Nutaarsiassat


2019 2018 2017 Flere år...

09-02-2011

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Inuussutissarsiornermullu Ataatsimiititaliaq ataatsimut angalapput

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat Inuussutissarsiornermullu Ataatsimiititaliaat piffissami januaarip ulluisa 21-anniit 31-iannut 2011 ataatsimut Skotlandimi angalapput

 

Uuliasiornermik ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni eqqaanilu uuliasiornissamik gassisiornissamillu soqutiginninnerat annertusiartuinnarpoq. Ukiuni kingullerni takusinnaavarput skottit uuliasiornermik ingerlatseqatigiiffiat Cairn Energy Kalaallit Nunaata imartaani uuliasiorlunilu gassisiortoq. Ingerlatseqatigiiffik misiliilluni qillerisimavoq qillerinerillu taakku tunngavigalugit Kalaallit Nunaanni ingerlatami 2011-mi ingerlatiinnarneqarnissaat siunniussimallugut. Ulloq 2. december 2010 Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni uuliamik gassimillu ujarlersinnaanermut iluaquteqarniarsinnaanermullu akuersissutut nutaat arfineq-marluk tunniuppaat. Taamaalilluni siunissami ungasippallaanngitsuni Kalaallit Nunaanni suliffissuaqarnikkut ineriartornermik nutaamik misigisaqarsinnaanissamut periarfissaqarpoq.

 

Tamanna tunngavigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inuussutissarsiornermullu Ataatsimiititaliap Skotlandimut tikeraarnissaq pissusissamisoortutut isigisimavaat ilaatigut paaserusullugu Nordsømit 1970-ikkut aallartilaarneranit uuliamik qalluilersimaneq Skotlandimi namminersornerulluni oqartussaanermut, Skotlandimi inuiaqatigiinnut inuussutissarsiornermullu qanoq sunniuteqarsimanersoq. Angalanermi ilaatigut aamma siunertarineqarpoq skottit misilittagaasa kukkussutigisimasaasalu ilinniarfiginissaat, misilittakkat pissarsiarineqarsimasut tamakku aamma nunatsinni atorneqarsinnaaniassammata.

 

Ataatsimiititaliat illoqarfinnut Aberdeenimut, Edinburghimut Glasgowimullu tikeraarput, Skotlandimi inatsisartut sinniisaannik naapitsillutik, Aberdeenimi aqutsisunik borgmesterimillu naapitsillutik, kiisalu suliffeqarfinnik pisortanit aningaasalersorneqartunik Skotlandimilu uulia tunngavigalugu suliffissuaqarnermik uuliamillu qalluinermik teknikikkut atortulersuutit pillugit ilisimasanik ineriartortitsinermik suliaqartunik arlalinnik aamma naapitaqarlutik. Ataatsimiititaliat taamatuttaaq Cairn Energyp qullersaqarfianut pulaarput, tassanilu ingerlatseqatigiiffiup aqutsisuinik pitsaasumik ammasumillu oqaloqateqarlutik.

 

Inatsisartunit aallartitanit siullerpaamik Skotlandiliartoqarpoq, aallartitallu sumulluunniit pigaluarunik ammanermik, soqutiginninnermik inussiarnisaarnermillu naapinneqartarlutik.

 

Angalaneq tunngavigalugu ataatsimiititaliat immikkut pissutissaqartippaat makku immikkut erseqqissaateqarfigissallugit:

