq, taavalu taamaalippat  taava suliassaq aallariassaaq.

 

Taamatut iliortariaqarnermut peqqutaavoq apeqqutit taamaattut kommunit oqartussaaffigisaat akisussaaffigisaat. Ilisimatinneqarnera tusarfinnit tutsuiginartunit, tassa Naalakkersuisut Siulit­taasuannit,  assersuutigalugu savaateqarnermut tunngasumik qanoq aaqqisarnersut oqaatigissa­vara tassani soorlu Narsami aammalu savaateqarfinni assigiinngitsuni kommunit annertoorujus­suarmik suleqataapput anigaasaleeqataasarput taavalu taassuma tullianik aamma Namminer-sornerullutik Oqartussat aamma aningaasaleeqataasarlutik.

 

Uani oqariartuummi Anthon Frederiksen-p qaffatsitaani suna tamarmi Namminersornerullutik Oqartussanit akilersorneqartussatut isumaavoq siornali. Maannakkut nutaartaqanngilaq akis-sutisiassat nutaaartaqassangilaq. Suliassaq kommunimi aallartissaaq taavalu ingerlariaruni uagutsinnit ingerlateriaqqinneqassaaq. Ilumoortoq unaavoq assigiinngisitsinermik aallaveqas­sanngilaq, savaateqartut namminneq peqataallutik kommunit najugaqarfiat aamma peqataalluni aaqqiinniarneqartarpoq. Aamma taamaattariaqassaaq qularnanngitsumik qimussit aqqutaannik iluarsaassinissaq, uani neriuppunga itigartitserpalaartumik nipeqarnanga, kisianni pissutsinik pissusiviusunik aallaveqarlunga oqaaseqarpunga. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:


Eqqaasitsissutigeqqissavara  ullumikkut  siullermeerinerummat taavalu  maani apeqqutigineqar­tut assigiinngitsut ataatsimiititaliami aamma aappassaaneeerneqartinnagit suliarineqaqqaartus­saammata. Taamattumik apeqqutigineqartut ullumikkut akineqanngitsut aamma ilanngullugit tassani suliarineqassapput. Maannalu partiit oqaaseqartuisa avataatigut oqaaseqaqqissaaq Johan Lund Olsen.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Tassa aamma uteqqillugu paasineqarsimagunanngimmat erseqqissumik aatsaaginnaq aamma Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisup tassa sanaartortitsinermut akit eqqartugai aamma oqaaseqarfigiqqissavakka. Tassa siullermik oqaaseqarninni oqaatigivara inatsisilioreersimavugut, tassa suliariumannittussarsiuusisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat 1992-meersoq, taamanili tassa ' 6-mi Naalakkersuisut taamanersuarli pisinnaatinneqareerput akit apparsarsinnanissaannut qanoq iliuuseqaqqullugit.

 

Kisiannili ineriartorneq taamatut ingerlasimanngimmat taamaammat oqarpugut allatut  ajorna­qaaq taanna inatsit siunertarineqartut malillugit eqqortinneqanngimmat atagu sukaterneqarsin­naanissaa qimerlooqqilaarniartigu, tassami aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aatsaaginnaq oqaatigivaa eqqortumik.

 

Aap,  suliaqarsimavugut maani Inatsisartuni sulisartut akissaatai qaffatsaaliorneqassasut, imarpik ikaarlugu akit qaffatsaaliorneqassasut, innaallagissamik kw-timut akigitinneqartut qaffatsaalior­neqassasut sapinngisamillu aamma ajornanngikkaangat appartinneqartassasut, kisianni tassa ajoraluartumik imaappoq sanaartortitsinermi ingerlatsisut tassa entreprenĝrit, sanasut allallu taakkua iluanaaarutaat qaffariartuinnarsimavoq, tassami akit sanaartortitsinermi akit qaffasitsin­neqaqqimmata. Taamaattumik sanioqqukkuminaassaaq sukatitereqqittariaqassagatta uuminnga inatsimmik, tassa licitation=s love-mik.

 

Naalakkersuisut  piginnaatinneqareeraluarput taamaaliornissaminnut, kisianni killup tungaanut ingerlasoqarmat, taava isumaqarpunga Inatsisartut taanna qimerlooqqittariaqaraat sukateralutillu. Tassami Inatsisartut Namminersornerullutik Oqartussat  sanaartortitsinermik ingerlatsisuullutik  maani nunatsinni aalajangiisuulluinnartumik aningaasarpassuit milliuunerpassuit atorpavut sanaartortitsinermut, inissialiortitsinernut, napparsimaviliornernut assigisaannullu.

 

Taamaattumik sanaaartortitsineq uagut aqussavarput, imaassangilaq sanaartornermi ingerlatsisut uagut aqussagaatigut taamaattoqarsinnanngilaq, taamaatumik akit qummut killilernissaat immaqa tullinnguuppoq. Maannakkut pimoorullugu suliarisassarput, taanna Inuit Ataqatigiinninngaanniit qinnuteqaatigivarput.

 

Hans Enoksen, Siumut:


Unaana Atassutikkut saqqummiussaminni oqaatigisaat nunaqarfinni arlaqartuni illuliassat asiuinnartartut. Taanna uanga nunaqarfimmiutut aamma assortorsinnaanngilara pissutsit piviusut arlalinni aamma tamaapput. Tassani pissutaavoq sananiartut ilaatigut siunnersorneqartarnerat ima ajortigimmat, ima itikkakuutigimmat ajornartorsiortut ilaatigut unittuinnarnerannik kinguneqar­tarluni. Ullumikkut pissutsit eqqarsaatigigutsigit INI-minngaanniit nakkutillineq ima pitsaanngit­sigivoq kommunit nakkutilliineraninngaanniit ajornerujussuarmik ingerlalernikuulluni, taa­maammat massakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni nalilersuisoqartariaqarpoq ilumut illuliassa­nik nakkutilliineq INI-p ingerlassinnaaneraa.

 

Nakkutilliinerinnaanngilaq, nunaqarfinni illut inueruttut ilaatigut ukioq naammatillugu inoqarneq  ajorput uffa aakua illussaaleqisut  isiginnaarusaartut, uagullu nunaqarfimmiut qanoq iliorsinnaa­nata INI akuliutinngippat, taamaammat massakkut eqqarsarluarluta inuiaqatigiinnut akikinneru­sussaq ujarlugu eqqarsassaagut aalajangiillutalu INI-mut oqimaakkaluarpalluunniit, kisianni pitsaanerpaajussaaq isumaqatigiilluarluta aaqqiisinnaagutta.

