Nutaarsiassat


2018 2017 2016 Flere år...

03-08-2018

Uusaqqak Qujaukitsumut eqqaaniut

Allattoq Inatsisartut Siulittaasuat, Hans Enoksen

 

Inatsisartuni ilaasortaasimasoq Uusaqqak Qujaukitsoq sisamanngorneq augustip ulluisa aappaanni 70-inik ukioqarluni toqukkut qimaguppoq.

 

Uusaqqak Qujaukitsoq piniartumit Qujaukitsoq Qujaukitsoq-mit aamma nulianit Eqilana-mit ernerineqartoq 1948-imi Uummannami (Dundas) februaarip ulluisa qulinganni inunngorpoq. Amerikamiut sakkutooqarfiat allineqartussanngormat ilaqutariit 1953-imi Qaanaamiit ilaqutariit allat 30-t peqatigalugit pinngitsaalisaallutik  nuutsinneqarput.

 

Uusaqqak 1971-imiit 1975-imut aamma Kommunalbestyrelsimut ilaasortaasimasoq kiisalu 1979-imiit 1984-imut borgmesterimut siullertut tulliusimasoq, naggueqatigiit Qaanaameersut pinngitsaalisaallutik nuutsitaaneranni naapertuilluarnermik anguniaqarluartuuvoq. Qaanaami naggueqatigiit peqatigiiffiata, Hingitaq 53, siulittaasuattut Qaanaami Kommunalbestyrelse suleqatigalugu Danmarkip naalagaaffianut suliassaq, Thule-sagen-imik taaneqartartoq, 1985-86-imi aallartippaa. Ataatsimiititaliap misissuisuutitap piniakkat ikilinerat pissutigalugit namminneq kajumissutsiminnik nuussimasut nalunaarutigereeraalu Danmarkip naalagaaffia akisussaasuunissaminut pinngitsuutinneqarpoq, taamaakkaluartoq Hingitaq 53-imut ilaasortat isumaqataanngillat taamaalillutillu 1997-imi suliassamik nutaamik aallartitseqqipput. Uusaqqak Qujaukitsup naggueqatigiit Qaanaarmiut nunap inoqqaavisut pisinnaatitaaffimmik imminnut utertinneqarnissaannik sorsuutigisaa allamut saariasaarpoq, tassami Østre Landsretip naggueqatigiit Qaanaarmiut Peqatigiiffiat taperserpaa taamaalillutillu taakku 1999-imi taarsiivigineqartussanngortinneqarput. Taamaattorli Østre Landsretip Qaanaarmiut sumiiffimmut oqartussaaffiginninnissaannik tapersinngilai, taamaattumik Qaanaarmiut peqatigiiffiata Uusaqqak siuttoralugu inerniliussaq Højesteretimut suliareqqitassanngortitsissutigaa. Ukioq taanna Danmarkip naalagaaffiata aamma USA-p Uummannap eqqaata Kalaallit Nunaannut uterteqqinneqarnissaa pillugu isumaqatiginninniarnerit aallartippaat taavalu pinngitsaalisaalluni nuutsitaanermit ukiut 50-it qaangiuttut 2003-mi Uummannap eqqaa naggueqatigiinnut Qaanaarmiunut uterteqqinneqarpoq.

 

Tamatuma saniatigut Uusaqqaap piniartoqatimi atugaasa pitsanngorsaavigineqarnissaat sulissutigiuartuuaa, tamannalu ilaatigut Europami puisit amii pilugit paasititsiniaaqataanermigut takutippaa. Hamburgimi, Frankfurtimi, Parisimi, Londonimi, Bruxellesimi aamma Haagimi 1983-imi ulluni qulini paasititsiniaasoqarpoq, taamanikkullu kalaallit aallartitaasa kalaallit piniartuisa pisuussutinik uumassusilinnik nungusaataanngitsumik atuinerat oqaluttuaraat. 

 

Inuit piniartutut kulturiat pisuussutinillu uumassusilinnik atorluaanerat nunarsuarmiut allat tusassagaat Uusaqqaap ersarissumik oqariartuutigaa, tamannalu Uusaqqaap ataqqinartumik suliaraa.

 

Matuma qulaani suliniutit aamma suliniutit allarpassuit pissutigalugit Uusaqqak Namminersorlutik Oqartussat nersornaasiuttaagaannik sølviusumik, Nersornaat sølviusoq, 2016-imi nersornaaserneqarpoq. Ilaatigut innuttaasut pisinnaatitaaffimmik sorsuutiginninnerannut peqataanermigut aamma innuttaasut qulaatiinnarlugit aalajangertarnerit kinguneqartinneqartariaqarnerannik eqqumaffiginneqqusilluni siuttuunermigut.

 

Nulia, qitornai ilaqutaalu misiginneqatigingaarpakka.

 

Uusaqqak Qujaukitsup eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

 

 

Hans Enoksen