  1. Aberdeen siusinnerusukkut aalisartunut umiarsualivissuusimavoq annertuumik suliffissaaleqiffiusoq, ullumikkulli illoqarfik allanngorluinnarsimavoq, uuliasiornermik i-ngerlataqarneq aallaavigalugu pilersuinermik teknikikkullu qaffasissumik suliffeqarfinnik ilisarnaateqalersimasoq. Uuliasiornermi teknikikkut atortunik ineriartortitsinerup saniatigut nukissiuutinik ataavartunik ilisimatusarneq atuinerlu annertuumik ingerlanneqarput. Umiarsualivia ullumikkut suliffeqarfiuvoq imminut akilerluarsinnaasoq sulisorpassualillu. Taamatut ineriartortoqarsimanera najukkami aqutsisut soorunami iluarisimaaqaat. Ineriartornerullu tamatuma aamma piumasaqaatigivimavaa Aberdeenip siunissaa eqqarsaatigalugu naalakkersuinikkut imaannaanngitsunik aalajangiisoqartariaqartarsimanera.
  2. Aberdeenimi aqutsisut uulisiornermik suliffissuaqarnerup ineriartortinneqarneranut atatillugu nunanit allanit ilinniarluarsimasunik illoqarfimmut nussortoqarsimanera taamatuttaaq iluarimaarneqaqaaq. Taamatut avataaniit sulisinnaasunik ornigarneqarneq illoqarfiup ineriartorneranut sakkortusaataasimallunilu aalajangiusimatitsivoq. Erseqqissarneqarpoq uuliamik suliffissuaqarneq sumiluunniit nunanit allanit sulisussanik pisariaqartitsiviusartoq. Peqatigitillugu misiginarsimavoq inuussutissarsiutinut allanut Skotlandimiunik sulisussarsiniartarneq ajornarnerulersimasoq uuliasiornermi akissaarsiat ataatsimut isigalugit inuussutissarsiutinit allanit qaffasinnerusummata.
  3. Uuliaqarfiit gasseqarfiillu imaarukkiartornerat ilutigalugu uuliasiornermi atortut piiarneqarnissaannut pilersaaruteqarnissap qularnaarneqarnissaa pisariaqavippoq. Tamatumanilu iluaqutaasinnaaqaaq aallaqqaammulli qularnaarneqarsinnaappat suliffeqarfiit qalluineq untisinneqarpat saliinissamut aningaasatigut isumannaarsareersimanissaat.
  4. Tikeraarfigisanit taamatuttaaq kaammattuutigineqarpoq Kalaallit Nunaata qular-naarniassagaa uuliamit pisuussutinit isertitat siumut isigisumik aningaasalersuinernut atorneqartariaqartut, uuliamit isertitat ingerlaavartumik pisortat ingerlatsinermut aningaasartuutaasa qaffakkiartuaartinneqarnerannut atorneqaratik. Tamatumani uuliamit isertitanut aningaasaateqarfik kissaatiginarsinnaavoq, imminili iluatsitsinissamut qularnaarutaanani - tamatumani naalakkersuinikkut aalajangiussaqarsinnaa-neq akisussaassuseqarnerlu piumasaqaataammata. Tuluit Nunaanni aningaasaateqarfimmik taamaattumik pilersitsisoqarsimanngilaq arlaatigullunniit allatut uuliaarunnissaanut upalungaarsartoqarsimanani. Kalaallit Nunaannit aallartitat tikeraakkaminnut ilisimatitsissutigaat Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermit uuliamillu isertitanit aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqareermat, aningaasaateqarfimmi aningaasaatit siunissaq ungasinnerusoq isigalugu pissarsissutaanerunissaat siunertaralugu.
  5. Aallaqqaataaniilli uuliasiornermik suliffissuaqarnermi immikkoortut ataasiakkaat i-nuussutissarsiutillu tassunga atasut Kalaallit Nunaanni pituttorneqarsinnaanerannut ilioriusissiortoqartariaqarpoq inuussutissarsiutinut allanut ajunngitsumik sunniute-qarsinnaasumik suliffissanik ataavartunik nunatsinni pilersitsisinnaaneq siuner-taralugu. Tamanna iluatsissinnaassappat sulisinnaasunut tuluit oqaasiinik ilisimasaqarluarnissaat piumasaqaataavoq.
  6. Aallartitat Aberdeenimi Robert Gordon University aamma pulaarpaat. Universitetimi uuliasiornermi gassisiornermilu tamatumunngalu atatillugu pisortat ingerlatsiviini sulisunut sammititanik pikkorissartitsisoqartarlunilu piginnaanngorsaasoqartarpoq. Pikkorissartitsinerit inuussutissarsiortut toqqaannartumik suleqatigalugit ineriartortinneqartarput, atuisunit annertuumik iluaqutaasutut isigineqartumik. Universitetip uuliasiornermik suliffissuaqarnermik namminersorlunilu inuussutissarsiutinik allanik pitsaasumik suleqateqarnera aallartitat pitsaasunik isumassarsiorfiusinnaasutut isigaat. Ilinniartunik paarlaateqateqartarsinnaaneq ilinniartoqartarsinnaanulluunniit eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaanni ilinniarfinnik aqqissuussaanerusumik attaveqalersinnaanini soqutigalugu Universitetip erseqqissarpaa.

 

Ataatsimiititaliat angalanerat aallaavittut killiliussat tamarmiusut 450.000 kr.-it iluanni missingersuusiorneqarsimavoq. Aningaasartuuilli tamarmiusut ikinnerunissaat naatsorsuutigineqarpoq, angalaqataasut aallaqqaammut naatsorsuutigisamit ikinnerummata.

 

 

Paasissutissat sukumiinerusut angalaqataasimasunut saaffiginnilluni pissarsiarineqarsinnaapput:

 

Naaja Nathanielsen, nana@ina.gl, oq. 295704

Hans Aronsen, haar@ina.gl, oq. 538227

Akitsinnguaq Olsen, akiol@ina.gl, oq. 550443

Kim Kielsen, kiki@ina.gl, oq. 548692

Olga P. Berthelsen, olpe@ina.gl, oq. 553368

Per Berthelsen, pebe@ina.gl, oq. 553361

Sivert K. Heilmann, skhe@ina.gl, oq. 521653

 

Taaneqartut saniatigut Inatsisartut Allattoqarfiannut atorfillit marluk oqalutsilu peqataapput.