 

Taavalu nunaqarfinni tunisassiorneq Isumaginninnermut Naalakkersuisup sukataarluni maani oqaaatigivaa nunaqarfinnut ataatsimiititaliaq ilaatigut immaqa pisuusaarluni sulinini ingerlakkaa. Isumaqarpunga taamatut oqarneq ingasappallaartoq, aamma qularaara inimi maani Inatsisartunut ilaasortat imaluunniit Naalakkersuisut pisuusaarlutik sulisarsimassasut, maanngaanniit taamatut oqalunneq ingasappallaaqaaq. Ullumikkut inuiaqatigiinni ingerlanitsinni 100,- kroni mumittaqat­taarlugu ingerlaniarsarivugut sumut atussanerlugu taamaammat nalilersuilluarnissaq tamatta akisussaaqataaffigisariaqarparput, nunaqarfimmiuugutta illoqarfimmiuuguttaluunniit. Soorunami nunaqarfippassuarni ajornartorsiutit annertupput kisianni aamma inuiaqatigiinni allani aamma ajornartorsiutit uagut nunaqarfimmiut qiviagassaraavut, taamaammat  taamatut tunngavissaqan-ngitsigisumik pisuusaartunik oqalunneq uanga illersorsinnanngilara.

 

Sanaartugassat nunarput tamaat qiviarutsigu ilaatigut takusinnaavarput kommuneqarfiit ilaanni ima annikitsigisumik sanasoqarniartoq, taavalu ilaanni 100 mio-nit tikillugit amerlassuseqarlutik, aamma taanna ajunngeqaaq. Kisianni kommuneqarfiit ilaatigut aningaasaatikittut sanaartoru-sukkaluarlutik akissaqanngillat qitiusumik ikiorsiiffiigneqanngikkunik, taassumalu kingunerivaa ilaatigut ammut ingerlagaluttuinnarnerat taavalu pissarissaarfiusut qummukariartuinnarnerat. Taanna akisussaaqatigiilluta aaqqittariaqarparput naligiimmik pineqartariaqarput nunatta inui. Qujanaq.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:


Siullermik qujassutigissavara Naalakkersuisup Peter Grĝnvold Samuelsen-ip oqaaseqaatinnut oqaaseqaataa taavalu Naalakkersuisup Daniel Skifte-p oqaaseqaataa, tassungalu tunngatillugu paatsuunganartoqalaartikkakku una tikkualaassavara tassa Naalakkersuisup Daniel Skifte-p oqaatigimmagu oqaaseqaatinni quppernerit siulliit pingasut taakkugooq aningaasarsiornermut Inatsisissamut tunngasumik siunnersuutitoqqamut tunngasutut isikkoqarmata, paatsunganalaar­nartoqartippara taanna pissutigalugu, taakkua siulliit atuaqqinneqarpata imaluunniit misissorne­qarpata tassani pineqarmat pingaartumik quppernermi siullermi aallaqqaasiineq aammalu uparuartuinerit imaluunniit tikkuaanerit qanga pisimasunut tunngasunik qanoq iliuuseqarsimasi­maneq uanga tunginninngaanniit ilaatigut aamma amigaateqarsorinartumik isigisariaqartutut, tassa ukiuni 18-ni Namminersornerunitsinni takusinnaavarput isertitanit amerlanerungaartunik aningaasartuuteqarsimasugut, aamma isumaqarpoq sinneqqartoorsimaqaagut, taanna oqaatigine­qartoq, tassa ajunngilaq, aamma tassunga atatillugu oqaatigineqarpoq.

 

Taamaattumik maannakkut amerlasuunik atuinissarput isornaateqanngilaq Naalakkersuisut taama oqarput. Tassani aamma oqaatigiinnarpara, kisianni pissutsit piviusut - silarsuaq qanoq isikkoqarpa? Ingerlatsinermut sanaartornermullu aningaasartutissani taama sinneqartooruteqar-tiginermut patsisaaginnarpoq, taava tassa patsisaasut aamma oqaatigaakka, tassa sulliviit Namminersornerullutik Oqartussat 100%-mik pigineqartut ilaat Landskarsimut utertillugit akiliisimammata tassa atukkaminnik, taava oqartoqarsinnaavoq inuiaqatigiit pisuunngornerusut, naamerluinnaq. Isumaqanngilanga Aningaasaqarnermut Inatsisissamut siunnersuutitoqqamut tamakkua tunngassuteqartut, allanik aamma siunnersuutissaqaraluarpunga, taakkua naammapput imaluunniit assersuutissaqareerput.

 

Taavalu qujassutigaara Naalakkersuisup Daniel Skifte-p oqaatigisaa tassa inuit katitigaanerannut tungasumik erseqqinnerusumik takkuttoqqassasoq, taanna nuannaarutigaara tusarlugu. allanik akineqanngitsoqaraluarpoq kisianni malugaara Naalakkersuisup Daniel Skifte-p uku oqaaseqar­nermini oqaatigigai  apeqqutit  allat taamatut takkussortut akineqarumaartut, taanna taamaattu­mik taamaalillugu naammagigallassavara.

 

Tuusi Motzfeldt aamma qutsaviginiarpara peqqinnissaqarfiup iluani 5 mio-nut tunngasumik tapersiinera, tassa 20.11.16-mut tunngatillugu tapersiimmat misissuisoqar nissaanik, tassani isumagalugu tjenestemandeqarnermut tunngasunik ippassaani oqallinnitsinni oqaatigisakka tassani naatsumik oqaatigalugit atorfeqartitat ikinnerusut kisianni aningaasaqarnerusut taamatut aaqqiissutaasinnaassagaluartut. Taamatut taassuma tapersersorneqarnera qutsatigaara.

 

Taava naggasiullugu utoqqatitsissutigissavara Inatsisartunut ilaasortanut ataqqinartunut aam-mami tusarnaartunut minnerunngitsumillu nutserisunut pissutigalugu ullup qeqqata siorna teknikkikkut ajornartorsiouteqarsimagatta taavalu hovedkonto assigiinngitsut kalaallisuuani peertoorsimammata, kisianni qallunaatuani agguaanneqartumi takusassaapput. Tassani pineqar­put hovedkonto 30.13 innarluutillinnut tunngasut, taavalu 30.16 suliffeqarnermut tunngasut, 40.01.13 ungasissumut ilinniartitsinermut EDB-mullu tunngasut, 40.05.31 sunngiffimmut sammisassaqartitsinrmut tunngasut tassani oqaatigalugu  tassatuaasut  ajoraluartumik ullumi oqaatsinni paggatsitsineq atorlugu oqaatigisanni taakkua kisimik pissarsinngitsoortuusimammata ajuusaarnartoq.


Taava jagtbetjentinut tunngasoq 50.07.13 aammalu amminik tuniniaanermut tunngasoq   50.07.16  taakkua kalaallisuuat peertoorsimasoq katattoorsimasoq teknikkikkut, taanna kalaal-lisuua nassiussussavarput tamanut, kisianni qallunaatuua agguaassanni oqaatigeriikkattut tamarmi takuneqarsinnaasoq.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Naatsunnguamik takornariaqarneq uterfigeqqilaassavara. Tassa ukioq manna 20 mio.-nit ka-tillugit takornariaqarnermut immikkoortinneqarput, tassa hoteliliortitsinermut 15 mio.-nit imaluunniit 18 mio.-nit katillugit, taavalu nalinnginnaasumik takornariaqarnermut 3 mio.-nit, taakkua akunnittarfiliornernut aningaasat nalinginnaasumik inuussutissarsiutinut ineriartorti-tsinissamut kontomut nuunneqarsimapput, taannalu aningaasartaqarpoq 17 mio.-nit taakkulu aningaasat allanut assigiinngitsorpaasuarnut atorneqartussaapput, kiisalu inuinnarnut takornari-artitsinermik sullissisunut ukioq manna 3 mio.-galuartut imaarussimapput.

 

Tassani takuneqarsinnaavoq nunap iluani takornariaqartitsinermik sullitaqartut ataasiakkaat periarfissaat ajornerusutut taaneqarsinnaalermata siunnersuutigineqartoq malillugu.

 

Taavalu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut - ukiuni kingullerni tulluusimaarutaasartoq tassa aningaasat nalikilliartunngillat, annikitsuararsuarmik annikkilliartorput. Aap, suut akiga-lugit? Massakkut atuarfeqarfiit aserfallasimapput, ilinniutissat naqitigassat uninngaannarput aningaasassaqannginnamik, utoqqaat illuat Ammasalimmi takusara  assersuutigissavara. Utoq­qaat illuarannguat arfineq marlunnik inuttaqartoq ukiukkunngooq persileruttoraangat isersi-maartarfimmut qimarngoqqasarput qiianangaartarmata initaaranngui.

 

Nukissiorfiit tikilaassavakka annertunerulaamik. Erngup aqqutai aserfallassimaqaat aammali illoqarfinni mikinerni amerlaqisuni erngup aqqutaasa sanaartorneri amigaqaat ilaanni illut affaannai kuuinnartumik imeqarput. Siunnerfeqarpugullu ukioq 2000 inuit peqqissuunissaat, taannali angusinnaanngilarput kuuinnartumik imeqanngikkutta. Nukissiorfinnut tunngatillugu Finanslovimi misissuinitsinni   aamma maluginiakkatta annersaraat Nukissiorfiit akiligassaqar­put 970 mio.-nit tassa milliardingajaat.

 


Naalakkersuisut Siulittaasuata Jonathan Motzfeldt oqaatigaa Landskarsi bankiunngilaq, kisian- ni annertuumik atorneqarpoq. Nukissiorfiit ukiumut akilersuipput ernianut ukioq manna  84 mio.-nit ernianut aappaagumullu 70 mio-nit missaannik, assigiinnarpaa oqaraanni innaallagis-samut regninge nassiunneqartarpoq atuisartunut, taakkualu akiliutaat atorlugit Namminersor­nerullutik Oqartussat ernianut iluanaarniapilunnerannut   aamma akilersueqataavugut. Nammi­nersornerullutik Oqartussat pisussaaffigaat imaluunniit pisussaaffigaarput innuttaasut tamarmik sarfamik pilersorneqarnissaat, imermik kuuinnartumik pilersorneqarnissaat, kiammillu atuisin­naanermik pissaqartinnissaat. Aamma oqaaseqartutta taanna ujartorpaa Naalakkersuisut qanoq taamatut ingerlatsineq isumaqarfigineraat, annertunerusumilli taanna akineqanngilaq.

 

Evald Brĝnlund, Inuit Ataqatigiit:

Tassa konto immikkuullarissoq kisianni konto uannut pingaarneq, tassa suminngaanneernera aallavigalugu, tassani pivara konto 50.07.16-ni puisit amiinut tapiissutinut tunngasoq, tassa tassani takuneqarsinnaagami 1998-mi 28 mio.-nit immikkoortinneqarsimasut, kisiannili 1997-mi 38.mio.-simagaluarlutik, tassani takuneqarsinnaanngorpoq 10 mio.-nik ikilisaaffigineqarsimasoq, tassalu takunnissinnaanera naapertorlugu ilimanarpoq 1998-mi puisit amiisa akii apparujussuar­nissaat imaluunniit tunisinerup tamaanngannaq unitsinneqarnissaat. Taamaattuminguna sakkor­tuumik piumasaqaatigerusukkiga konto taanna 50.07.16 Aningaasaqarnermut Atatsimiititaliami  sukumiisumik nalilersuifigineqaqqittariaqartoq.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Inatsisartut aningaasaqarneranut tunngasut oqallisigineqaraangata tamatigorluinnangajak taamatut pisoqartarpoq, allaqqunneq ajorpoq, tassa eqqartugassat - sullusineq - tassa taanna mininneqarpiarneq ajorpoq, ullumikkullu aamma tusarpavut. Uangaana qangarsuarli assersuu­tariga Landskarsi ilaqutariinnguit qassinnguugaluarnersulluunniit illuminni aningaasat pillugit pilersaarusiorlutilluunniit imminnut oqaluuttarnerannut, piumasat amerlaqaat aningaasivinnguarli qiviaraanni pisinnaasat ikeqalutik. Taamaaligaangat paasinartumik imminnut oqaluutilersarput, una toqqulaarallartigu, una pisinnaannguatsiarparput taanna pigallartigu  aamma tassa inuiaqati­giit kalaallit taamaapput. Aningaasarpaasuaateqanngilagut taamaattumillu oqallittariaqartarpugut suna siulliunniaraluassallugu suullu aamma pilersaarusiorniaraluassallugit. Tassa ilaqutariit periaasiannut assersuutigisartagara naatsunnguamik oqaatigaara.

 

Aamma illuliornermut akit Juaap licitations love -p tikkuarmagu tusarnaarlugu imannak paasi­vara eqqungaarami Naalakkersuisut ilioriaasiat tassaniittoq atorlugu akit nikerarmata ilaanni appaseriarlutik ilaanni qullarlutik massakkut periaaseq atorpaat qullarpallaaleqaat unitsinniarlik. Taannarpiaq inatsisip piumassaa Naalakkersuisut ullumikkut atorsimasaat. Qujanaqaaq erseq­qarilluinnartumik taanna Naalakkersuisup nassuiarmagu taamaattussanngikaluarlunga nersua­laarpara erseeqqarilluinnaqqissaartumik taakkua nassuiaateqarfigimmagit.

 


Assartuineruna aamma eqqarsaatigalugu pingaartumik immaqa uanga illersortarpakka kikkul­luunniit tunisinialuttunnguit ajornanngippat tunisaat apuunneqassasut sulerulunnini sivisuumik sulinini akissarsissutigilaarniassammagu. Tamatta taanna illersussavarput, kisianni tunitsvinnik pilersitsiortorneq ilutigalugu uanga aperisarsimavunga qangali, sisamat pingaarnerutinniarlik: Siullermik: Tuniniagassaqarpaa? Umiarsuliveqarpaa? Tunitsivissaqarpaa? Taakkua soorlu tunitsivik pilersissagaanni imeq qanoq ippa? Tassa tamakkua qangali oqallisigisarppakka imaluunniit oqallisigisarpavut - tuniniaaneq tunngavissaqarluaqqullugu. Taavali aamma ingerlaq­qissaagut aperillutta: Tuniniaanerugaluaq taanna unittuulerpoq, qanoq pissavarput 6 kiilu? Assartortissallugu umiarsuarmut imaluunniit assartuummut akisunerungaartumut, assartorneq qanoq akisutigilerpa ukunnguit tuninissaat kisiat piinnarlugu ingerlattariaqassava?

 

Nalileeqqittariaqassaagut aamma inuiaqatigiittut oqarluta: Ajornaqaaq, aana aallaavissarput, aningaasarsiat akiliutissallu sanileriisittariaqarpavut akiliutissat qaffasippallaalerpata inuiaqatigiit taanna aningaasatigut ajortooriartornerannut aallaqqaatinngussaaq. Taamaalippat nuanniittoq tikittariaqassavarput oqarluta: Ingerlaannassava imaluunniit unitsissavarput? Tassa taanna naalakkersuisutigoortumik ilaannikkut pisariaqartaraluartoq imatut ajunaarutaasumik inger-lagaluartoq illersuinnaaraanni, naluneqartariaqanngilaq siunissami sumiittoqartoq. Ila qasseriar­lutamitaava tusarparput tamani nunaqarfiit ilaat appelsiinaarummata ukiukkut helikoprterimik pajuttariaqalersut, ila ileqimisaarnangajapporluunniit, soorlulu appelsiinaqarnatik inuusinnaajun­naarsimasut. Sipaarniarneq eqqarsaatigileraanni tamakkua paasinarunnaartarput. Oqaraanni aningaasaajaatit amerlanerulerpata aningaasat isertitaninngaanniit allatut ajornaqaaq qanoq iliuuseqartariaqassaaq.

 

Oqaluttut marluk quiagaakka, utoqqatserpunga taakku oqaatigisariaqarakkit, tusarnaarluni maani issialluni nuanneqigami, Bjarne Kreutzmann -p aallarniinermini oqaatigisai kisitsisit ersinngitsut paasivara aamma maani oqallinnermi paatsiveeruttoqassappat Bjarne-p kisitsisaatini ersinngit­sunngooq ersersinniarsarerpalulermagit, oqaatsit taakkua tusarnaartuulluni eqqumiillaarput. Inuit Ataqatigiit Maliinnguaq aatsaaqqissaaq oqarpallappoq Daniel Skifte-p akissutaa pillugu siuti­ninngooq tusaalluni nassuiaatai paatsiveqanngillat. Aperisariaqarpoq siutinik tusarsinnaanngik­kaanni suna alla atorneqassagami, soorunalimiuna aamma Finanslov-i pillugu oqallinnermi sooq taakkua marlulluunniit eqqaasakka pileraangata sivitsorujussualertarpoq imannak tusarnaarluni allaat eqqumiiginarsilluni. Naatsunnguamik taama oqaaseqarpunga partiip avataatigut.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq, naanaariniassaanga. Siullermik Johan Lund Olsen-ip oqaasii oqaaseqarfigilaassavakka, tassa 1992-mili inatsisit malillugit tassa inatsit licitationslov-imut tunngasoq malillugu iliuuse­qartoqarsimanngimmat, taanna uanga annertunerusumik oqaaseqarfigerusunngilara.

 

Oqaaseqarfigisassara Siumukkunnut Atassutikkunnullu aallaaveqartoq taanna oqaaseqarfigissa­vara, kisiannili maanngarninnut peqqutima anginerpaartaat tassaavoq oqaatsit atorneqartut ullumikkut killup tungaanut ingerlasoqartoq tassa taanna licitationslove pillugu oqaatigineqarmat Siumut-mi Atassut-milu pingaartittorujussuuarput una: 1992, 1993, 1994, 1995 -llu aallartinnera­ni sanaartornermi akit 18, 19, 20, 21, 22 tusind kroniusimapput m2-mut apeqqutaalluni sumi illoqarfimmi sanaartorneqarnersoq, taava Siumukkut Atassutikkullu isumaqatigiipput taanna aaqqiviginiassagutsigu taava Inuit Ataqatigiit oqaaserisaat aallaavigissavara:

 


Aqutsineq uagut tigusariaqarparput, taannalu Naalakkersuisut tiguaat, Johan Lund Olsen -p illua tungaanut saatikkaluarpaa uagut aqutsineq tigunngikkipput, uagununa tigorusukkatsigu aqutsineq taava isumaqatigiippugut akit apparsartariaqartut, tamatuma kinguneraa ullumikkut illoqarfiit ilaanni m2 -mut 9 tusind 11 tusind 12, 13 tusind anginerpaagaangamillu 14 tusindimiilermata, taamaattumik illuatungaanut killormut ingerlasoqanngilaq, pitsanngoriaataapput, taanna isuma­qarpunga annertuumik immaqa sakkortulaartumik aamma nipeqarlunga oqaatigigakku, tassa peqqutaavoq uagut sanaartornermi aqutsineq oqartussaaffigerusukkatsigu entreprenĝrit oqar-tussaatinnagit, taakkua unammilleqatigiinneq aallavigalgu neqerooruteqartassapput akikinneq tiguniartassavarput.

 

Taava Bjarne Kreutzmmann-p oqaasii annertunerusmik maannakkuugallartoq oqaaseqarfigis­sanngilakka aamma taamatut oqarusuppunga Mannarsimut, kisiannili nipera eqqumiilaareermat isumaqarpunga pissussissamisoortoq Inuit Ataqatigiit siulittaasuata nipaa Akulliit Partiiannut issuaaffigissallugu oqaaseq pujorsuup iluaniittoq eqqartormagu. Kukkunnginnguatsiarpunga Akulliit Partiiat. Mannarsip oqaaseqarnera ilaatigut akit qaffakkiartunnginnerannik aallaaveqar­toq asserssutinillu arlalissuarnik aallaaveqartoq apeqqummi tassani pineqanngilluinnartunik allaanngilaq pujorsuup iluaniittoq. Qujanaq.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq , apeqqutit marlussuit uteqqinneqartut, una ilinniartut inissaqarniarnerannut tunngatillu­gu Ilulissanut tunngasoq isumaqarpunga oqaaseqarninni siullermi aperisup imaluunniit oqaase­qartup pasitsaatereeraluaraa  tassani suna pineqartoq. Neriorsuisimaninnut tunngatillugu oqaa-tigilaarlara, neriorsuutituara tassaasimavoq imarsiornermut ilinniarfimmut Ilulissanut nuunneqar­pat, Ilulissani taanna immikkoortortaqarfik illutaata Ilulissani Socialpĉdagoginngorniarlutik seminariap ingerlatinneqarneranut ilanngullugu tiguneqassasoq, taakkulu atussagaat illu taanna ilinniartitsivittut ilaatigut, tassa neriorsuutigisimasara, eqqorporlu taanna. Eqquutsippara, kisianni kommuni oqarfigaara taamanikkut tikkuartulermassut, tassa nuutsinniarneqaleqqaar-  mat  seminaria taavunga. Oqarput naammattunik inissaateqarpugut, ilinniartut tamaasa tigusin­naavagut, soorunami kommuni upperaarput.

 

Piareermata suut tamarmik, ukiorluunniit suli ataaseq qaangiutinngitsoq oqarfigineqarpugut, allatut ajornartumik inissiat ilaat ilinniartunut inissatuut atukkiuttariaqalerpavut, tassaniittoqar­poq apeqqusikkanni aamma uanga, neriorsuitsissimagumma uani neriorsuinera tassatuaavoq qanga heliportiusimasoq Ilulissani umiartornermut ilinniarfiup immikkoortortaata ingerlanneqar­simasup illutai tigugallarneqartussatuut socialpĉdagog seminariaqarfimminngaanniit. Taanna neriorsuutiga eqqortippara, kisianni tassani suleqatigiumavara Ilulissani kommunalbestyrelse tassani nalilersusallutigu kolligialiorneq qanoq pilersaarusiorneqassanersoq.

 


Suleqatigiinnerput massakkumut ajunngilaq, aamma 1998-mi Aningaasanut Inatsisissamut ilanngullugu kissaatigisimagaluarpara aningaasanik immikkoortitsisoqarnissaa tassunga tunnga­tillugu, kisianni tassa aningaasat pissarsiarineqarsinnaaneri killeqarmata ilanngunneqarsinnaa-simanngilaq. Kisiannili soorlu tassa oqartunga paaseqatigiittoqartoq uani partiit oqaluttunin-ngaanniit paasivara inissaqarniarneq ilinniartunut ima ilungersornarsimatigisoq taanna immik-kut isiginiarneqarumalluni. Tassaniuna isumalluarnartoqartoq, tassalu aamma siusinnerusukkut oqaatigereernikuuvara aperineqassaguma sumi pingaartitsisoqarnerua Aasianni Ilulissaniluunniit arlaat tikkuassallugu nalulluinnarpara, taakkua tassani pisaariaqartitsineq naligiittutut taasaria­qarakku, Aasiaat Ilulissallu nalilersorniassagukkit.

 

Taavalu Kangaatsiami minihalli. Ilumoorpoq 1995-mi tassani allanneqarsimagaluarpoq Aningaa­sanut Inatsimmut tunngatillugu tassa 1998-mi aallartittussatuut. Kisiannili nalilersueqqinnerit tunngavigalugit minihallissaq Ittoqqortoormiuni tassanngaanniit nuunneqarsimavoq. Kisiannili aamma pilersaarutaasunut ilaareeraluarpoq, kisianni qaqugu piviusunngortissinnaanera assut massakkut maanngaanniit toqqaannartumik oqaatigissallugu ajornakusoorpoq. Ilaatigut aamma maani oqallisigineqartuartut ilagimmassuk atuarfiit nunaqarfinni aserfallassimaqisut aningaa-sassaqartinniarnerat pissutigalugu allatut ajornartumik sipaarutinut taanna ilannguttariaqarsi-magatsigu. Taava imaaginnarpoq, maani aamma Inatsisartut taanna nalilersortariaqaraat.

 

Kangaatsiaq kisianni puigorneqanngilaq uanili tulleriiaarinerni Inatsisartut inassutigissappassuk. Pingaarneruvoq Kangaatsiami minihallip sananeqarnissaa nunaqarfinni illoqarfinnilu atuarfinnik aserfallassimaqisunut aningaasat atugassat ilai tassunga nuullugit. Soorunami taanna pilerinar­torujussuuvoq uanninngaannit isigalugu. Kisianni ajoraluartumik aningaasat pissarsiarineqarsin­naasut killeqarnerat pissutigalugit 1998-mut ilanngussinnaasimanngilarput.

 

Kisianni Ilulissani  kolligiamut tunngatillugu neriorsuisimaguma aaqqissagivut, kisianni kommu­ni suleqatigilluinnarpara tassani nalilersuinermut paasiniaalluta qanoq ingerlasoqarnersoq, taakkua tunngavigalugit suliaq ingerlateqqissavarput..

 

Lars Sĝrensen, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik Otto-p ilumoorneraartariaqarpara ilaatigut oqaatigimmagu Aningaasaqarnermut Inatsit tassaasariaqarmat angerlasimaffitsinni aningaasat  aqulluarnissaat siunertaralugu taama- tut ingerlatsiniassasugut. Kisiannili massakkut ingerlatsineq imaappoq angerlarsimafitsinni pilersaarutit pitsaasumik oqaatigineqarsinnaanngillat ullormiit ullormut isumassarsiat assigiin-ngitsut pissarsiarineqaraangamik ingerlaannarlutik piviusunngortinniarneqartarput, taamaalilluni­lu aamma kommuninut ataasiakkaanut pimoorussillutik pilersaarusiortunut annertoorujussuarmik kingunerluttitsisarlutik.

 


Naalakkersuisunit ersarissumik oqaatigineqartariaqarpoq,inuiaqatigiit siunissaq ungasinneru-laartoq eqqarsaatigalugu qanoq ingerlanniarnerlugit, maani oqaluttarfimminngaanniit oqaatigi­sariaqarpaat. Inatsisissatut siunnersuutit siunertai aammalu misissoqqissaarlugu maluginiarnar­poq ukiut immaqa tallimat arfinillit qaangiuppata illoqarfiit sisamat nunaqarfiillu immaqa oqarsinnaavugut maannakuminngaanniit amerlanerungaartut pilersinniarneqarput. Pilersaarusior­tunut ataasiakkaanut pingaaruteqarpoq oqareernittuut assersuutigiinnarlugu napparsimaveqarfiit ajortut, massakkut qallunaatut taallugu dispensationimik ingerlasut, taakku dispensationiat naanissaa soorlu novemberimi naasussaavoq, kisiannili ukiuni ataasiakkanut aamma kinguarteq­qinneqarput.

 

Tassani pissutaaqataanngitsuunngilaq ilaatigut maannakkut politikkikkut aalajangertoqan-ngimmat regionikkaartumik ingerlasoqarnissaanik, taanna allajangiunneqanngilaq.

 

Nuummi timmisartunut atlantikoq qulaallugu mittarfiliorniarneq aamma ungasinnerusoq eqqarsaatigalu aalajangiinissamut ajornartorsiortitsivoq. Massakkut inatsisissatut akueriniagarput utoqqarnut, meeqqanut inuusuttunullu pingaarteqisatsinnik oqaatigisavut tamakkua eqqarsaati­gissagaanni ungasinnerusumut takorluugaqanngilaq. Tassa imaappoq ukiumiit ukiumut piler­saarutit maannakkut ingerlanneqarput. Isumaqarpunga taanna politikkikkut siunissarput ungasin­nerusoq eqqarsaatigalugu oqassanngikkutta ukiut pingasut qaangiuppata taamannaannanik billiartinik atorniaqqissuugut. Taanna taamatut ingerlaneq isumaqarpunga unitsinniarneqartaria­qartoq. Imatut ingerlasoqarsinnaanngilaq siulliip tigugaa ingerlaannaq pissarsiaralugu, taama nunarput ingerlanneqarsinaanngilaq. Hans Enoksen -i oqaatigisariaqarpara ilumoorputit inuiaqa­tigiit siunissami ingerlanissatsinnut pingaaruteqarluinarpoq oqarsimagaanni neriorsuutigisima­gaannilu nunarput ataatsimut ingerlanneqassasoq taava aamma taamatut politikkikkut siunnerfe­qarnissaq  pisariaqarpoq.

 

Ataatsimiinnitta ingerlanerani amutsiviit eqqartorneqartussaapput, aktieselskabinngortitsinerit eqqartorneqartussaapput, taava siunissaq ungasinnerulaartoq eqqarsaatigissagalugu anmutsiviim­mi allat qanoq pineqassappat? Pinngitsoornani aamma inatsimmi maannakkut akuerisassatsinni akuersissutigineqartariaqarput. Ilaatigut suliffinnik assigiinngitsunik siammartitsiniarnissaq  taanna pisariaqarpoq, oqaannartoqarsinnaanngilaq pilersaarutini kolligialiornissara puigoratsi- gu taava nutaavimmik sanasariaqarpugut. Inuiaqatigiit taamatut ingerlaneqarsinnaanngillat. Assersuutigiinnarlugu kommunit ataasiakkaaqqarpoq kinguaakkiartortunik aamma ikiuni tulliuttuni pinngitsoornatik allat taamaalisussaapput ingerlanerput oqimaaqatigiissinngikkutsigu, inuiaqatigiit pinngitsoornata arlaatigut equsoortussaavugut.

 


Ilaatigut aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigisariaqarpaa ersarissumik Inatsi­sartunut oqarluni massakkut 1,6 mia.-titeqarnerpoq ukiut pingasut 259 mio. -nngortussaammata pilersaarutit assigiingitsut piviusunngortinneqassappata, neriorsuutigalugulu utoqqaat meeqqat inuusuttullu   atugarissaarnerunissaat taanna siunnerfigigipput. Tassa imaappoq ataqatigiissaari­nissaq taanna massakkut  naalakkersuisooqatigiit piginngilaat, taamaalillunilu aamma inuiaqati­giinni annertoorujusuarmik toqqissisimannginnermik pilersitsivoq ilaatigut ilungersornerit ataasiakkaat eqqarsaatigiinnarlugit taanna akuersaarneqarsinnaanngilaq, aammalu oqaannartoqar­sinnaanngilaq pensionisiaqarnermut pisinnaaneq 63-nut qaffanniarli, taavalu inuiaqatigiinni massakkut inissisimaneq iluamik ilisimanngikaanni.

 

Qularnanngitsumiguna uagut inuiaqatigiinni maannakkut ingerlanitsinni nammaqatigiinnissaq siunnerfigisariaqaripput, unammilleqatigiinneq inuit ikitsigaluta sineriappullu taama angitigisoq iluamik nunatsinni atorneqarsinnanngilaq. Aalajangertoqanngippat politikkikkut taava oqartas­suugut suna tamaat aaqqikkusupparput, suna tamaat pitsaanerusumik ingerlanneqarnissaa taanna siunnerfigipput. Ilumoorpoq inuiaqatigiit taanna nammaqatigiinnissaq siunniuttariaqarparput aammalu taanna neriuppunga ukiup tulliani eqqaamassagipput pilersaarutini.

 

Maliinannguaq Markussen Mĝlgaard , Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, naatsunnguaq. Tassaana Otto Steenholdt-ip oqaatiginngisannik oqaaseqarneramanga naqqilaarniariga. Siullermilli una oqaatigisaa una nunaqarfiinngooq appelsiinaarukkaangamik naammagittaalliulersarput, isumaqarpunga nunaqarfimmiunut tusarninngilluinnartoq, tassami nunaqrfinni inuuneq ilungersunartorujuuvoq. Naak nunaqarfinni najugaqanngikkaluarluni angalanikkut tamanna inuit oqartarneratigut, ajornartorsiutiminnik saaffiginnittarisigut tamanna erseqqissumik paasisassaavoq. Taamaattumik ingasappallaaqaaq nunaaqarfiit naammagittaallior­tarneraraanni appelsiinaarukkaangamik.

 

Taavalu aamma oqaatigivaa Daniel Skifte-ngooq pillugu oqarsimasunga siutinik tusaallugu paatsiveqanngittumik oqarnerarlugu, taamatut oqanngilluinnarpunga. Danieli ajortumik pinngi­lara aamma oqaannarpunga kommunini aningaasaqarneq ilungersunartuusoq, taakkulu sanaar-tornermut unitsittariaqartarnerannut sanaartugaasat patsisaasut ilagigaat kommunit aningaasaqar­nikkut ajornartorsiornerat aamma maani oqallinermi aamma taanna eqqaaneqartoq. Taamaattu­mik oqaaserinngisannik oqartissanngilluinnaqqissaarparma, naluara siutivit tusaasai pissusissa­misoortumik ingerlanersut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Oqallinneq sivisoqimmat aammalu misigisimanarmat uteerfigilaartariaqartut 1998-mi aningaa­sartuutissat maannakkut siullermeerlugit saqqummiunneqartut. Maannakkut apeqqutit allarpas­suit tikinneqarneranni marlussuit eqqaasitsissutigilaassavakka maanngaanniit. Aningaasatigut aappagumut pilersaarusiatta maannakkut oqallisigineqarnera tupinnanngitsumik apeqqutinik allarpassuarnik aamma qaffatitsivoq. Kisianni apeqqutit taaneqartut pingaartumik partiit oqal-linnerisa aallartinneranni tunngavissiipput Naalakkersuisut oqalliseqqinnissaannut - aappagu- mut aningaasartuutit sipaarutissartaqarput. Taanna malugaarput, taannalu tunngavigalugu ingerlaniassaagut.

 


Apeqqutit allat maani tikinneqartut ilaatigut nunaqarfinnut tunngasut. Nunaqarfinnut tunngasut eqqarsaatigalugit maannakkut qassissa pinerpoq nunaqarfinni aammalu bygdebestyrelsinik taaneqartartuni aaqqissuussinerit ilaatigut tunngavigalugit. Inatsisartunut maani saqqummiut-tussaapput kommunit misiliiffigalugit maannakkut ingerlatitsisussat kommunit ilai aalajanger-simasut taaneqarsimagaluartut maannakkut tamangajalluinnarmik misiliiffiigneqarnissamminnik noqqaapput - nutaamik kommuninut aaqqissuussineq aqqutigalugu. Nutaamik bygdebestyrelsit atulernerisigut ingerlatseriaaseq ullutsinnut naleqqussagaanerusoq misiliiffigissallugu. Tamakku­natigut maannakkut misiliinerit aamma aalajangiiffissaavoq inimi maani, tassanilu tunngavigine­qartut kommunit iluarsaqqinneranni aamma uaniippoq nunaqarfiit siunissaannik allanillu aalajangiinerni inimi maani kisimi aalajangiisoqassanngilaq, nunaqarfimmiut nammineq aamma kommunertik suleqatigalugu aalajangiinernut peqataasariaqarput nunaqarfitsik ilumut siunissa­qarnersoq. Inatsisartuni kisimi maani taanna aalajangerneq siunertarineqanngilaq aamma kommunit iluarsaqqinneranni siunertarineqanngilaq.

 

Nunaqarfimmi siunissaq eqqartorneqarpat nunaqarfimmiut namminneq kommunertik peqatigalu­gu uppernarsartariaqarpaat takutillutalu ilumut siunissaqartumik tassani oqallittugut. Taakua siunnersortissatta qaninnersarissavaat. Maannamut amerlaqisutigut nunaqarfiit immaqa qulaa­ninngaanniit oqallisigisartakkavut amerlavallaaqaat. Taama misigisimanarsinnaavoq, taamaattu­mik nunaqarfimmiut namminneq kommunertik peqatigalugu aammalu kommunit nammineq aningaasatigut akisussaaffeqarlutik nunaqarfinnik ingerlatsinerat annertunerusoq maannakkut angusariaqarparput.

 

Kommunit aamma karsiata kaasarfianut attuisussaassaaq nunaqarfimminni aamma ingerlatsi-nermigut  akisussaaqataanera, taamaattumik tassuunakkut qitiusumi kisimi sulineq oqassaanga alloriarnermik ilaqartinniarparput. Tassani nammaqatigiinneq allaanerugaluarpoq inuiaqatigiit kisimik nammatassaattut isiginagu, kisianni kommunit aamma namminneq nammaqataanissaat tassani anguniarneqassammat.

 

Aamma una ataaseq Naalakkersuisut maannakkut saqqummiussaani assersuutigalugu sumulluun­niit tapiissutissat tamaviisa eqqartorneqaraangata imaluunniit selskabinik nammineq uagut  sananiaraangatta maani inimi, taamaattulioreernikuuvugut aamma, SULISA-kkut takoreerparput qanoq ingerlasut. Pitsaappata ingerlateqqissapput aamma taassuma saniatigut selskabiliorniarpu­gut aamma inuussutissarsiutinut tapiissutini allanillu aaqqissuussiniarpugut aamma tikissallugu tupinnartuujunnaarpoq maannakkut tapiisarnermi aaqqissuussavut immaqa silarsuarmi pitsaaner­paajulerput.

 


Ippasaaninnguaq tikillugu allaat maani kommunimi tunngasut eqqartorneqarneranni oqaatigine­qartarpoq kommunimi attartorlugit angallammik aquuteralammik pissarsiniarnissamut allaat itigartitaasoqartartoq kommunini. Kommuni tassani atukkiiumanngimmat. Kisianni erhversstĝt­temi aaqqiinerit ippaasaaninnguarluunniit imaluunniit siorna aalajangerneqarpoq 75% tikillugu tapiiffigineqassasoq inuk aquuteralattaarniaruni qinnuteqarluni taavalu aningaasarsiorsinnaaner­minut iluaqutissaappat. Taakku inuiaqatigiit maskiinaata iluani neqeroorutit tamarmik aaqqe-reernikuupput, suli kisianni qaavatigut kommuni aamma attartortitsisutut aamma qinnuviginiar­neqarluni, tamakku inerfeqanngitsutut ilissapput arlaatigut oqanngikkutta aajuna killissarput. 75% tikillugu neqeroorutigineqarpoq erniaqanngiaqanngitsumik tapiissuteqartoqassasoq. Savaatilinnut aamma aallartinniartunut kusanarluinnartumik aaqqiisoqarnikuuvoq. Tamakkuup­put oqallinnermi maani aamma ilanngullugit eqqaasitsissutigilaartariaqartut, pissutigalugu aappagu oqallisissarput taanna pitillugu allarpaasuarnut sanguleraangatta, taamaattumik allatut ajornartumik erseqqissaalartariaqartartugut aamma misigisimanarpoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Neriuppunga oqaaseqartussat naatsunik ersarissunik oqaaseqassasut. Siullermik Otto Steenholdt taavalu tulliukkumaarpoq Hans Enoksen.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Tassa ajunngilaq. Maliinannguamut oqaatigissavara bċndi tusarnaarluariarlugu ulluni tullerni tunniutissagakku, taanna qularissanngilat. Aamma isumaqartissanngilarma nunaqarfimmiunut taama ajorniartigisunga. Aajuna assersuutitut taaginnagara taanna oqaatigisat. Ullumikkorpiaq eqqaasassarput aajuna KNI taamanikkut niuernerpalaartumik ingerlatinniarlugu maani aalaja-ngertoqarmat IA-armiut qullersaaffigaat. Taakkulu oqaatsit atorlugit imatut: Niuernerpalaartumik ingerlassaagut. Timmisartoq sunaluunniit ullumikkut aallarsinnaanngilaq imaluunniit ingerlaru­saarsinnanngilaq ilaasoqarpiarani ingerlatiinnarlugu. Naamik unissaaq piaarnerpaamik oqarluni, taanna ingerlaffigisara akilersinnanngilaq unitsippara. Tassa massakkut aamma taanna assersuu­tigalugu oqaatigiinnarpara, nalilertariaqarpoq akilersinnaava? Akilersinnaanngila?

 

Inuiaqatigiinni nammatassat taamaaliorlugit ikilisarneqarsinnaammata. Appelsiinakkut taakkua imannarsuaq tigusariaqanngillat kisiaani tassannga aallartitsisussap nalilertariaqarpaa akilersin­naava? Imaluunniit akiitsunik pilersitsilerpa? Inuiaqatigiit nammassanngippatigit tamakkua mikisunnguilluunniit isigisariaqarput. Tassa uanga kalaallisut oqaatigilluaannarlugu filosofeera.

 

Hans Enoksen, Siumut:


Appelsiinat pillugit assortuinianngilanga. Uagut tupiginerusarparput suli illoqarfimmiut yogurti­tugasaarullutik radiukkut nilliarpaluleraangata. Unaana Juntaap oqaasia umiatsiaararsortut 75% tikillugu massakkut tapiiffigineqartartut. Aap, ilumoorpoq, taanna iluaqutaaqaaq pingaartumik illoqarfimmiunut. Kisianni nunaqarfimmiut tikikkutsigit tassannga umiatsiarataarsinnaasut qassiuppat, immaqa massakkut killiffipput tikikkutsigu assaalluunniit illuinnaa angummappoq tassunga. Tassani piumasarineqartut tassani sakkukikkaluartut ima aningaasarsiornerat appasitsi­givoq allaat taakkununnga inuuttoortaqattaarlutik, taava alla periarfissarinngilaat kommunimut saaffiginnissallutik - kommunimullu saaffiginnikkaluarpata atortissarinngilavut peqqussutit malillugit taamaaliorsinnaatitaannginnatta. Taakkuinnaanngillat illoqarniarnermut tunngasut tikikkutsigit siornatigut kommunit aallarniusiisarsimapput, kisianni massakkut taamaaliorsinnaa­titaanngillat, aamma taakku tassani nalilersuinissami eqqarsaatigineqartariaqarput.

 

Imminut akilersinnaanerungaarpoq illumut aallarniutissaannik atukkerutsigit taamaaliunngikkut­ta inuiaqatigiinnut akisunerujussuussammat, tassami illu nunaqarfinni massakkut sanatinniarutsi­gut  1,2 - 1,3 mio.-nit missaani akeqartussaavoq . Akilersinnaanerungaarpoq inuk 20.tuusintinik atukkerutsigu inuiaqatigiinnut, taakkua oqallinnissami isumassarsiat tunniukkusuppakka ilissinnut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisassat 11-ata siullermeerneqarnera tamaannga killeqarpoq, sivisunaaleraluarlugu. Aappassaaneerneqartinnanilu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqarallassaaq. Ullumikkut oqaaserineqartorpaassut ilanngullugit. Tamatumalu kingorna aappassaaneerneqarumaarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.